Mitäpä sitä yliopistoa käymään, kun ammattikorkeasaaresta saa alle vuodessa (!) Ylemmän korkeakoulututkinnon, millä voi sitten polkea näitä muita maistereita ja hakea samalta viivalta valtion virkoja?
"YLEMPI (AMK)"
LeipuriAMK
69
4697
Vastaukset
- Hubaa
Olet sitten leivontatieteiden maisteri vai kuinka?
- Kompetenssi
Huom, se on Leipuri (YLEMPI amk). Amk:n jatkotutkinto on siis samalla viivalla maistereiden ja dippainssien kanssa. Miksi siis yliopistoon, kun nykyään jo ammattikorkeakouluissa työskentelee tutkijoita ja siellä tehdään tutkimusta! Seuraavaksi varmaan ammattikouluista saa kanditaatin papereita...
- Tri, leivontatiede
Kompetenssi kirjoitti:
Huom, se on Leipuri (YLEMPI amk). Amk:n jatkotutkinto on siis samalla viivalla maistereiden ja dippainssien kanssa. Miksi siis yliopistoon, kun nykyään jo ammattikorkeakouluissa työskentelee tutkijoita ja siellä tehdään tutkimusta! Seuraavaksi varmaan ammattikouluista saa kanditaatin papereita...
Ei amk-tutkinnot ole vertailukelpoisia tiedekorkeakoulujen tutkintojen ja tutkimuksen kanssa vaikka miten päin asiaa tarkastelisi. Ammattikorkeakoulut ovat entisiä ammattiopistoja, vain nimi muuttui. Naurettavaa on, että jotkut ammattikorkeakoulut käyttävät laitoksestaan englanninkielistä nimitystä "University". Johonkinhan ne ylioppilasmassat oli ohjattava aikoinaan, kun oikeita korkeakoulupaikkoja ei kerta kaikkiaan riittänyt. Meidän jatkokoulutusseminaareissa on ollut amk:n opettajia, joiden haaveena on ilmeisesti kouluttautua tohtoreiksi. Lähestymistapa heillä on aivan erilainen kuin tieteellisessä työssä, eikä tutkimustyön perusteistakaan ole näillä leipureilla mitään tietoa. Tosin nämä tyypit häipyivät seminaareista jo eikä heistä ole enää kuulunut mitään.
- Todellinen osaaja
Kompetenssi kirjoitti:
Huom, se on Leipuri (YLEMPI amk). Amk:n jatkotutkinto on siis samalla viivalla maistereiden ja dippainssien kanssa. Miksi siis yliopistoon, kun nykyään jo ammattikorkeakouluissa työskentelee tutkijoita ja siellä tehdään tutkimusta! Seuraavaksi varmaan ammattikouluista saa kanditaatin papereita...
Vai että taso laskee......heheh!
Ainoa taso joka laskee, on perseennuolemisella etenemisen mahdollisuuden taso.
Tulihan se tv ohjelmasta Diilistäkin esille, kuinka kirjapidon maisteri ei edes tiennyt mitä eroa on myyntikatteella ja käyttökatteella......amk:sta (ei edes alemmasta) ei todellakaan pääse valmistumaan ilman tällaisia perustietoja.
Mitä maisteri osaa?
Käynyt lukion ja sitten yliopistoon muutamaksi vuodeksi kirjoista opiskelemaan teorioita.
Mitä ylempi amk osaa?
Käynyt lukion / tai opiston, jos opiston tehnyt siellä jo lopputyön ja harjoittelujaksot.
Käynyt tämän lisäksi alemman amk:n, jossa harjoitustyöt tehdään työnantajan projekteista. Opiskellut teoriaa ja tehnyt opinnäytetyön, joka on vaativa kehittämisprojekti.
Käynyt ylemmän amk:n jossa kaikki harjoitustyöt tehdään työpaikalle. Opiskelee samoja kirjoja kuin alan maisterit. Tekee opinnäytetyönä kehittämisprojektin, jossa samalla tehdään tutkimus projektin vaikuttavuudesta ja tuodaan teoreettinen viitekehyt esille.
Ja kaiken tämän opintojen aikana on käynyt töissä ja kerryttänyt ammattitaitoaan.
ELI USKALTAISIN SANOA, ETTÄ YLEMMÄN AMK:N KÄYNEET SELVIYTYVÄT PAREMMIN TYÖELÄMÄSSÄ VAATIVISSA TEHTÄVISSÄ, KUIN YLIOPISTON KÄYNEET.
TÄMÄN VÄITTEEN PERUSTAN SIIHEN, ETTÄ YLEMMÄN AMK:N KÄYNEET OVAT OPPINEET AIVAN SAMAT TEORIAT KUIN YLIOPISTON KÄYNEET, MUTTA TÄMÄN LISÄKSI HEILLÄ ON KÄYTÄNNÖN TYÖKOKEMUSTA JA USEITA VAATIVIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA POHJALLA.
Joten sanottakoon, että maistereilla ei ole mitään muuta taskussaan kun kova itsetunto.
Terveisin: Oppimalla arvosanansa saanut - dottore del futuro
Todellinen osaaja kirjoitti:
Vai että taso laskee......heheh!
Ainoa taso joka laskee, on perseennuolemisella etenemisen mahdollisuuden taso.
Tulihan se tv ohjelmasta Diilistäkin esille, kuinka kirjapidon maisteri ei edes tiennyt mitä eroa on myyntikatteella ja käyttökatteella......amk:sta (ei edes alemmasta) ei todellakaan pääse valmistumaan ilman tällaisia perustietoja.
Mitä maisteri osaa?
Käynyt lukion ja sitten yliopistoon muutamaksi vuodeksi kirjoista opiskelemaan teorioita.
Mitä ylempi amk osaa?
Käynyt lukion / tai opiston, jos opiston tehnyt siellä jo lopputyön ja harjoittelujaksot.
Käynyt tämän lisäksi alemman amk:n, jossa harjoitustyöt tehdään työnantajan projekteista. Opiskellut teoriaa ja tehnyt opinnäytetyön, joka on vaativa kehittämisprojekti.
Käynyt ylemmän amk:n jossa kaikki harjoitustyöt tehdään työpaikalle. Opiskelee samoja kirjoja kuin alan maisterit. Tekee opinnäytetyönä kehittämisprojektin, jossa samalla tehdään tutkimus projektin vaikuttavuudesta ja tuodaan teoreettinen viitekehyt esille.
Ja kaiken tämän opintojen aikana on käynyt töissä ja kerryttänyt ammattitaitoaan.
ELI USKALTAISIN SANOA, ETTÄ YLEMMÄN AMK:N KÄYNEET SELVIYTYVÄT PAREMMIN TYÖELÄMÄSSÄ VAATIVISSA TEHTÄVISSÄ, KUIN YLIOPISTON KÄYNEET.
TÄMÄN VÄITTEEN PERUSTAN SIIHEN, ETTÄ YLEMMÄN AMK:N KÄYNEET OVAT OPPINEET AIVAN SAMAT TEORIAT KUIN YLIOPISTON KÄYNEET, MUTTA TÄMÄN LISÄKSI HEILLÄ ON KÄYTÄNNÖN TYÖKOKEMUSTA JA USEITA VAATIVIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA POHJALLA.
Joten sanottakoon, että maistereilla ei ole mitään muuta taskussaan kun kova itsetunto.
Terveisin: Oppimalla arvosanansa saanutAmmattikorkeakoulut on ammattikorkeakouluja, ja yliopistot on tiedekorkekouluja. Amk:ssa ei tehdä tiedettä vaan pullaa. Ero on ihan selvä. Miksi tämmöisestä pitää edes väitellä. Yliopistossa ei leivota pullaa missään vaiheessa. Paitsi jossain osakunnan marttakerhossa. Kiitos viimeisestä! ;D
Tästä suomalaisten ammattikorkeakoulujen käyttöön ottamista englanninkielisistä harhaanjohtavista nimistä "University" on jo itselleni tullut väärinymmärryksiä ulkomailla. Yliopistojen täytyy pikkuhiljaa alkaa tekemään eroa myös nimen osalta ammattikorkeakouluihin jotta erotetaan ammattijutut ja tiedejutut ulkomaillakin. Ennenhän oli helppoa kun amk oli polytechnic tms. Opetuksen sisältö ei ole muuttunut nimenmuutoksesta huolimatta.
Esimerkisi Italiassa tuli väärinymmärryksiä väikkärinteossa. Sain tosi halveksivan kohtelun, kun kerroin aluksi eri instansseissa että olen Universitasta. En ollut oikein uskottava.Tajusin kääntää sitten "Università degli studi" eli tutkimusyliopisto, ja sitten vasta ymmärrettiin että teen väikkäriä, ja alettiin nimittää minua dottoreksi (laureato). Porukat luuli ensin, että olen opistotason lopputyötä tekemässä, ja uskottavuuteni oli aika heikoissa kantimissa. Joka välissä piti sitten yhteistyökumppanin selittää, että "akateeminen", post laurea -tutkinto ja tesi di dottorato.
