muksut ovat nyt käyneet muutamat alkeiskurssit ja jatkokurssit ratsastamassa ja olemme käyneet kahdella eri tallilla.
se mikä minua äitinä mietityttää on tallien antama opetus/vaatimukset. molemmissa edellytetään, että ratsastaja osallistuu hevosen satulointiin ja riisumiseen. JA SE ON OIKEIN. mutta kummassakaan ei opeteta sitä tekemään oikein vaan laitetaan 7vuotias suoraan satuloimaan ilman opastusta. sama suitsien kasaamisen ja sukimisen suhteen, töihin vaan ilman asiallista ohjausta.
onko tämä yleensä tyypillistä ratsastusopetusta antaville talleille. molemmat ovat suomen ratsastajaliiton hyväksymiä, joten odotin tasoa opetukseen.
ja kummallakin tulee opettajalta/tunninvetäjältä hyvin tylyä arvostelua tyyliin: jos ei huvita totella voi aina lopettaa ratsastuksen. lapsi oli pudonnut ja häntä pelotti kiivetä uudestaan selkään.
tiedän, että talleilla käy kaikkeen valmiita hevoshulluja, jotka lienevät valmiita ihan mihin vaan, mutta entä se vähemmän hullu porukka. se joka kyllä ratsastaa, muttei intohimoisesti?
se mikä minua äitinä mietityttää on tallien antama opetus/vaatimukset. molemmissa edellytetään, että ratsastaja osallistuu hevosen satulointiin ja riisumiseen. JA SE ON OIKEIN. mutta kummassakaan ei opeteta sitä tekemään oikein vaan laitetaan 7vuotias suoraan satuloimaan ilman opastusta. sama suitsien kasaamisen ja sukimisen suhteen, töihin vaan ilman asiallista ohjausta.
onko tämä yleensä tyypillistä ratsastusopetusta antaville talleille. molemmat ovat suomen ratsastajaliiton hyväksymiä, joten odotin tasoa opetukseen.
ja kummallakin tulee opettajalta/tunninvetäjältä hyvin tylyä arvostelua tyyliin: jos ei huvita totella voi aina lopettaa ratsastuksen. lapsi oli pudonnut ja häntä pelotti kiivetä uudestaan selkään.
tiedän, että talleilla käy kaikkeen valmiita hevoshulluja, jotka lienevät valmiita ihan mihin vaan, mutta entä se vähemmän hullu porukka. se joka kyllä ratsastaa, muttei intohimoisesti?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Meiltä käydään myös ratsastamassa kerran viikossa. Tällä "meidän" tallilla kyllä tarvittaessa saa opastusta ja apua. Nuo satuloimiset ja muut opetettiin jo alkeiskurssilla, joka oli sitten taas vaatimuksena, että voi aloittaa kouluratsastuksen. Ja kyllähän ne hyvin sujuvatkin. Eikö siellä sitten alkeiskurssilla opetettu hevosen hoitoa ja valmistamista? Täällä se kyllä kuului ihan perusjuttuihin. Ja tuo palauteasia, neuvoisin vaihtamaan tallia, jos aina saa vain negatiivista palautetta. Tietysti putoamisen jälkeen voi tuntua kovalta, kun heti patistetaan takaisin selkään, mutta toisaalta, jos ei heti vaan kohtaa tilannetta uudestaan, niin siitä voi tulla ylipääsemätön paikka. Ota selvää muista lähiseutunne talleista, ja vinkkinä: kysele nimenomaan muilta ratsastuksenharrastajilta, näin me ainakin löysimme oikein mukavan tallin! Siis vertailin millaisia kommentteja pikkutytöt eri talleista antoivat, sieltä se totuus kyllä kuului!
kun maksaa alkeiskurssista kohtuullisen hinnan, niin toivoisi että se sisältää myös opastuksen näihin perus tallitöihin. siis käytännön ohjauksen sukimiseen, satuloimiseen ja suitsimiseen. ja vastavuoroisesti hevosen riisumiseen ja satulan ja suitsien pois asettamiseen. eikä vain ohimennen huutelua ja pientä ilkeilyä väärin kasatuista suitsista...
pienellä paikkakunnalla asuessa saa ajaa kauaskin etrsiessään vaihtoehto talleja, mutta kiva kuulla että niitäkin löytyy
Meidän tallilla alkeiskurssiin kuuluu 1 tunti hevosen hoidon opettelua. Ehkä tällaista toimintaa voi ehdottaa teidänkin tallille (vaikkakin ehkä tallin vaihto voisi kannattaa enemmän).
