Olemme asuneet 1983-valmistuneessa puurakenteisessa tiilitalossa kohta 4 vuotta. Ajoittain varsinkin tuulikaapissa on tuntunut maakellarin hajua. Viikon loman jälkeen olemme haistaneet hajun koko talossa. Talvella kuivilla pakkaskeleillä hajua ei ollut, mutta nyt lumien sulaessa haju lävähti taas koko asuntoon voimakkaana. Sen haistaa itsekin selvästi ulkona kipaisun jälkeen. Samoin ulkopuoliset haistavat eteisessä säilytetyistä ulkovaatteistamme hajun.
Myyjä on rakentanut talon itse. Pesuhuoneessa saattaa olla kosteutta seinissä, mutta siellä haju ei tunnu juurikaan. Epäilen, että kosteutta pääsee rakenteisiin alapohjan kautta. Perustuksena on maavarainen laatta. Tontti viettää loivasti eteläpuolelta taloon päin. Salaojitukset toimivat, koska tarkistuskaivoista vesi pääsee pois ja salaojaputet ovat auki. Silti talon takana on märkä kohta nurmikossa kosteilla säillä. Ehkäpä tiivis savimaa estää veden pääsyn alempiin kerroksiin.
Joskus talon etupuolen (pohjoispuolen) sokkeli ja kivilaatoitus etuoven edessä on märkä, vaikka ei ole edes satanut. Tontilla on kaivo, johon vesi tulee lähteestä. Kerran löysimme yläpihalta myös pienen vettä pulppuavan kohdan. Olisiko mahdollista, että talon laatan alla on lähteitä ja kosteus pääsee sitä kautta alapohjaan.
Mistä kosteusvaurion tutkiminen kannattaisi aloittaa? Ilmeisesti ainakin tuulikaapin lattiaa pitäisi repiä auki, koska haju siellä on voimakkain. Onko kunnan terveystarkastajasta mitään apua vai pitäisikö palkata joku firma? Pinnallinen kuntotarkastus tehtiin taloa ostaessamme, mutta pintamittareiden mukaan kosteus oli normaali. Ostimme talon kesällä kuivaan aikaan.
Suurin ongelma taitaa olla hajun alkuperän selvittämisessä. Katon olemme uusineet kokonaan. Kattorakenteet olivat hyvässä kunnossa, eikä ainakaan ylhäältä päin ole tullut vuotoja.
Myyjä on rakentanut talon itse. Pesuhuoneessa saattaa olla kosteutta seinissä, mutta siellä haju ei tunnu juurikaan. Epäilen, että kosteutta pääsee rakenteisiin alapohjan kautta. Perustuksena on maavarainen laatta. Tontti viettää loivasti eteläpuolelta taloon päin. Salaojitukset toimivat, koska tarkistuskaivoista vesi pääsee pois ja salaojaputet ovat auki. Silti talon takana on märkä kohta nurmikossa kosteilla säillä. Ehkäpä tiivis savimaa estää veden pääsyn alempiin kerroksiin.
Joskus talon etupuolen (pohjoispuolen) sokkeli ja kivilaatoitus etuoven edessä on märkä, vaikka ei ole edes satanut. Tontilla on kaivo, johon vesi tulee lähteestä. Kerran löysimme yläpihalta myös pienen vettä pulppuavan kohdan. Olisiko mahdollista, että talon laatan alla on lähteitä ja kosteus pääsee sitä kautta alapohjaan.
Mistä kosteusvaurion tutkiminen kannattaisi aloittaa? Ilmeisesti ainakin tuulikaapin lattiaa pitäisi repiä auki, koska haju siellä on voimakkain. Onko kunnan terveystarkastajasta mitään apua vai pitäisikö palkata joku firma? Pinnallinen kuntotarkastus tehtiin taloa ostaessamme, mutta pintamittareiden mukaan kosteus oli normaali. Ostimme talon kesällä kuivaan aikaan.
Suurin ongelma taitaa olla hajun alkuperän selvittämisessä. Katon olemme uusineet kokonaan. Kattorakenteet olivat hyvässä kunnossa, eikä ainakaan ylhäältä päin ole tullut vuotoja.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vaikea sanoa mitään, ennen tutkimista. Meillä oli samanlainen ongelma, vanha 60-luvulla rakennettu talo, jossa tuulettuva alapohja ja n 1,5m korkea ryömintätila. Sinne oli jätetty vanhoja lautoja jotka olivat lahonneet täysin maaperään, lisäksi hiekkaa kasoittain märkänä. Poistimme nämä, laitoimme soraa tilalle ja lisäsimme tuuletusaukkoja sokkeliin, johan lähti hajut. Lisäksi saunan ilmanvaihto oli johdettu tuon alapohjan kautta ja sieltäkin se 'kellarin' haju tuli taloon. Epäilen, että teidänkin ummehtunut haju on jotenkin sokkelista peräisin.