En halveksi sinänsä ammattikorkkareita, mutta en tajua, miksi pitää tunkea itsensä tänne akateemisten jatkotutkintopalstalle puhumaan jostain tortunvääntämisen jatko-opiskelusta. Jatko-opinnoilla tarkoitetaan tohtorin- ja lisensiaatintutkinnon tekemistä. Kuten jo otsikossakin sanoo. Ihan sama, jos meikäläinen menee neuvomaan ammattikoululaisille, miten hitsausaumaa tehdään. Tulis pahaa jälkeä. - Micu the AMK
Todellinen osaaja kirjoitti:
Vai että taso laskee......heheh!
Ainoa taso joka laskee, on perseennuolemisella etenemisen mahdollisuuden taso.
Tulihan se tv ohjelmasta Diilistäkin esille, kuinka kirjapidon maisteri ei edes tiennyt mitä eroa on myyntikatteella ja käyttökatteella......amk:sta (ei edes alemmasta) ei todellakaan pääse valmistumaan ilman tällaisia perustietoja.
Mitä maisteri osaa?
Käynyt lukion ja sitten yliopistoon muutamaksi vuodeksi kirjoista opiskelemaan teorioita.
Mitä ylempi amk osaa?
Käynyt lukion / tai opiston, jos opiston tehnyt siellä jo lopputyön ja harjoittelujaksot.
Käynyt tämän lisäksi alemman amk:n, jossa harjoitustyöt tehdään työnantajan projekteista. Opiskellut teoriaa ja tehnyt opinnäytetyön, joka on vaativa kehittämisprojekti.
Käynyt ylemmän amk:n jossa kaikki harjoitustyöt tehdään työpaikalle. Opiskelee samoja kirjoja kuin alan maisterit. Tekee opinnäytetyönä kehittämisprojektin, jossa samalla tehdään tutkimus projektin vaikuttavuudesta ja tuodaan teoreettinen viitekehyt esille.
Ja kaiken tämän opintojen aikana on käynyt töissä ja kerryttänyt ammattitaitoaan.
ELI USKALTAISIN SANOA, ETTÄ YLEMMÄN AMK:N KÄYNEET SELVIYTYVÄT PAREMMIN TYÖELÄMÄSSÄ VAATIVISSA TEHTÄVISSÄ, KUIN YLIOPISTON KÄYNEET.
TÄMÄN VÄITTEEN PERUSTAN SIIHEN, ETTÄ YLEMMÄN AMK:N KÄYNEET OVAT OPPINEET AIVAN SAMAT TEORIAT KUIN YLIOPISTON KÄYNEET, MUTTA TÄMÄN LISÄKSI HEILLÄ ON KÄYTÄNNÖN TYÖKOKEMUSTA JA USEITA VAATIVIA KEHITTÄMISPROJEKTEJA POHJALLA.
Joten sanottakoon, että maistereilla ei ole mitään muuta taskussaan kun kova itsetunto.
Terveisin: Oppimalla arvosanansa saanutTodellinen osaaja kirjoituksesi oli loistava ja sopii hyvin tähän päivään. Toivottavasti akateeminen vapaus poistuu ja onhan sen poistuttava, mikäli kestävyysvajeesta halutaan päästä eroon.
Maistereita ja Tohtoreita on jo nyt liikaa. Osaamista tämä maa kaipaa! - Ja hah!
Micu the AMK kirjoitti:
Todellinen osaaja kirjoituksesi oli loistava ja sopii hyvin tähän päivään. Toivottavasti akateeminen vapaus poistuu ja onhan sen poistuttava, mikäli kestävyysvajeesta halutaan päästä eroon.
Maistereita ja Tohtoreita on jo nyt liikaa. Osaamista tämä maa kaipaa!Ja osaamista tämä maa saa enemmän pääsy- ja läpäisyvaatimuksia jatkuvasti helpottamalla sekä pelkästään oppilaitosten määrälliseen (vuosittaisia opintopisteitä ja tutkintoja) ohjaukseen keskittymällä?
- Huolissaan
Tri, leivontatiede kirjoitti:
Ei amk-tutkinnot ole vertailukelpoisia tiedekorkeakoulujen tutkintojen ja tutkimuksen kanssa vaikka miten päin asiaa tarkastelisi. Ammattikorkeakoulut ovat entisiä ammattiopistoja, vain nimi muuttui. Naurettavaa on, että jotkut ammattikorkeakoulut käyttävät laitoksestaan englanninkielistä nimitystä "University". Johonkinhan ne ylioppilasmassat oli ohjattava aikoinaan, kun oikeita korkeakoulupaikkoja ei kerta kaikkiaan riittänyt. Meidän jatkokoulutusseminaareissa on ollut amk:n opettajia, joiden haaveena on ilmeisesti kouluttautua tohtoreiksi. Lähestymistapa heillä on aivan erilainen kuin tieteellisessä työssä, eikä tutkimustyön perusteistakaan ole näillä leipureilla mitään tietoa. Tosin nämä tyypit häipyivät seminaareista jo eikä heistä ole enää kuulunut mitään.
Oletkos vähän tyhmä tai jotain muuta kun et lakitekstiä ymmärrä. Katso linkki
http://www.samk.fi/download/16744_Selvitys_amk_tutkintojen_asemasta_tutkintojarjestelmassa.pdf
Ei sulla ole todellakaan kaikki inkkarit veneessä väittäessäsi että "Ammattikorkeakoulut ovat entisiä ammattiopistoja, vain nimi muuttui." TYHMÄ! se on ihan eri asteen opintoja - gary farmon
Huolissaan kirjoitti:
Oletkos vähän tyhmä tai jotain muuta kun et lakitekstiä ymmärrä. Katso linkki
http://www.samk.fi/download/16744_Selvitys_amk_tutkintojen_asemasta_tutkintojarjestelmassa.pdf
Ei sulla ole todellakaan kaikki inkkarit veneessä väittäessäsi että "Ammattikorkeakoulut ovat entisiä ammattiopistoja, vain nimi muuttui." TYHMÄ! se on ihan eri asteen opintojaNimimerkki "huolissaan" olet ilmeisesti sen verran nuori, ettet muista kun ammattikorkeakoulukokeilu aikoinaan alkoi. Opistot muuttuivat yhdessä yössä päätöksellä "korkeakouluiksi". Mikään muu ei sitten muuttunutkaan, ei edes opettajat. Aluksi opintopisteitä kertyi kursseista kuten Ensiapu, mikä on tärkeää mutta ei mielestäni kuulu osaksi korkeakoulututkintoa (poislukien hoitoalat). Minäkin olen ollut amk:ssa liiiketalouden ohjelmassa pakollisella ensiapukurssilla.
Kurssit olivat muutenkin aikamoisia naurun aiheita; tradenomiopintoihin sisältyi mm. yleistä filosofiaa. Muistan ikuisesti kun pinkkeihin ihonmyötäisiin farkkuihin pukeutunut keski-ikäinen miesluennoitsija kertoi esimerkkejä "jos käännän katseeni teistä poispäin niin onko teitä olemassa vai eikö ole?". Luennot olivat pääsääntöisesti tuota tasoa. Johtamisen kurssin harjoitustöistä pääsi läpi lukemalla ääneen luokan edessä pätkiä jonkun yrityksen vuosikertomuksesta.
Jonkun aikaa menoa katsottuani päätin nostaa kytkintä ja siirtyä kauppakorkeakouluun, mikä osoittautui hyväksi valinnaksi. Sittemmin taso amk:ssa on noussut, koska liian suureksi paisutettu tohtorikoulutus tuotti suuret määrät tohtoreita joiden ainoa mahdollisuus työllistyä koulutussektorille oli ammattikorkeakoulut. Edelleenkin paikoin niistä löytyy vielä vanhaa vuosikertaa edustavia pinkkifarkkuisia dinosauruksia, mutta hiljakseen henkilöstö vaihtuu.
Jotkut ammattikorkeakoulut ovat kyenneet nousemaan myös tutkimuksen suhteen varteenotettavalle tasolle. Kyseessä on kuitenkin yleensä yksittäiset niissä työskentelevät "starat", mutta toisaalta varsinaisissakin korkeakouluissa ja yliopistoissa on vastaavasti muutamia tähtiä ja useita keskinkertaisuuksia (sekä muutama paha virhearviointi).
Niin amk:t kuin varsinaiset korkeakoulut ovat entistä enemmän profiloitumassa tunnustettuina kouluina laatunsa ja näyttöjensä kautta eikä nimellisen koulutustasonsa kautta. Maailmalla tämä on ollut arkipäivää jo pitkään. - majisteriplanttu
Hei, ensiapukoulutustarpeellinen tradenomiopinnoissa. Se on hyvä osaamislisä, siis Excellece in Action, mm. yrityskonkurssitapauksissa.
