seppolan silta

niin pappa kertoo Jämsän vanhoista silloista. Vanhin silta oli Kirkkosilta Lopotissa. Siinä ihan kirkon kohdalla. Siitä ylitettiin joki ja Laukaan tie alkoi mutkitellen Juokslahteen Sillalta länsisuuntaan alkoi tie mutkitella Kuhmoisten kautta Pälkäneelle ja Hämeen härkätienä kohti Turkua.
Se vanha Kirkkosilta oli rakennetteu 1864. Niinä vuosina tuli kunnallislaki voimaan ja silloin siirtyi kirkolta vaivaishuolto ja koulutoimi kunnan hoidettavaksi.
Se vanha Kirkkosilta oli rakennettu lankuista ja toiminta sillalla ja sillan molemmin puolin hyvin vilkasta.
Sillalla oli Laukaantien kulkukauppiaiden myyntipaikka. Se oli Jämsän keskuspaikka.
Sillan perustuksissa oli rakennusvirhe ja kun se tuhma laivurikapteeni Inkelin vielä törmäsi siihen siltaan roomullaan silta rikkoutui vuonna 1926 ja se jouduttiin purkamaan.

Seppolan silta rakennettiin puusiltana nykyiselle kohdalleen 1864. Se silta oli hyvin huonosti rakennettu ja jouduttiin jatkuvasti korjaamaan. Se purettiin 1913,

Tähän väliin kerron tarinan Jämsän tervatuista. Ennen joen yli oli vedetty köysi ja joki ylitettiin joen yli veneellä köydestä vetäen. Sen ajan mukaan kaikki mitä tehtiin tehtiin tervan kanssa. Puusillatkin tervattiin joka kevät aina uudelleen. Kun jokea ylitettiin pakosta joutui koskettelemaan joko tervattuihin köysiin tai sillan osiin. Vanhojen pappojen mielitarina oli kun naiset pelkäsivät joen ilitystä niin ne menivät sillan kaiteelle ja lat kahta puolta ja vetivät siinä itsensä joen toisell rannalle. Kyllä takapuolikin moisesta tervaantui. Se on ainakin tosi, että joen ylittäjät yleensä tervatuivat.

Sitten vuonna 1913 Jämsän komiit päätti rakentaa ihan oikean rautrasillan joen yli. Rautaosat tilattiin Helsingistä junalla Lahteen. Lahdessa ne lastattiin roomuun ja tuotiin sillä rakennuspaikalle jossa silta kasattiin rautaniiteillä palkit yhdistettiin.
Ensiksi piti rakentaa perustukset. Jokeen juntattiin satoja tukkeja pystyyn vieri viereen niin, että niiden päät oli reilusti joen veden pinnan alapuolella. Juntattaessa oli kovaääninen laulaja joka lauloi junttamiehet junttaamaan samaan tahtiin. Juntta muistutti nykyajan junttaa vaikka olikin hirsistä rakennettu Köysi oli sidottu painoon kiinni. Yläpuolella oli puinen pyörä jossa vahva köysi kulki.
Kymmenkunta miestä veti painon köydellä ylös ja paino sai pudota alas tukin päähän jolloin joka iskulla tukki painui syvyyteen. Muutaman kuukauden kuluttua oli sillan pohja juntattu täyteen paaluja.

Pappa osaa monta monta junttalaulua mutta ne eivät oikein sovi lasten kuultavaksi. Laulan kuitenkin yhden laulun joka oli kilpalaulu kun kaksi junttarymää kilpaili kumpi saa nopemmin tukkinsa juntattua maan syvyyteen: Hei juu ja junttali poo Ei niitä laiskoja joukossa oa He juu ja junttali poo Tuolla toisessa joukossa ne laiskat oo Näin lauloi junttarymän tahdittaja tunnista toiseen ja viikosta viikkoon. Tosin lauluja välillä muutettiin ja laulettiin tuhmiakin lauluja piristyksesksi.

Näin juntattujen tukkien päälle rakennettiin kivestä silta-arkut jotka kannattivat siltaa.
Sillan rakentamisen aikana oli sillan ylitys lossilla nykyisen Tippakujan kohdalla.

Rautasilta jouduttiin purkamaan 1980 luvulla kun sillan kannen korjaajat olivat uusineet kannen virheellisesti ja korjaus aiheutti rautapalkkien ruostumisen yhdessä tien suolauksen kanssa.

Vanhasta sillasta muistan vielä sen kun sitä haluttiin säästää tuhatvuotiseksi sillaksi. Liikennehän oli alkuvuosikymmeninä hevosajoneuvoliikennettä. UUdelle sillalla kiellettiin hevosilla juosten ajo 20 markan sakon uhalla. Matti Olkkonen osti 1912 Jämsän ensimmäisen henkilöauton ja kun se ajoi sillan yli niin muuta liikennettä ei sillalle silloin sopinut. Minunkin sukulaiseni Partalasta kävi hyppäämässä sillalta jokeen. se oli sen ajan urotyö josta kylillä puhuttiin.

Nykyinen silta rakennettiin niiden vanhojen junttapuiden päälle vähän kiviarkkuja ja tukia muutellen.
Sillan rakennuttamisen hoiti kaupungin puolesta tekninen johtaja Kyyrönen. Jämsäläiseen tapaan sillan nmeksi annettiin kansan keskuudessa "Kyyrösen kyömy".

Tarvittaisiin vanhan ajan ammattilaisia niin se uusi Vitikkalaan rakennettava koulukin saattaisi pysyä perustuksillaan. Sen pappa vain sanoo ettei nykyajan koneilla ja ihmisten taidoilla Seppolan sillan perustuksien tapaisia pohjatöitä kyetä tekemään. Voi olla että susi tulii koko uuvesta koulusta.
Rahoa ainakin paloa puoltoista kertasesti mitä on rakentamiseen varattu.