Meillä on myös 80-luvulla rakennettu omakotitalo. Vesimittari on tuulikaapissa ja sen alapuolella on viemärikaivo (kuivakaivo) joka on yhdistetty salaojaputkeen. Sieltä ainakin meillä tuli maakellarin hajua. Voiko olla teillä samalla tavalla tehty.
Yleisin ja vaikeimmin korjattava ongelma pientaloissa on maaperäkosteuden pääsy rakenteisiin.
"Tontti viettää loivasti eteläpuolelta taloon päin. "
- Maanpinnan kallistukset pitää aina olla poispäin rakennuksesta.
- Rakennuksen seinien vierellä ei saa olla multaistutuksia (tai nurmikkoa), vaan puolen metrin sorakaistale.
"Salaojitukset toimivat, koska tarkistuskaivoista vesi pääsee pois ja salaojaputet ovat auki."
- Kysymys kuuluu, että minne se vesi pääsee pois? Onko purkupaikka kunnossa vai purkautuvatko salaojavedet rakennuksen alle?
- Onko rakennuksen alla kapillaarisen nousun estävä sorakerros?
- Onko rakennuksen alle jätetty rakennusjätteitä tai multamaata, jotka nyt biologisen hajoamisen seurauksena pilaavat sisäilman?
- Onko talossa riskirakenteena valesokkeli?
"Pesuhuoneessa saattaa olla kosteutta seinissä, mutta siellä haju ei tunnu juurikaan."
- Entä pesuhuoneen lattia ja lattiakaivon tiivisteet? Sitä kautta kosteus voi siirtyä maanvaraista laattaa pitkin kapillaarisesti ympäröiviin tiloihinkin.
https://www.op.fi/op?cid=150592342
”Perustamisessa suosittiin 1980-luvulla melko yleisesti tätä kaksoisbetonilaattarakennetta, jossa alimpana on kantava betonilaatta tai niin sanottu roskalaatta, sen päällä eristeenä styroksi tai mineraalivilla ja eristeen päällä taas betonilaatta. Nyt parikymmentä vuotta myöhemmin näkyy, että mineraalivilla ei ole kestänyt kosteusrasitusta. Styroksi sen sijaan on säilynyt paremmin, se on yleensä vain hieman homehtunut puurakenteiden läheisyydessä.
- Tämä on vaarallinen rakenne. Kun maaperästä nousee kosteutta alemman laatan päälle tai lattiakaivosta valuu eristekerrokseen vettä, ollaan tosi hankalissa korjauksissa. Varsinkin, jos seinien puurakenteet vielä ulottuvat alemman laatan alle, kuten nimenomaan 80-luvun taloissa on tehty.
Pirinen sanoo korjausneuvojien kaivavan "lusikalla" puuseinien alajuoksuja, jotka on parikymmentä vuotta sitten upotettu betonin alapuolelle - silloisen hyväksytyn tavan mukaisesti.
Kun kaksoislaattarakenteesta löytyy homehtunut mineraalivillaeriste, ylempi betonilaatta joudutaan purkamaan pois. Styroksin suhteen päästään hieman helpommalla, kun homehtuneisiin eristeosiin päästään käsiksi purkamalla seinien alaosat.
- Näitä kaksoislaattalattioita on korjattu niin, että puurakenteet alalaatan päältä on purettu pois ja aluslaatta puhdistettu. Puurungon alle on muurattu bitumihuovalla betonilaatasta erotettu harkko, ja betonilaatta on koteloitu ilmatiiviiksi niin, etteivät homeitiöt pääse sisäilmaan. Erittäin ikävä korjattava, ja vaurion varman päälle korjaaminen on vaikeaa, Pirinen selvittää.”
Palkatkaa asiantuntija, jolla on vankka rakennusalan asiantuntemus ja ennen kaikkea tietoa ja kokemusta kosteusvauriotaloista ja niiden mikrobiongelmista. Älkää sortuko mihinkään pintakosteusmittarimiehiin tai asuntokaupan kuntotarkastajiin. Rakennusterveysasiantuntija, jolla on perustutkinto rakennusalalta, on varmin vaihtoehto.
Terveystarkastajasta ei ole hyötyä. Jos teillä haisee, niin teillä on mikrobiongelma ja terveyshaitta asunnossanne.
Alapohjassa piirustusten mukaan on juntattu sora, betonilaatta, kosteuseristys, mineraalivilla-koolaus, höyrysulku, lautalattia. Kunnossa siis pitäisi olla, mutta tiedä häntä, onko kaikki rakennettu oikein ja ovatko materiaalit oikeanlaisia. Valesokkelirakenne on tosiaan.
Salaojat on tarkoitus uusia joka tapauksessa, koska routa on voinut rikkoa putkia. Ainakin pari tarkistuskaivoa routa on nostanut ylöspäin. Talon vierustoille olemme laittaneet soraa muuton jälkeen 3 vuotta sitten.