- vain puuttuu
Kun palstan otsikko on "Tavoitteena lisensiaatin- tai tohtorintutkinto? Keskustele akateemisista jatko-opinnoista.", niin luuletko kirjoituksesi kuuluvan tämän otsikon alle?
Ai, mutta eihän amk-opiskelijalta voi tuollaisen ymmärtämistä vaatia.- Aliopisto_opiskelija
Keskustelun innoittamiseksi, miksi siis lisensitaatin tai tohtorin tutkinto jos vaikkapa AMK:ssa tutkijana voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon, joka on samalla jatkotutkinto amk:n perustutkintoon? Sitähän on sen polun jälkeen kaikkein korkeimmalla ja voi hakea samoja töitä paljon käytännönläheisemmällä koulutuksella kuin yliopistojen teoreettiset maisterit, lisurit tai tohtorit?
- saripekka
Aliopisto_opiskelija kirjoitti:
Keskustelun innoittamiseksi, miksi siis lisensitaatin tai tohtorin tutkinto jos vaikkapa AMK:ssa tutkijana voi suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon, joka on samalla jatkotutkinto amk:n perustutkintoon? Sitähän on sen polun jälkeen kaikkein korkeimmalla ja voi hakea samoja töitä paljon käytännönläheisemmällä koulutuksella kuin yliopistojen teoreettiset maisterit, lisurit tai tohtorit?
"Sitähän on sen polun jälkeen kaikkein korkeimmalla ja voi hakea samoja töitä paljon käytännönläheisemmällä koulutuksella kuin yliopistojen teoreettiset maisterit, lisurit tai tohtorit? "
Niin juuri :) - peehoodee
saripekka kirjoitti:
"Sitähän on sen polun jälkeen kaikkein korkeimmalla ja voi hakea samoja töitä paljon käytännönläheisemmällä koulutuksella kuin yliopistojen teoreettiset maisterit, lisurit tai tohtorit? "
Niin juuri :)Tulevaisuudessa AMK -jatkotutkinnot kilpailevat yliopistomaistereiden kanssa samoista työpaikoista samalla viivalla. Näin se menee...valitettavasti.
Tosin heiltä puuttuu AMK- opinnoissa se akateeminen vapaus, joten he ahertavat kiltisti ammatillisia ryhmätöitä ja opettelevat kantapään kautta tarvittavat asiat. AMK-Lehtorin viisaus ja tietoisuus on AMK;ssa kuitenkin se ylinmitta, jota ei sovi opiskelijan ylittää.
Yliopistolle kun taas kerääntyvät ne teoreettisemman puolen kaverit, jotka ymmärtävät, että ajatus- ja aivotyönä opitaan nopeammin ja suunnitelmallisemmin useimmat opintokokonaisuudet. Mitä sitä omia käsiään likaamaan tuntikausiksi (AMK-läsnäoloa klo:8-16!) jos aamupäivän seminaarissa voi kilvoitella älyllisellä nokkeluudella ja lähteä sitten nauttimaan akateemisesta vapudesta? Eli on hyvä, että maassamme ylennetään perusduunarit korkeakouluun, yliopistomaisterit pääsevät johtamaan ja suunnittelemaan näiden käytännön asiantuntijoiden teoreettisia linjauksia.
Molempi parempi - infflaatio
peehoodee kirjoitti:
Tulevaisuudessa AMK -jatkotutkinnot kilpailevat yliopistomaistereiden kanssa samoista työpaikoista samalla viivalla. Näin se menee...valitettavasti.
Tosin heiltä puuttuu AMK- opinnoissa se akateeminen vapaus, joten he ahertavat kiltisti ammatillisia ryhmätöitä ja opettelevat kantapään kautta tarvittavat asiat. AMK-Lehtorin viisaus ja tietoisuus on AMK;ssa kuitenkin se ylinmitta, jota ei sovi opiskelijan ylittää.
Yliopistolle kun taas kerääntyvät ne teoreettisemman puolen kaverit, jotka ymmärtävät, että ajatus- ja aivotyönä opitaan nopeammin ja suunnitelmallisemmin useimmat opintokokonaisuudet. Mitä sitä omia käsiään likaamaan tuntikausiksi (AMK-läsnäoloa klo:8-16!) jos aamupäivän seminaarissa voi kilvoitella älyllisellä nokkeluudella ja lähteä sitten nauttimaan akateemisesta vapudesta? Eli on hyvä, että maassamme ylennetään perusduunarit korkeakouluun, yliopistomaisterit pääsevät johtamaan ja suunnittelemaan näiden käytännön asiantuntijoiden teoreettisia linjauksia.
Molempi parempiettä näille "ylemmille" nauraa harakatkin tulevaisuudessa. AMK on kohta "peruskoulu" jonka kaikki ovat käyneet. Uskon että tulevaisuudessa vielä jyvät erottuvat akanoista ja siinä vaiheessa yliopistot vetävät pidemmän korren. AMK-opiskelijoille ei nytkään riitä edes työharjoittelupaikkoja ja opetuksen tasosta kuulee monenlaista kommenttia.
- yliopistolaki
infflaatio kirjoitti:
että näille "ylemmille" nauraa harakatkin tulevaisuudessa. AMK on kohta "peruskoulu" jonka kaikki ovat käyneet. Uskon että tulevaisuudessa vielä jyvät erottuvat akanoista ja siinä vaiheessa yliopistot vetävät pidemmän korren. AMK-opiskelijoille ei nytkään riitä edes työharjoittelupaikkoja ja opetuksen tasosta kuulee monenlaista kommenttia.
Yliopistolain uudistuksessa 1.1.2010 tehtiin merkittävä muutos: ylemmän AMK:n suorittaneet voivat halutessaan jatkaa lisensiaateiksi ja tohtoreiksi samoin perustein kuin maisterit. Siitä on oltu montaa mieltä, vastaako alempi AMK kandia ja ylempi AMK maisteria, joten ei siitä sen enempää.
- ...
yliopistolaki kirjoitti:
Yliopistolain uudistuksessa 1.1.2010 tehtiin merkittävä muutos: ylemmän AMK:n suorittaneet voivat halutessaan jatkaa lisensiaateiksi ja tohtoreiksi samoin perustein kuin maisterit. Siitä on oltu montaa mieltä, vastaako alempi AMK kandia ja ylempi AMK maisteria, joten ei siitä sen enempää.
Se, että tuollainen pykälä on, ei tarkoita sen toteutumista kovinkaan monella alalla. Ainakaan omassa opinahjossani ei edes maisteriopintoihin hyväksytä ulkopuolisia kasvatteja mitä voidaan perustella sillä, ettei vastaavia perusopintoja tarjota muualla.
- MaistreitaKaikki
yliopistolaki kirjoitti:
Yliopistolain uudistuksessa 1.1.2010 tehtiin merkittävä muutos: ylemmän AMK:n suorittaneet voivat halutessaan jatkaa lisensiaateiksi ja tohtoreiksi samoin perustein kuin maisterit. Siitä on oltu montaa mieltä, vastaako alempi AMK kandia ja ylempi AMK maisteria, joten ei siitä sen enempää.
lisurin tai väikkärin kyhääminen AMK-pohjalta. Yliopistot tulevat edellyttämään omia opintojaan, jotka on ensin suoritettava hyväksytysti ja niiden vaikeusaste onkin sitten sitä luokkaa ettei siihen AMK-tasolta ole asiaa. Eli käytännössä pitää olla yliopiston oman perustutkinnon taidot pohjalla tai sitten ne joutuu suorittamaan tavalla tai toisella. Muutoinhan yliopistot tekisivät tyhjäksi omat perustutkintonsa ja pian olisi niitä "oikeita" tohtoreita ja sitten näitä AMK-tason "lelutohtoreita".
- Alter ego
Tarkistaisitko itse akateemisen jatko-opintojen sisältöä...ennen kun alat arvostelemaan muiden järjen juoksua. Lisensiaatti ei ole mitään ja tohtoriksi voi jatko-opiskella myös ylemmän amk:n käynyt.
Että otahan itse teoriakirjasi esille ja tutustuisit ensin mitä niissä sanotaan....
Ai niin mutta varmaan olet niitä jotka ovat lisensiaatteja, eli ei voi vaatia liikaa älykkyyttä. - Käytäntöön kaikki
peehoodee kirjoitti:
Tulevaisuudessa AMK -jatkotutkinnot kilpailevat yliopistomaistereiden kanssa samoista työpaikoista samalla viivalla. Näin se menee...valitettavasti.
Tosin heiltä puuttuu AMK- opinnoissa se akateeminen vapaus, joten he ahertavat kiltisti ammatillisia ryhmätöitä ja opettelevat kantapään kautta tarvittavat asiat. AMK-Lehtorin viisaus ja tietoisuus on AMK;ssa kuitenkin se ylinmitta, jota ei sovi opiskelijan ylittää.
