Kun lapsi on vielä aivan pieni, sanotaan 1-2vuotias, niin silloin juuri tapahtuu kaikkein tärkein kasvatusvaihe ja kontakti lapsen ja vanhemman välillä.
Laita koti sellaiseksi, että vältyt turhilta kielloilta.
Ja jos kiellät jostakin, niin selitä rauhallisesti, että miksi niin ei saa tehdä.
Puhu aina ystävällisesti ja kaunista puhekieltä käyttäen, vältä käyttämästä mitään "teho sanoja", sillä ne juuri puhumaan opetteleva lapsi poimii nopeasti käyttöönsä ja laukoo ne sitten vaikkapa anopille ja ihan väärällä hetkellä;)
Muista harkita tarkoin kieltosi, sillä kielto tulee viedä aina loppuun asti.
Näinkun toimit alusta saakka, niin lapsesi tottuu, että on turhaa alkaa huutamaan kielletyn asian perään, kun siitä ei ole mitään apua. Voit samalla kiinittää lapsen huomion johonkin muuhun. Sama pätee myöskin siihen,jos olet jotakin luvannut, niin pidä AINA lupauksesi.
Sanomattakkin selvää, että molempien vanhempien on aina toimittava samoin, eli ei niin, että toinen kieltää ja toinen lupaa, siitä ei ole mitään hyötyä kenellekään, vaan lapsi tuntee itsensä turvattomaksi, ja menettää luottamuksensa aikuisiin.
Näillä ohjeilla olen itse lapseni kasvattanut ja olut myöskin perhepäivä hoitajana hyvin tuloksin. Tärkeintä on se, että lapsi voi tuntea itsensä rakastetuksi ja turvalliseksi, kielloista huolimatta.
Älä huuda lapselle!
3
378
Vastaukset
- 123...
Entä jos se 1-2v on jo mennyt ja olen tehnyt kaiken ihan päinvastoin. Voiko tilannetta enää korjata? Onko peli menetetetty?
- Nadasja-emilia
asiallinen käyttäytyminen on aina ja kaiken ikäisenä se oikea tapa kasvattaa, alistamatta ja nujertamatta mitenkään lapsen itsetuntoa. Lapsikin on pieni ihminen ja sellaisena häntä tulee kunnioittaa ja kohdella alusta saakka.
- Hymy
Jatkuva juttelu ja asioista puhuminen on hyvä tapa kasvatuksessa. Katsoa yhdessä tv:tä ja miettiä olisiko itse tehnyt noin vain olisiko kannattanut ajatella ensin, tai kun asiat luistavat, kiitellään tarinan henkilöiden neuvokkuutta. Lapsilla on selkeät mielipiteet monissa asioissa. Niitä pitää kunnioittaa ja muistaa itsekin, että lapsi kokee kaiken syvästi ja muistaa.
Leikkien avulla lapsen itsetunto kehittyy ja hän alkaa "osata". Kiittää pitää.
Vielä muutama vuosikymmen sitten lapsen kiittäminen oli huonoa kasvatusta, koska lapsi meni pilalle ja ylpistyi ja alkoi muka pitää itseään parempana kuin onkaan.
Onneksi siitä on nyt päästy. Jokainen kaipaa hyväksyntää, mutta kaikkea ei tarvitse hyväksyä. Virheen tapahtuessa pitää siitä huomauttaa ja muistuttaa miten asia oikeasti tehdään ja tapahtuu.
Uhmaikähän on jokaisella lapsella. Se on aikuisille kasvun paikka myös. Eipä kannata unohtaa sitä. Kasvatus on molemminpuolista vuorovaikutusta. Kasvatus ei ole "peliä".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta643305Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433117- 432498
Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1082356- 311923
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271820- 481626
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä851425- 391300
- 821159