Hoitajat laittavat hevoset valmiiksi tunnille, mutta alkeiskurssilainen saa halutessaan osallistua hevosen laittoon. Hoitajatytöt sitten neuvovat ja opastavat, opettaja katsoo perään. Ratsastaja ei yksin joudu tekemään yhtään mitään.
Jos tallilla ilmenee huutelua ja ilkeilyä, ja tallin pitäjät sen hyväksyvät tai eivät siihen puutu, niin silloin on aika vaihtaa tallia. Asun itsekin maalla ja etäisyydet ovat pitkät joka tallille, mutta näistä talleista valitsin sitten sen, jonka ilmapiiri on mukava ja ystävällinen, sen lisäksi että se on SRL:n hyväksymä ja muutenkin laadukas talli.
niin, eri talleilla on vähän eri käytännöt. srl:n hyväksymissä ratsastuskouluissa on se etu, että opetus on tasokasta (opettajalta vaaditaan tutkinto), kentät riittävän kokoiset ja hevoset hyvät (vaaditaan tietty koulutusaste). sen sijaan yleinen ilmapiiri pienemmillä talleilla on parempi.
muistan, kun itse pikkutyttönä kävin alkeet srl:n hyväksymässä ratsastuskoulussa ja minua pelotti joka kerran mennä tallille! hoitajat olivat ilkeitä ja kohtelivat ylimielisesti meitä nuorempia. kukaan ei oikein halunnut opettaa hevosen hoidosta (joskus sattui tunnille sellainen hevonen, jonka hoitaja oli innostunut ja avulias ja oli koko ajan mukana auttamassa satuloinnissa ym, mutta todella harvoin).
tunneilla on niin monta ratsastajaa, että opettaja ei voi käyttää paljon aikaa yhden ratsastajan rohkaisuun. se on toisaalta ymmärrettävä, mutta saman aikaisesti erittäin valitettavaa.
olin itse 10-vuotias saadessani ensimmäisen oman hevoseni. veimme sen yksityistallille ja tali-ilmapiiri oli toinen. kun tallille tuli muualta ratsastajia (meillä kävi siis myös tuntiratsastajia), tallin omistaja vaati, että olemme kädestä pitäen neuvomassa, kun ratsastaja tarvitsee apua harjaamisessa, satuloinnissa tai missä tahansa. vaikka joskus ratsastaja halusi itse tehä kaiken, seurasimme vieressä sivusilmällä (samalla tehden muita tallitöitä, tai jutellen ratsastajien kanssa), että kaikki sujuu.
pienemmillä ja srl:n hyväksymättömillä talleilla (ei tarkoita siis sitä, että kyseessä olisi huono tai kelvoton talli) ei ole mitään virallisia määräyksiä opetuksen suhteen (huom. jos joku ylipäätään ryhtyy ratsastuskoulua pitämään, on tällä takuulla ian vaadittavat edellytykset opetukseen ja hevosiin liittyen. tutkinto vain saattaa puuttua) ja näin opettaja voi keskittyä muuhunkin, kuin ohjeiden huuteluun. opettaja ehtii keskittuä yksittäisiin oppilaisiin ja nimenomaan niihin jotka apua tarvitsevat, ilman ulkopuolista painostusta (jos srl.n hyväksymällä tallilla opettaja antaa liikaa huomiota yhdelle oppilalle, saa tämä valitettavan usein kuulla siitä jälkeenpäin muiden oppilaiden vanhemmilta tms).
ratsastus on uskomattoman ihana harrastus, joka antaa paljon, mutta myös ottaa. ratsastus onse harrastus, jonka parissa olen saanut kokea makeimmat naurut, mutta kyyneliä on tullut vuodatettua takuulla samassa suhteessa.
itse kysymykseen: kyllä se on valitettavasti hyvin tyypillistä useimmille ratsastuskouluille, että kaikkien oppilaiden oletetaan jo osaavan kaikki. jotkut tallit järjestävät hoitokursseja, joissa tuota harjaamista ja satulointia opetetaan erikseen. kuitenkaan se ei sisälly varsinaiseen ratsastuksenopetukseen -ikävä kyllä.