Yliopistolle kun taas kerääntyvät ne teoreettisemman puolen kaverit, jotka ymmärtävät, että ajatus- ja aivotyönä opitaan nopeammin ja suunnitelmallisemmin useimmat opintokokonaisuudet. Mitä sitä omia käsiään likaamaan tuntikausiksi (AMK-läsnäoloa klo:8-16!) jos aamupäivän seminaarissa voi kilvoitella älyllisellä nokkeluudella ja lähteä sitten nauttimaan akateemisesta vapudesta? Eli on hyvä, että maassamme ylennetään perusduunarit korkeakouluun, yliopistomaisterit pääsevät johtamaan ja suunnittelemaan näiden käytännön asiantuntijoiden teoreettisia linjauksia.
Molempi parempiHei!
AMK:ta kuten myös ylempää AMK:ta voi käydä myös iltaisin.
Teorioilla ilma käytäntöön soveltamista ei tehdä yhtikäs mitään, joten voitanee varmaan etsiä jostain teorioista mitä tämä tarkoittaa... :-)
- aivan turhaa
Viimekädessä työnantajat tulevat määrittelemään mikä merkitys on tutkinnolla. Se, että yamk-tutkinto mahdollistaa samojen virkojen hakemisen kuin maistereille, ei merkitse paljoakaan. Olkaa huoleti. Tai voihan käydä niin, että yamk-tutkinnon suorittaneet ovatkin halutuinta työvoimaa ja maisterit jäävätkin rannalle ihmettelemään, että miten tässä näin kävi.
Omakohtaisen kokemuksen perusteella molemmat tutkinnot ovat vaativia enkä ole missään vaiheessa edes omassa mielessäni vertaillut, että kumpi on parempi tai vaativampi. (yamk-tutkinto viime vuodelta ja aivan toiselta alalta muutaman kurssin ja gradun jälkeen maisteri, toivottavasti ;-) yamk-tutkinnon kurssit suoritin kokonaisuudessaan eli en edes yrittänyt hakea mitään korvaavuuksia. (eräissä tapauksissa on hyötyä suoritettujen opintopisteiden kokonaismäärästä, mutta se onkin jo toinen juttu) - Jake__
voin sanoa että yliopiston kurssit ovat huomattavasti vaativampia kuin amk:ssa, etenkkin insinöörikoulutuksen osalta.Jo se, että amk:sta tulee nykyään vaihtelevalla osaamistasolla insinöörejä (ja ylempiä) semmoisia määriä sellaista vauhtia että työnantajillakin on vara polkea tutkintojen arvostusta. Lääkäreitähän tässä maassa ei (vielä) kouluteta liikaa, joten sillä tutkinnolla on (vielä) arvoa ja palkat sen mukaiset.
- ejhakdhk
Erään työnantajan mielipide: Ei aio koskaan palkata suoraan yliopiston penkiltä tulevaa, ilman opiskelun jälkiestä työkokemusta.
Yliopistosta nimenomaan tulee niitä tutkijoita ja teoreetikoita, AMK:sta käytännön osaajia. Molempia tarvitaan, mutta en kyllä lähtisi myöskään amk tutkintoja mollaamaan, vain siksi, että ei ole amk-opinnoista aavistustakaan. - Guru29
ejhakdhk kirjoitti:
Erään työnantajan mielipide: Ei aio koskaan palkata suoraan yliopiston penkiltä tulevaa, ilman opiskelun jälkiestä työkokemusta.
Yliopistosta nimenomaan tulee niitä tutkijoita ja teoreetikoita, AMK:sta käytännön osaajia. Molempia tarvitaan, mutta en kyllä lähtisi myöskään amk tutkintoja mollaamaan, vain siksi, että ei ole amk-opinnoista aavistustakaan."Sitähän on sen polun jälkeen kaikkein korkeimmalla ja voi hakea samoja töitä paljon käytännönläheisemmällä koulutuksella kuin yliopistojen teoreettiset maisterit, lisurit tai tohtorit? "
"Yliopistosta nimenomaan tulee niitä tutkijoita ja teoreetikoita, AMK:sta käytännön osaajia."
Tätä teoria-/käytäntökeskustelua on nyt kuultu jo ihan tarpeeksi. Tuo on tuota ensimmäisen vuoden maisteriopiskelijoiden ja ammattikorkean ja vastaavien käyneiden läppää. Mistä te luulette, että ne teoriat tulevat? Itse en kyllä edes haluaisi työskennellä paikassa, jossa pomo pitää esim. tohtoreita "liian teoreettisina". Kertoo nimittäin aika paljon pomon omista taustoista. Tohtorin ei myöskään kannata ikinä mennä hakemaan töitä työvoimatoimistosta. Sieltä ei oman vaativuustason töitä saa, jos saa yleensäkään mitään töitä. Niille paperinpyörittäjille kaikki tohtorit ovat samaa massaa ja kuuluvat valtion virastoihin ja laitoksiin sihteerintöihin tai vastaaviin. Tuota teoriakeskustelua voisi kuvailla puolestaan vaikka seuraavasti. Jos kotioven ja postilaatikon välillä on kymmenen kuoppaa, niin miksi sinun tulisi astua niistä jokaiseen oppiaksesi, että jatkossa se ei kannata? Jos sinulla on malli tai teoria, joka kehottaa sinua välttämään kuoppia, niin miksi et käyttäisi sitä? Ja sitten jos otan kantaa vielä tuohon AMK-tohtorien ja yliopistotohtorien rinnastamiseen työnhaussa tai muuten, niin konkreettinen esimerkki voisi olla ylemmän AMK:n suorittanut, joka tulisi tekemään väitöskirjaa yliopistolle. (Oletetaan nyt, että opiskelija on suoraan hyväksytty ilman mitään tiedekunnan vaatimuksia suoraan papereilla tohtorintutkintoa suorittamaan.) Opiskelija saa proffalta tutkimusaineiston, jossa on esim. miljoona havaintoriviä ja kaksikymmentä muuttujaa. Opiskelija on innoissaan, kunnes siirtää aineiston Exceliin ja alkaa sitä työstämään...(oikeat tutkijat tietänevät mitä ajan takaa). Aika lailla homma tyssää siihen ilman ohjelmointitaitoja, puhumattakaan sitten raportoinnista, konferensseista ja muusta tieteellisestä työskentelystä ja tieteellisistä julkaisuista. Että lykkyä pyttyyn vaan AMK:laisille, jos osaamista aletaan mitata! Toki jos työhönottohaastattelija on myös AMK:n käynyt, niin ilman muuta AMK:n käynyt on pinon päällä, vaikka kaikki muut hakijat olisivat oikeita maistereita tai tohtoreita. Silloin he ansaitsevat toisensa. - Denker
ejhakdhk kirjoitti:
Erään työnantajan mielipide: Ei aio koskaan palkata suoraan yliopiston penkiltä tulevaa, ilman opiskelun jälkiestä työkokemusta.
Yliopistosta nimenomaan tulee niitä tutkijoita ja teoreetikoita, AMK:sta käytännön osaajia. Molempia tarvitaan, mutta en kyllä lähtisi myöskään amk tutkintoja mollaamaan, vain siksi, että ei ole amk-opinnoista aavistustakaan.Ammattikorkean väelle näyttää valitettavasti olevan hyvin tärkeää vain oman statuksen ja oppiarvojen ja niiden arvostuksen keinotekoinen pönkittäminen. Niitä yritetään jääräpäisesti nostaa kopioimalla tiedekorkeakouluja ja niiden käytänöjä. Yksi hyvä esimerkki tästä on tuo ammattikorkeakouluväen valtava hinku saada käyttöönsä tuo maisteri-titteli. Siellä sitten maisteriopettajat jakaisivat opiskelijoilleen maisteritutkinoja. Samalla minusta vaikuttaa lähinnä huvittavalta, että myös ylempiä amk-tutkintoja näytetään ensi sijassa markkinoitavan sillä, että ne tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylemmät tiedekorkeakoulututkinot. Itse toivoisin, että amk:t kehittäisivät kerrankin jotakin ihan itse ja panisivat energiaa enemmän oman substanssinsa lisäämiseen. Vain sen kautta voi syntyä jotakin kestävää, jolloin muutkin kuin vain ammattikorkeakouluprofessio voisi löytää aidosti amk-tutkintojen arvon. Tällä hetkellä minulle ei ole vieläkään selvinnyt, mihin ylipäätään tarvitaan noita ylempiä amk-tutkintoja ja mitä konkreettisesti on tuo työelämää lähellä oleva tutkimus, jotka vaativat tuota ylempää tutkintoa?
