Elikkäs en nyt teidä kui tän viestin alottais...oon päälle 20v nuori..oon aina tuntenu olevani enemmän tyttö kun poika ja pukeutunut tyttömäisesti yms. Olen pidemmän aikaa jo miettinut sukupuolen korjausta hormooneilla, mutta en ole uskaltanut kertoa aikomuksistani läheisille saatikka mennä terveysasemalle ajatuksistani kertomaan (olettaen että näin helsingissä asuvana lähin terveysasema on oikea paikka aloittaa). Kuinka tehokkaita tuloksia hormoneilla saa? Olen valmiiksi jo tyttömäisen näköinen ja pienikokoinen 173/50 kg. Usein minulta kyselläänkin, että olenko mies vai nainen/tai heteromiehet tulevat baarissa iskemään, joka muuten on mukavaa, mutta he luulevat minua tytöksi/naiseksi. Tunnen että elämä naisena olisi minulle sopivampaa kaikin tavoin. En ole kertonut asiasta poikaystävällenikään, vaikka olemmekin katsoneet yhessä dokumentteja aiheeseen liittyen tai sitä sivuttaen. Kuinka rinnat yleensä alkavat hormoneilla kasvaa? minkä ikäisenä te aloititte prosessin ja kuinka kauan se ns. kesti? Miten aloititte ja kuinka hyvin asiat etenivät?
Vastailkaa nopsasti ja asiallisesti.
Hauskaa kesän odotusta!
Vastailkaa nopsasti ja asiallisesti.
Hauskaa kesän odotusta!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pitää todellakin kokea sukupuoliristiriitaa, eikä vain miettiä että olisi kivempaa elää naisena. Jos kokee todellakin olevansa nainen, transtutkimuksiin hakeutuminen alkaa lähetteen hakemisella joltakin yleislääkäriltä. Helsingistä ei ole kuulunut että terveyskeskuslääkärit eivät olisi suostuneet kirjoittamaan lähetteitä HYKS:iin transtutkimuksiin. Ehkäpä apuna on sama maksumies, joten turhat kierrot mielenterveyspuolen kautta koetaan turhiksi ja kannattaa lähettää tutkittava heti Tukholmankadulle.
Mitä nuorempana pääsee hoitoihin, sitä paremmat ovat lopputulokset. Jos vielä fyysisesti lähtökohdat ovat myönteiset, tulos voi olla hyvinkin positiivinen. Kunhan ensin käy läpi tutkimusvaiheen ja saa diagnoosin, sitten aloitetaan hormoni- ja muut hoidot. Aikaa koko prosessiin menee jokunen vuosi, mutta jos on tosissaan se ei tunnu missään koko loppuelämän mitassa.
Minä olen sitä ikäluokkaa ettei iässäsi ollut mitään mahdollisuuksia saada hoitoja Suomessa. Siksi lähdin prosessiin vasta vanhempana. Kunhan palikat loksahtelivat paikalleen elämässäni, lähdin prosessiin. Runsaat kolme vuotta sitä pakerrettiin, välillä tökkien, välillä sujuvasti rullaten. Nyt olen elänyt joitakin vuosia naisena ja elämä on kohdallaan.
että jopa Helsingissä on ollut vaikeuksia saada lähete, naureskelua ym, mutta se on kuitenkin harvinaista täällä.
Höpö höpö. Jos on feminiininen homomies ja/tai tuntee olevansa tyttö, kannattaa tutkimuksiin lähteä aina.
ulos tutkimuksista. Feminiininen homomies pääsee hoitoihin ainoastaan, jos on transmies.
Feminiininen homomies yrittäessään transnaiseksi täydentää vain hylkäystilastoja. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole ratkaisevaa transtutkimuksissa. Ratkaisevinta on useamman vuoden kestänyt vakaa sukupuolikokemus joka on ristissä ulkoisten tunnusmerkkien kanssa.
Tottahan transtutkuksiin aina kannattaa lähteä jos on jonkinlaista tuntemusta sukupuoliristiriidasta. Mutta kevyillä perusteilla on varauduttava hylkäävään päätökseen.