minä en ole jostain syystä kokent itseäni koskaan "hevoshulluksi". tämä johtunee siitä, että sain omat hevoset nuorena ja sitä kautta tallitöistä ja ratsastuksesta tuli "arki" eteen niin aikaisessa vaiheessa, että varsinainen hulluus ei koskaan ehtinyt iskeä. siksi ymmärrän hyvin näitä ratsastajia, jotka haluavat harrastaa omaks ilokseen ja nauttia, sen sijaan, että tähtäin olii jollain "tasolla".
ratsastustaidon oppiminen edellyttää luonnollisesti useita putoamisia (sanotaan, että vasta kun on 100 kertaa pudonnut, voi sanoa olevansa oikea ratsastaja) ja nämä aiheuttavat luonnollisesti pelkoa. ratsastus on pääsääntöisesti turvallinen harrastus, mutta se edellyttää asiantuntevaa ja vastuullista toimintaa tallin henkilökunnalta ja tietenkin perusteellista opetusta! liian löysällä oleva satulavyö, voi kääntää satulan nurin kesken ratsastuksen ja väärin laitetut suitset haittaavat hevosta siinä määrin, että tämä saattaa heittäytyä villiksi.
ihmettelinpä kerran itsekin aikuisiällä varattuani tunnin ihan vieraalta tallilta ystäväni kanssa, kun meille vain lykättiin varusteet eteen ja käskettiin laittaa heppa kuntoon, että mistäs nämä tietävät osaammeko ylipäätään satuloida (olin ystäväni kanssa, joka ei osannut). annoin kyllä palautetta!
sinuna yrittäisin löytää pienehön yksityistallin. hinnat ovat matalammat ja henkilökunnalla enemmän aikaa ja mielenkiintoa paneutua ratsastajiin. poikkeuksia varmasti on puoleen ja toiseen, mutta omien kokemusteni perusteella suosittelen lämpimästi.
...asia esille opettajan/omistajan kanssa. Tai jos ei muutosta tule, vaihda tallia. Minusta seitsemän vuotias on muutenkin liian nuori esim. satuloimaan. Hevoset ovat isoja ja satulat painavia. Satulavyöt pitää myös osata säätää todella tiukalle, että ratsatus olisi turvallista. Useinhan tälläiset tuntihevoset osaavat ns. pullistella silloin kun vyötä kiinnitetään. Löysä vyö on jo turvallisuus riski-> satula voi kääntyä ylösalaisin, ja sitten on ratsastaja vaarassa. Itse olen ratsastanut 16 vuotta, ja edelleen tarvitsen joskus apua isompien hevosten kanssa esim. juuri vyön kiristämisen suhteen.
Tosi valitettava juttu kyllä, toivottavasti muksujesi ratsastusharrastus silti jatkuu eivätkä he saa tallikammoa. tuollaista toimintaa ei pitäisi tukea, ja nuoria pitäisi opastaa nätisti ja rohkaisevasti.
ei kyllä ole liian nuoi satuloimaan, jos opit ovat hallussa. itse olen 6-vuotiaasta satuloinut itsenäisesti, mutta,... kun silloin pienenä ei voimaa riittänyt pullistelevien hevosten kohdalla, tarvitsin satuloinnin jälkeen kentällä apua vielä satulavyön lopulliseen kiristämiseen, kunnes opin kiristämään selästä käsin (tuo tosin edellytti opettamista).
Talleissa on eroja, toiset hoitaa asiat ammattimaisesti ja täsmällisesti. Toisilla taas hoidellaan asioita vähän sinne päin. Kun käy eri talleilla, niin eroja ei voi olla huomaamatta: tuntien aloitus ja lopetusajat (joillakin talleilla aletaan miettiä käytettä poneja vasta kun tunti on jo alkanut), ryhmäkoko (monilla talleilla tunnille pääsee kaikki jotka sattuu olemaan paikalla ja välillä odotetaan vielä myöhästyneitä) jne.
Oma tytär on ratsastanut kolmevuotiaasta ja säännöllisesti viisivuotiaasta. Nykyisellä tallilla pyörii useita ryhmiä 6-12 vuotiaille ja homma pelaa mallikkaasti. Pienten ryhmässä on kuusi ratsukkoa ja niille pitää osallistua säännöllisesti, lisäksi talilla ponit vaihtuu tarpeen mukaan (sopivan kokoisia ja hyvä käytöksisiä). Talilla pyörii heppakerho, jossa opetetaan hevosten hoitoa ja se on seuran jäsenille maksuton.