- opikselija
Denker kirjoitti:
Ammattikorkean väelle näyttää valitettavasti olevan hyvin tärkeää vain oman statuksen ja oppiarvojen ja niiden arvostuksen keinotekoinen pönkittäminen. Niitä yritetään jääräpäisesti nostaa kopioimalla tiedekorkeakouluja ja niiden käytänöjä. Yksi hyvä esimerkki tästä on tuo ammattikorkeakouluväen valtava hinku saada käyttöönsä tuo maisteri-titteli. Siellä sitten maisteriopettajat jakaisivat opiskelijoilleen maisteritutkinoja. Samalla minusta vaikuttaa lähinnä huvittavalta, että myös ylempiä amk-tutkintoja näytetään ensi sijassa markkinoitavan sillä, että ne tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylemmät tiedekorkeakoulututkinot. Itse toivoisin, että amk:t kehittäisivät kerrankin jotakin ihan itse ja panisivat energiaa enemmän oman substanssinsa lisäämiseen. Vain sen kautta voi syntyä jotakin kestävää, jolloin muutkin kuin vain ammattikorkeakouluprofessio voisi löytää aidosti amk-tutkintojen arvon. Tällä hetkellä minulle ei ole vieläkään selvinnyt, mihin ylipäätään tarvitaan noita ylempiä amk-tutkintoja ja mitä konkreettisesti on tuo työelämää lähellä oleva tutkimus, jotka vaativat tuota ylempää tutkintoa?
Että kumpi on parempi, ammattikorkeakoulu vaiko yliopisto?
- joopa joo
ejhakdhk kirjoitti:
Erään työnantajan mielipide: Ei aio koskaan palkata suoraan yliopiston penkiltä tulevaa, ilman opiskelun jälkiestä työkokemusta.
Yliopistosta nimenomaan tulee niitä tutkijoita ja teoreetikoita, AMK:sta käytännön osaajia. Molempia tarvitaan, mutta en kyllä lähtisi myöskään amk tutkintoja mollaamaan, vain siksi, että ei ole amk-opinnoista aavistustakaan.Ainakin kaikki minun tuntemani tohtorit vetävät edestakaisin kölin alta käytännön taidoissa alan amk-osaajat amk-opettajia myöten. Lisäksi he tuntevat perin pohjin myös alueen teorian, mikä vain korostaa heidän osaamistaan.
Niin sitä vain luullaan osattavan, vaikka siitä ei mitään näyttöä olisikaan. - teede
joopa joo kirjoitti:
Ainakin kaikki minun tuntemani tohtorit vetävät edestakaisin kölin alta käytännön taidoissa alan amk-osaajat amk-opettajia myöten. Lisäksi he tuntevat perin pohjin myös alueen teorian, mikä vain korostaa heidän osaamistaan.
Niin sitä vain luullaan osattavan, vaikka siitä ei mitään näyttöä olisikaan.Varmaan tunnet kaikki. Joka tapauksessa yamk tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Minulla on yamk tutkinto sosiaalialalata. Itselläni ei ole hinkua sossuksi. Jos olisi, olisin sen tutkinnon suorittanut. Minusta on jo turhaa enää käydä tätä keskustelua, että onko sosionomi (amk) pätevä sossuksi. Ei ole, eikä tarvi. Eikös se ole ammatinvalinta kysymys?
Kansainvälisessä vertailussa Suomessa on hyvä ja korkeatasoinen korkeakoulukoulutus. Itse olen ylpeä omasta koulutuksestani ja osaamisestani. Joka tapauksessa yamk koulutus vie yhteensä 9 vuotta kokonaisuudessaan ainakin meillä sosiaalialalla.
Amk:lle on tarvetta tässä maassa yliopistokoulutuksen lisäksi. - kkkkkkfkfkfkf
teede kirjoitti:
Varmaan tunnet kaikki. Joka tapauksessa yamk tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Minulla on yamk tutkinto sosiaalialalata. Itselläni ei ole hinkua sossuksi. Jos olisi, olisin sen tutkinnon suorittanut. Minusta on jo turhaa enää käydä tätä keskustelua, että onko sosionomi (amk) pätevä sossuksi. Ei ole, eikä tarvi. Eikös se ole ammatinvalinta kysymys?
Kansainvälisessä vertailussa Suomessa on hyvä ja korkeatasoinen korkeakoulukoulutus. Itse olen ylpeä omasta koulutuksestani ja osaamisestani. Joka tapauksessa yamk koulutus vie yhteensä 9 vuotta kokonaisuudessaan ainakin meillä sosiaalialalla.
Amk:lle on tarvetta tässä maassa yliopistokoulutuksen lisäksi.AMK:sta saadaan käytännön ihmiset. Yliopistosta teoreetikot. Näin mä olen käsittänyt, ainakin meidän alalla.
- dofi
teede kirjoitti:
Varmaan tunnet kaikki. Joka tapauksessa yamk tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto. Minulla on yamk tutkinto sosiaalialalata. Itselläni ei ole hinkua sossuksi. Jos olisi, olisin sen tutkinnon suorittanut. Minusta on jo turhaa enää käydä tätä keskustelua, että onko sosionomi (amk) pätevä sossuksi. Ei ole, eikä tarvi. Eikös se ole ammatinvalinta kysymys?
Kansainvälisessä vertailussa Suomessa on hyvä ja korkeatasoinen korkeakoulukoulutus. Itse olen ylpeä omasta koulutuksestani ja osaamisestani. Joka tapauksessa yamk koulutus vie yhteensä 9 vuotta kokonaisuudessaan ainakin meillä sosiaalialalla.
Amk:lle on tarvetta tässä maassa yliopistokoulutuksen lisäksi.ylempi AMK-tutkinto EI ole ylempi korkeakoulututkinto, vaan alempi korkeakoulututkinto. (kuten kandidaatin tutkinto) Sen kertoo mm. opintopistemäärä, joka on sama kuin kandin tutkinnossa. eikö?
- silgj
Denker kirjoitti:
Ammattikorkean väelle näyttää valitettavasti olevan hyvin tärkeää vain oman statuksen ja oppiarvojen ja niiden arvostuksen keinotekoinen pönkittäminen. Niitä yritetään jääräpäisesti nostaa kopioimalla tiedekorkeakouluja ja niiden käytänöjä. Yksi hyvä esimerkki tästä on tuo ammattikorkeakouluväen valtava hinku saada käyttöönsä tuo maisteri-titteli. Siellä sitten maisteriopettajat jakaisivat opiskelijoilleen maisteritutkinoja. Samalla minusta vaikuttaa lähinnä huvittavalta, että myös ylempiä amk-tutkintoja näytetään ensi sijassa markkinoitavan sillä, että ne tuottavat saman kelpoisuuden kuin ylemmät tiedekorkeakoulututkinot. Itse toivoisin, että amk:t kehittäisivät kerrankin jotakin ihan itse ja panisivat energiaa enemmän oman substanssinsa lisäämiseen. Vain sen kautta voi syntyä jotakin kestävää, jolloin muutkin kuin vain ammattikorkeakouluprofessio voisi löytää aidosti amk-tutkintojen arvon. Tällä hetkellä minulle ei ole vieläkään selvinnyt, mihin ylipäätään tarvitaan noita ylempiä amk-tutkintoja ja mitä konkreettisesti on tuo työelämää lähellä oleva tutkimus, jotka vaativat tuota ylempää tutkintoa?
Kyllä minä toisaalta ymmärrän mihin ammattikorkeakoulututkintoja tarvitaan, ja ne ovat ihan paikkansa ansaitsevia ja tarpeellisia oppilaitoksia, joissa koulutetaan ammatti-ihmisiä, mutta en ymmärrä miksi he haluavat sekoittaa asioita tituleeraamalla itseään korkeakouluiksi (jättämällä tämän ammtti- sanan pois ihan tarkoituksella hämätäkseen) ja vielä enemmän sekaannusta aiheuttaa heidän nykyinen keksintönsä kutsua oppilaitoksia nimellä "University of applied sciences" tai jotain vastaavaa. Tämähän on esimerkiksi kansainvälisille opiskelijoille kauhistus ja eritytäin harhaanjohtavaa, koska muualla euroopassa tai Jenkeissä he eivät saisi nimittää koulutustaan "Universityksi" vaan nimellä "College" Sillä Universityt ovat paikkoja, joihin yliopisto-opiskelijat menevät suoritettuaan kandin tutkinnon, ja joissa he siis opiskelevat kandista maisteriksi. Ammattikorkeakoulu tutkinto taas vastaa laajuudeltaan kandin tutkintoa, ei maisterin tutkintoa. Ammattikorkeakoulu voisi siis olla englanniksi esim. "College for practical studies" tai "Higher Career College"
Jotkut ammattikorkeat käyttävätkin oikeaa termiä, esim. "businesscollege"
ylempi AMK tutkinto on myös käännetty englanniksi oikein, eli sanalla 'BACHELOR degree' tämä sama tutkinto tarkoittaa myös kandidaatin tutkintoa, eli alempaa korkeakoulututkintoa. Kun taas maisterin tutkinto on 'MASTERS degree'
Joillakin suomalaisilla amk sivuilla komeilee heti tämä ristiriita: University of applied sciences... Bachelor programme,
esim täällä:
http://www.laurea.fi/en/applying/Bachelor_Programmes/Page/default.aspx?gclid=CMqzt9TUkrUCFcpZ3godTQYABw
'Bachelor programme' kuuluu 'gollege' tasolle, ei University tasolle. - dofi
dofi kirjoitti:
ylempi AMK-tutkinto EI ole ylempi korkeakoulututkinto, vaan alempi korkeakoulututkinto. (kuten kandidaatin tutkinto) Sen kertoo mm. opintopistemäärä, joka on sama kuin kandin tutkinnossa. eikö?
ylempi amk = alempi korkeakoulututkinto, jonka osoittaa paitsi opintopisteiden määrä, myös tutkinnon englanninkielinen nimi: BACHELOR. Tämä samainen bachelor merkitsee kandidaatin tutkintoa, kun taas maisterin tutkinto on nimeltään MASTERs degree. Maisterin opinnot koostuvat min. 300 op ja kestävät 5,5 vuotta (ihannetapauksessa).