Kannattaisikohan pyytää homekoiraa avuksi? Jos se osaisi merkata homepaikat tarkemmin, ettei tarvitsisi alkaa umpimähkään rakenteita rikkomaan? Onko kenelläkään kokemusta homekoirasta? Hengitysliiton sivuilla näkyi olevan kosteusvauriokartoitukseen ja -saneeraukseen erikoistuneita yrityksiä. Kuvittelisin niiden olevan luotettavia.
Kosteuseristystä (eli muovia?) betonilaatan päällä pidetään rakennusvirheenä.
Koirat ovat hyödyttömiä tällaisissa tapauksissa.
Betonilaatta pitää piikata auki ja katsoa mitä sieltä alta löytyy (maa-ainesnäyte, kapillaarisuuden mittaaminen, mikrobianalyysit, kosteusmittaus). Asiantuntija tietää kyllä piirustusten perusteella, mistä kohdasta kannattaa avata.
Hei. Suosittelen homekoiran pyytämistä paikalle. Meillä sellainen kävi ja tulokset olivat hyviä, tai miten sen kukin haluaa nähdä...Merkkasi laajat mikrobihajukohdat(toksiinit huoneilmaan), mikrobinäytteet otettiin osasta merkkauskohdista ja tulos oli 8/10 vaurio/vahva viite vauriosta. Eräskin näyte oli itänyt labrassa niin paljon, ettei pesäkkeiden määrää pystynyt maljalta laskemaan. se tässä on huvittavinta(?), ettei meillä haise. Ei maakellaria, ei tunkkaista hajua. Eikä näytteidenottokohdissa ollut näkyviä vaurioita, mutta vauriot olivat kiistattomia. Yhdessä mh aiemmin löydetty kosteusvaurio ja kun sitä tutkittiin tarkemmin, niin tuli ilmi huomattavat rakennusvirheet talossamme. Sen takia pyydettiin homekoira team paikalle, kartoittamaan mahdolliset piilevät lisävauriot, ettei summassa tarvitse ruveta rakenteita aukomaan. Selvisipä samalla, miksi olemme kokoajan kipeitä. Suosittelen lämpimästi. Luota vaistoosi.
Saahan tuon kantavan betonilaatan kosteuden mitattua vaikka porareiästä piikkaamatta yhtään mitään. Puuporalla reikä puulattiaan ja kiviporalla betoniin ja mittaus kosteusmittarilla tasaantumisajan kuluttua. Jos laattarakenne on väärin rakennettu, niin sen korjaaminen on mahdoton tehtävä ja vaikka olisi oikeinkin tehty, niin betoni sisältää aina jonkin verran kosteutta. Tuo yhdistelmä betonilaatta ja puulattia ei toimi koskaan kunnolla, eli lahoaa ennemmin tai myöhemmin. Paitsi jos on lämpöeristen päällä roskalaatta ja sen päällä on puulattia, niin sitten kestää.
Homekoirayrittäjät ovat olleet hyvin aktiivisia tällä palstalla ja esiintyneet vertaisina. Hyvä mainoskikka.
Meidän tutuilla oli lahonut sekä kattoristikoita että ulkoseinistä runkoa ja siltikään ei haissut. Remontin yhteydessä löytyi lahoneet rakenteet. Heillä ei käyneet koirat vaan siis lahovauriot löytyivät remontin yhteydessä ja sitten käyttivät seiniä auki enemmänkin ja sieltä paljastui monta pystytolppaa, jotka olivat lahoneet jauhoksi. Kyllä siinä säikähti, että sehän olisi voinut romahtaa! Eikä missään haissut home.
> Alapohjassa piirustusten mukaan on juntattu sora, betonilaatta, kosteuseristys, mineraalivilla-koolaus, höyrysulku, lautalattia.
Eihän tämä ole mikään valesokkelirakenne, missä on vain seinien alajuoksut lattian/maanpinnan alla, vaan talon alla on tavallaan betonista tehty, kosteuseristyksellä tiivistetty "amme", jonka sisään on laitettu
betonilaatan varaan tuetut koolaukset, joiden päällä on höyrysulkumuovi puulattia.
Koolausten väliin jäävä tila on luonnollisesti täytetty mineraalivillalla.
Eli vähintäänkin valesokkelin veroinen pommi. Tuulettamaton tila kahden höyry/kosteussulun välissä, jonne pääsevä vesi leviää helposti koko talon mitalle eloperäistä ainetta (puu) = pöpöille pöytä katettuna.
Mikäli olen oikein käsittänyt home ja laho on kaksi eri asiaa........Laho ei välttämättä haise lain.
Materiaalin kastuessa ensin tulevat home- ja hiivasienet. Kosteuden lisääntyessä mukaan tulevat myös bakteerit (sädesienet) ja ameebat. Lahottajasienet valtaavat talon viimeisenä.
Lahottajasieniä on paljon erilaisia. Osa haisee "sienelle", osa hedelmäiselle, osa jollekin muulle, osa ei juuri millekään.
Lahotaloissa tehdyissä mikrobianalyyseissä ei homesieniä useinkaan edes löydy.