- hih2
opikselija kirjoitti:
Että kumpi on parempi, ammattikorkeakoulu vaiko yliopisto?
On kyllä ihan kumma keskustella siitä kumpin on parempi.. ei niitä voi verrata, ne ovat eri kouluja, eri opintoasteita, ja kouluttavat ihmisiä eri tehtäviin ja antavat ihmisille samoissakin tehtävissä erilaisia valmiuksia, joita kumpaakin tarvitaan.
Kuka vertaa onko sairaanhoitajan koulutus parempi kuin lääkärin koulutus tai vaikkapa terveydenhoitajan koulutus tai kenties kumpi on parempi farmaseutin koulutus vai bioanalyytikon koulutus. EI NIITÄ TULE VERRATA! Ne ova eri asia, amk kouluttaa ammattiin, yliopisto taas useimmiten antaa tieteellisen koulutuksen, joka ei ole sidoksissa tiettyyn ammattiin. Heillä on laaja tietopohja joita voi soveltaa useisiin työkunkuviin.
Ja sitten se ihmettely, että yliopiston käyneillä ei ole käytännöntaitoja.. ei niin, ennen kuin he ovat olleet sen pari kuukautta töissä.. se on koko koulutksen tarkoitus, luoda koulussa vankka tietopohja, jota sovelletaan käytännön työhön, joka opitaan TÖISSÄ! HYVÄT IHMISET!
Miten amk opiskelija oppii käytännön työn? NO TÖISSÄ! Tämä muutaman kuukauden mittainen työharjoittelu vain kuuluu amk:ssa opintoihin. Sama muutama kuukausi menee yliopisto-opiskelijalta käytännön taitojen oppimiseen sitten valmistumisen jälkeen.. joten ero on seuraava:
Amk opiskelijalla on työkokemusta jo valmistuessaan, kun taas yliopisto-opiskelijalla työkokemus ja käytännön taidot hankitaan valmistumisen jälkeen. Amk opiskelijalla on työkokemusta alaltaan vastavalmistuneena kuitenkin hyvin vähän, ja yliopisto-opiskelija kuroo amk opiskelija käytännöntaitoeron umpeen muutamassa kuukaudessa.. joten aika hassua, että amk opiskelijat valittavat, että vuoden töissä olleella yo opiskelijalla ei ole käytännön taitoja joita hänellä on, koska hän on itse tehnyt työtä saman vuiden 6 kk kouluaikana tms.. :D :D ainoa ero tässä ensimmäisen työvuoden jälkeen on enää se, että yo opiskelijalla on huomattavasti laajempi tietopohja, keskimääräisesti suurempi halu oppia uutta, parempi ongelmanratkaisukyky suurien kokonaisuuksien hahmottamista vaativissa tehtävissä ja korkeampi ÄO :D :D silgj kirjoitti:
Kyllä minä toisaalta ymmärrän mihin ammattikorkeakoulututkintoja tarvitaan, ja ne ovat ihan paikkansa ansaitsevia ja tarpeellisia oppilaitoksia, joissa koulutetaan ammatti-ihmisiä, mutta en ymmärrä miksi he haluavat sekoittaa asioita tituleeraamalla itseään korkeakouluiksi (jättämällä tämän ammtti- sanan pois ihan tarkoituksella hämätäkseen) ja vielä enemmän sekaannusta aiheuttaa heidän nykyinen keksintönsä kutsua oppilaitoksia nimellä "University of applied sciences" tai jotain vastaavaa. Tämähän on esimerkiksi kansainvälisille opiskelijoille kauhistus ja eritytäin harhaanjohtavaa, koska muualla euroopassa tai Jenkeissä he eivät saisi nimittää koulutustaan "Universityksi" vaan nimellä "College" Sillä Universityt ovat paikkoja, joihin yliopisto-opiskelijat menevät suoritettuaan kandin tutkinnon, ja joissa he siis opiskelevat kandista maisteriksi. Ammattikorkeakoulu tutkinto taas vastaa laajuudeltaan kandin tutkintoa, ei maisterin tutkintoa. Ammattikorkeakoulu voisi siis olla englanniksi esim. "College for practical studies" tai "Higher Career College"
Jotkut ammattikorkeat käyttävätkin oikeaa termiä, esim. "businesscollege"
ylempi AMK tutkinto on myös käännetty englanniksi oikein, eli sanalla 'BACHELOR degree' tämä sama tutkinto tarkoittaa myös kandidaatin tutkintoa, eli alempaa korkeakoulututkintoa. Kun taas maisterin tutkinto on 'MASTERS degree'
Joillakin suomalaisilla amk sivuilla komeilee heti tämä ristiriita: University of applied sciences... Bachelor programme,
esim täällä:
http://www.laurea.fi/en/applying/Bachelor_Programmes/Page/default.aspx?gclid=CMqzt9TUkrUCFcpZ3godTQYABw
'Bachelor programme' kuuluu 'gollege' tasolle, ei University tasolle.Suomi ei ole ainoa Euroopan maa, jossa on "University of Applied Sciences" -kouluja. Niitä on myös ainakin Saksassa, Alankomaissa, Itävallassa ja Sveitsissä. Ruotsissa Yrkeshögskolan = Higher Vocational Education. (https://www.myh.se/In-English/Higher-Vocational-Education-Yrkeshogskolan/ )
Ehkä suomalaisten amk:jen "University of Applied Sciences" -nimellä halutaan kertoa, että koulussa opittuja asioita sovelletaan opiskeluaikana ja työelämässä.
Oikeastaan se ei ole ihme, että nimissä on eroja, kun kaikkien maiden koulutussysteemit eivät taida olla samoja - opetusten sisällöissä ja kestoissa on eroja?
- sdkf
ylempi AMK ja ylempi korkeakoulututkinto eivät ole sama asia, siis saman asteen opintoja. ylempi AMK = alempi kokeakoulututkinto, noin suunnilleen.
Siis yleensä ylempi AMK vertautuu alempaan korkeakoulututkintoon, eli kandin tutkintoon, ei maisterin tutkintoon. Kandin ja ylemmän AMK:n pituus ja opintopisteiden määrä vertautuvat myös suunnilleen, eli 3-4 vuotta. Maisterin tutkinto on opintopistemäärältään 300 op, ja sen tavoitekesto on 5,5 vuotta. Tämä aika ei yleensä maisterinopinnoissa toteudu, tai riippuen alasta. Nykyään maisterit toki yritetään pusertaa ulos tuossa ajassa erilaisin säädöksin, joita ei vielä muutama vuosi sitten ollut. Humanistisen tiedekunnan maisterien keskimääräinen valmistumisaika oli muutaman vuoden takaisen tilaston mukaan 7 vuotta. Nykyisestä tilanteesta en tiedä. - Tohtorikoulutettava
No onpas "sdkf" varsinainen tietäjä. Olisi tärkeää, että tarkistaisit käsityksesi ennen kuin kerrot niitä tietoina edes tällä palstalla. Ylempi AMK on nimen omaan ylempi korkeakoulututkinto, ja tämä asia määrätään Suomen laissa. Esimerkiksi tradenomi ja/tai insinööri (AMK) ovat kandia vastaavia alempia korkeakoulututkintoja. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaakseen on ensin käytävä esim. 3,5 vuotiset tradenomiopinnot, oltava valmistumisen jälkeen kolme vuotta tutkintoa vastaavassa työssä, jonka jälkeen voi pyrkiä ylemmän AMK:n opintoihin, jotka kestävät kaksi tai kolme vuotta alasta riippuen. Maisterin tutkintoa vastaavan ylemmän AMK-ttkinnon saavuttamiseksi on siis käytävä korkeakouluopintoja 5,5-6,5 vuotta ja siinä välissä on pakollinen kolmen vuoden työjakso. Mitenkäs "sdkf" nyt sitten kaataisi ylemmän AMK:n?
- Lukutaito puuttuu
Jos nyt kumminkin menisitte jatkamaan tätä inttämistänne jonnekin muualle. Tämä palsta on tarkoitettu keskusteluun tieteellisistä jatkotutkinnoista. Maisteri ei ole tällainen jatkotutkinto amk-perustutkinnosta puhumattakaan.
- jatkokouluttautunut
YAMK esim. insinööri (YAMK) on 240(AMK) 60(YAMK) op siis 300 op. Tutkinnot Insinööri AMK=> Bachelor kun taas Insinööri (YAMK) Master. Insinöörin opinothan kestävät yleensä sen 3-4v. jonka jälkeen 3v. työkokemusta ja sen jälkeen taas 2v jatkokoulutusta. Täysin puolueeton mielipide, mutta mielestäni noilla opintomäärillä ollaan oikeutettuja puhumaan tuosta tutkintotasosta (Masters degree). Ihmisten älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä arvostellessahan pitää katsoa jokaista henkilö -ja tapauskohtaisesti. Esimerkkinä todettakoon, että voihan se bussikuskikin kuulua Mensaan, mutta onpahan vain kyseisen alan valinnut. Seurasin tässä hetkittäin seminaaritilaisuutta, jonka eräässä osiossa käsiteltiin Aalto yliopistosta tilattua erikoistyötä, jonka moni asiansaosaava DI ja Ins. opiskelija olisi raapinut kasaan vajaassa viikossa. Ikinä ei kannattaisi mielestäni yleistää.
- santu1
Kyllä täällä on näitä "tietäjiä". Ylempi AMK on nimen omaan ylempi korkeakoulututkinto. Katsokaa esim. ammattikorkeakoululaki 18 pykälää. Juuri niin kuten jatkokoulutettava kirjoitti: 240op 60op=300op, eli sama määrä kuin maisteriopinnoissa.
- Näin se vain on
Mutta joka tapauksessa aihe on täysin väärän otsikon alla. Ylempi amk-tutkinto EI ole yliopiston tieteellinen jatkotutkinto. Monissa yliopistoissa tieteellisiin jatko-opintoihin pääseminenkin ylemmän amk-tutkinnon pohjalta vaatii melkoisen määrän ns. siltaopintoja.
- Jatko-opiskelja
Ne ovat on todella hyviä asioita. Niillä taataan yhtenä keinona edes jonkinlainen osaamislähtökohdan ja tiedeidentiteetin säilyminen.
- opintopiste
No niinhän sitä luulis. YAMK opintopisteet ja Yliopiston maisterilta vaadittavat opistopisteet voivat kokonaislukuna näyttää samalta. Kuitenkin opintopiste AMK:ssa ei ole sama asia kuin opintopiste yliopistossa.
Arvatkaahan kummassa vaaditaan sen yhden pinnan saamiseen enemmän työtä?
Vastaan, molemmat puulaakit tuntevana, että yliopistossa.
- sfsafs
Kaikille kaikkea kivaa. Ettei tule vaan kenellekään paha mieli, kun ei ole päässyt oikeaan yliopistoon. Tähän vastaamaan luotiin nämä ammattikorkeakoulut. Itse pyrin ainoastaan oikeaan korkeakouluun, yliopistoon ja jos en pääse, mieluummin valitsen rehellisen ammattikoulun kuin jonkun ammattisurkean.
- vielä_kandi
Ihmettelen, että kuka yliopistolainen jaksaa käydä tätä keskustelua. Puolestani amk:in käyneet saavat kutsua itseään ihan miksi tahansa, vaikka sitten maistereiksi. Yritykset kyllä oppivat seulomaan tarvitsemansa materiaalin tutkintonimikkeistä huolimatta ja tutkijaksi ei pääse ilman akateemisia valmiuksia. Haetteko kaikki valtion virkoja vai miksi sillä on teille jotain merkitystä, että oletteko uimamaistereita vai jotain muuta? Ihmisillä on lahjakkuuseroja ja lahjakkuuserojen vuoksi tulee olemaan eroja korkeakoulujen välillä riippumatta siitä, miksi niistä valmistuneita kutsutaan.
- fasfasdfasdfa
Itse taas ihmettelen, että mikä ihmeen huutelu täällä on, että AMK:in käynyt on oppinut käytännön asiat, kun taas yliopistossa olevat vain teorian. Jos katsotaan esim. teknillisiltä aloilta niin liki jokainen teekkari käy kesätöissä (osassa opintosuuntauksissa se työsuhde oman alan yrityksiin on pakollista jo kandidaatintutkinnon aikana) vähintään sen yhden kesän. Monet taas viettää joka kesän töissä. Ja kuka tahansa henkilö, joka haluaa opintoihinsa painottaa, suorittaa kandinsa työpohjaisesti, eikä vain pelkästään kirjallisuusselvityksenä. Samoin DI vaiheessa dippatyötä tulee yleensä tehtyä yrityksillä. Että mikä helvetin väite se on, että AMK:ssa opittaisiin käytäntö, kun yliopiston tehdään täsmälleen samaa.
Toki jos ruvetaan sitten puhumaan aloista, joita ei yliopistolla tarjota (esim. sairaanhoitajan tai poliisin koulutus), niin onhan se ilmiselvää, että käytäntöä on enemmän. Mutta jos saman tyylin hommista puhutaan niin eroa ei ole. - filtri
Jotkut pölhökustaat kutsuvat jopa akateemisesti koulutetuksi itseään. Hähähä.
- Oudoksuja
Kyllä akateemisen väen aika yleinen käsitys on, että amk:t, joita on joka niemessä, notkossa ja saarelmassa ovat poliittisin päätöksin tehtyjä oppilaitoksia, joiden oma identiteetti näyttää olevan hakusessa. Ongelma ei poistu tiedekorkeakouluja apinoinoimalla, vaan pitäisi kehittää jotakin omaa ja uniikkia.
Vaikka ammattikorkeakoulujen erinomaisuudesta luotaisiin vaikka minkälaisia mielikuvia, niin siellä annettavan koulutushyödykkeen tulisi vastata kuitenkin todellisuutta. Ammattikorkeakoulua tuntevana väitän, että näin ei ole, vaan ns. "amk-hömpällä" häivytetään tuntkinnon laatua, jota peitellään monenkarvaisiin projekteihin. Sitä sitten kutsutaan kehittämiseksi.
Oman käsitykseni mukaan en ole kuullut, että työnantajat tai elikeinoelämä olivat vaatineet ylempiä amk-tutkintoja. Herääkin kysymys, miksi ja keiden toimesta niitä on lähdetty rakentamaan?
Helpotan hieman: vastaus löytynee amk-instituutosta ja sitä lähellä olevista sidosryhmistä. - oudoksuja
filtri kirjoitti:
Jotkut pölhökustaat kutsuvat jopa akateemisesti koulutetuksi itseään. Hähähä.
Niinpä niin;) Sepäs se on just koomisinta.
- Kettuuntunut
Mutta minkä helvetin takia tätäkin keskustelua käydään aivan väärällä palstalla? Luulisi jo perus-amk-koulutuksen saaneen ymmärtävän otsikkojen merkityksen, muista sitten puhumattakaan.
Ei todella hyvältä näytä, jos korkea-asteen koulutuksen saaneet eivät ymmärrä kirjoitettua, äidinkielistä tekstiä.- Denker
Hei "Kettuuntunut", näin se vaan näyttää olevan! Korkea-astetta, kun on niin moneen lähtöön;)!
- Fundeeraja
Sanokaahan te tutkimusta tekevät, mitä ero on, kun yliopistoissa tehdään tieteellistä tutkimusta ja amk:ssa tutkimusta. Minusta tuo edellinen on relevanttia, koska se edellyttää tieteen kriteerien tuntemista ja niihin perustuvien menetelmien täyttymästä.
Entä tuo amk:n työelämää lähellä oleva tutkimus, kun tieteen kriteerit eivät täyty, niin eiköhän silloin jäädä raporttien selvitysten ja kirjoitelmien asteelle, kun niiden periaatteena näyttää olevan, että kaikki käy..
Kummastelen myös sitä, miten amk:sta voidaan lähteä tekemään lisen siaatin tai tohtorintutkintoja, kun tieteen tekemisen työkalut eivät ole hallussa, niin teorioiden kuin menetelmien osalta. Ei tarvitse kuin katsoa Thesiukseen (opinnäytetöihin), niin keskimäärin tuon johtopäätöksen voi aliarvioimatta niitä tehdä. Kun läpivirtaus on keskeisin rahoituksen saamisen kriteereistä, niin miten käy laadulle. - Kettuuntunut
Fundeeraja kirjoitti:
Sanokaahan te tutkimusta tekevät, mitä ero on, kun yliopistoissa tehdään tieteellistä tutkimusta ja amk:ssa tutkimusta. Minusta tuo edellinen on relevanttia, koska se edellyttää tieteen kriteerien tuntemista ja niihin perustuvien menetelmien täyttymästä.
Entä tuo amk:n työelämää lähellä oleva tutkimus, kun tieteen kriteerit eivät täyty, niin eiköhän silloin jäädä raporttien selvitysten ja kirjoitelmien asteelle, kun niiden periaatteena näyttää olevan, että kaikki käy..
Kummastelen myös sitä, miten amk:sta voidaan lähteä tekemään lisen siaatin tai tohtorintutkintoja, kun tieteen tekemisen työkalut eivät ole hallussa, niin teorioiden kuin menetelmien osalta. Ei tarvitse kuin katsoa Thesiukseen (opinnäytetöihin), niin keskimäärin tuon johtopäätöksen voi aliarvioimatta niitä tehdä. Kun läpivirtaus on keskeisin rahoituksen saamisen kriteereistä, niin miten käy laadulle.Mutta mitä väliä on laadusta, kun tutkintojen määrä ja lyhyt opiskeluaika – ja näin tutkinnon halpa hinta – ovat tavoiteltavia asioita. Sitä saa, mitä tilaa, yhteiskuntakin.
- Hööh
Fundeeraja kirjoitti:
Sanokaahan te tutkimusta tekevät, mitä ero on, kun yliopistoissa tehdään tieteellistä tutkimusta ja amk:ssa tutkimusta. Minusta tuo edellinen on relevanttia, koska se edellyttää tieteen kriteerien tuntemista ja niihin perustuvien menetelmien täyttymästä.
Entä tuo amk:n työelämää lähellä oleva tutkimus, kun tieteen kriteerit eivät täyty, niin eiköhän silloin jäädä raporttien selvitysten ja kirjoitelmien asteelle, kun niiden periaatteena näyttää olevan, että kaikki käy..
Kummastelen myös sitä, miten amk:sta voidaan lähteä tekemään lisen siaatin tai tohtorintutkintoja, kun tieteen tekemisen työkalut eivät ole hallussa, niin teorioiden kuin menetelmien osalta. Ei tarvitse kuin katsoa Thesiukseen (opinnäytetöihin), niin keskimäärin tuon johtopäätöksen voi aliarvioimatta niitä tehdä. Kun läpivirtaus on keskeisin rahoituksen saamisen kriteereistä, niin miten käy laadulle.Theseuksen opinnäytteiden tarkoitus ei ole olla tiedettä, vaan osa opetusta ja valmistumista! Siellähän voi olla, mitä skeidaa tahansa tai jonkun yrityksen puffia.
- Että_näin
Hööh kirjoitti:
Theseuksen opinnäytteiden tarkoitus ei ole olla tiedettä, vaan osa opetusta ja valmistumista! Siellähän voi olla, mitä skeidaa tahansa tai jonkun yrityksen puffia.
Ainakin yliopistoissa gradun on tarkoitus olla opiskelijan ensimmäinen laaja itsenäinen ja – ainakin muodollisesti – tieteellinen raportti. Amk:n lopputöistä en tiedä.
Tosiasia tietenkin on, että hyvin harvoissa graduissa on juurikaan tieteellisiä ansioita. - Nuolevaansaappaita
Ei ne mitään itsenäisiä tuotoksia ole, vaan täynnä sitaatteja oppikirjasta. Kriittistä ajattelua en suosittele mihinkään, vaikka sitä joku voi esittää. Ei taatusti ketään kiinnosta jonkun opiskelijan itsenäiset päätelmät. Ainakaan arvosanaa et niillä saa. Tohtorit, jotka näitä tarkastavat piileskelevät itsekin pienen punaisen kirjan takana ja laulelevat sitä gaudeamusta, millä virka säilyy. Innovaatiot ovat vain virkamiesten etuoikeus tässä maassa, jos haluat yrittää, siirry Viroon.
- Luulen_vain
Nuolevaansaappaita kirjoitti:
Ei ne mitään itsenäisiä tuotoksia ole, vaan täynnä sitaatteja oppikirjasta. Kriittistä ajattelua en suosittele mihinkään, vaikka sitä joku voi esittää. Ei taatusti ketään kiinnosta jonkun opiskelijan itsenäiset päätelmät. Ainakaan arvosanaa et niillä saa. Tohtorit, jotka näitä tarkastavat piileskelevät itsekin pienen punaisen kirjan takana ja laulelevat sitä gaudeamusta, millä virka säilyy. Innovaatiot ovat vain virkamiesten etuoikeus tässä maassa, jos haluat yrittää, siirry Viroon.
Monessa yliopistossa on sääntö, ettei kurssikirjoja saa käyttää gradun lähteinä. Tai ainakin ennen oli. Nykykäytännöistä en sitten tiedä.
- Voiherranjestas
Tottakai saa, kun laittaa sen lähdeluetteloon.
- Luulen_vain
Voiherranjestas kirjoitti:
Tottakai saa, kun laittaa sen lähdeluetteloon.
Missä käytäntönä on ollut, ettei lähteitä merkitä lähdeluetteloon? Se nyt perusvaatimus missä tahansa tieteellisessä raportoinnissa.
Syynä käytäntöön oli, ettei kurssikirjoja pidetty "riittävän tieteellisinä". Lisäksi graduntekijät haluttiin varmaan ohjata tutustumaan myös muuhun, laajempaan materiaaliin. - Funtisija
Hööh kirjoitti:
Theseuksen opinnäytteiden tarkoitus ei ole olla tiedettä, vaan osa opetusta ja valmistumista! Siellähän voi olla, mitä skeidaa tahansa tai jonkun yrityksen puffia.
Mitähän niiden, (siis amk-opinnäytetöiden), tarkoitus mahtaa sitten olla, jos kaikki ns. käy! Kertokaahan!
- Vaieilähteitkirjastos
Ethän voi valmistua ilmankaa, mutta niissä syötetään julkisuuteen lähinnä sellaisia asioita, että teettävällä yrityksellä muka on laatujärjestelmä tai muuta ERINOMAISEN MERKITTÄVÄÄ.
- HHHff
Luulen_vain kirjoitti:
Missä käytäntönä on ollut, ettei lähteitä merkitä lähdeluetteloon? Se nyt perusvaatimus missä tahansa tieteellisessä raportoinnissa.
Syynä käytäntöön oli, ettei kurssikirjoja pidetty "riittävän tieteellisinä". Lisäksi graduntekijät haluttiin varmaan ohjata tutustumaan myös muuhun, laajempaan materiaaliin."Syynä käytäntöön oli, ettei kurssikirjoja pidetty "riittävän tieteellisinä". Lisäksi graduntekijät haluttiin varmaan ohjata tutustumaan myös muuhun, laajempaan materiaaliin."
Se että tähän joudutaan erikseen kehottamaan säännöillä kertoo jo porukan akateemisista taidoista.
- Hauhahhah
Tieteile ja tee semmonen rajaus opiskelukammiosi lattiaan, minkä yli ei saa mennä oven suuntaan ennen kuin olet saanut sertin. Yliopisto-opiskelijoille pitäisi antaa pakollinen tehtävä kirjoittaa Karl Marxin teokset sulkakynällä koivuntuoheen.
- magisteri
Niinpä niin! Miksi sitä kantsisi mennä yliopistoon, kun amk:sta sen ylemmän saapi pienellä vaivalla, nopeasti ja monien mukaan vielä laadukkaasti. Saadulla yamk-"masterilla" on sitten tunnetusti arvoa, jonka avulla pesee minkä tahansa yliopistomagisterin.
- Hoh_hoijaa
Mene pätemään tuonne kandi- ja maisteripalstoille. Siellä saattaisi olla vastaanottavaisempaa lukijakuntaa.
Tällä pelkästään nauretaan uhoajille, jotka eivät osaa edes valita oikeaa palstaa kirjoitukselleen.
- VähänAsiaa
No niinpä. Ei sillä maisterin paperilla ole enää mitään erityistä arvoa. Ylempi AMK tutkinto on ihan samalla viivalla, ja lisäksi sieltä putkahdetaan nopeammin ja tehokkaammin VALMIINA pihalle. Yliopistossahan saa tunnetusti roikkua vaikka 10v kaljaa juomassa ja maailmaa parantamassa, ei ole kiire mihinkään. Mitäs sitä töitä tekemään kun voi olla pahaa maailmaa piilossa yliopistossa ja elellä sossurahoilla.
- Enemmän_asiaa
Vai että peräti "valmiina"? Mihin "valmiina"?
Mitä tekemistä tuollakin postauksellasi on akateemisen jatko-opiskelun kannalta? - 3523wdw
Nuo akateemiset tekevät nykään merkonomien hommia täällä Suomessa.
- 3523dwd
3523wdw kirjoitti:
Nuo akateemiset tekevät nykään merkonomien hommia täällä Suomessa.
Ja merkonomit loisivat nykyään kotonaan täällä Suomessa.
- dippainssi80
Eiköhän se, että monilla AMK tulee mukaan sitten, kun toteaa ettei vaan millään pääse tiedekorkeakouluun tai ei edes uskalla yrittää. Tämä jo kertoo kaiken.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3197544Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662176- 1771843
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161382- 1121287
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91251Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181701221RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j551171Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019