bi-nainen ja oma mies

Ihan uteliaisuuttani kyselen että löytyykö Treen seudulta montakin miehen kanssa seurustelusuhteessa elävää bi-naista?

Entäpä jos elät miehen kanssa ja olet huomannut kiinnostuvasi myös naisista, niin oletko ajatellut tehdä asialle jotain? Vai elätkö ihan mielellään kiinnostuksista huolimatta miehesi kanssa? Vai oletko kenties jo tehnyt asialle jotain dramaattista?

Itse olen 26 v. nainen ja huomannut olevani erittäin kiinnostunut myöskin naisista ja mietin tässä mitä tehdä asialle... :/ Vai tehdäkö mitään.
6569
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

Pitäisikö sun kokeilla silloin naisen kanssa olemista. Itsessäni huomaan myös välillä bi seksualisia puolia ja olishan se kivaa tietty kokeilla mutta pelottaahan se. Mutta tsemppiä, jos olet vaikka rohkeempi. :)

Äänestä
  • Niin, olen vakavasti miettinyt että minun on saatava selvää mitä tämä tunne tarkoittaa ja onko se todellista. En voi kuvitella esim. lastentekoa tai kihloja mieheni kanssa jos en saa mielenrauhaa tälle asialle. (Olen täältä lukenut vaimojen ja äitien seksuaalista suuntautumista koskevia pohdintoja, enkä halua itseäni niin vaikeaan tilanteeseen ennen kuin olen varma asioista.)

    Uskoisin, että jos joku mielenkiintoinen sattuu kohdalle olisin valmis katsomaan mihin se johtaa. En kuitenkaan uskalla mennä etsimällä etsimään ketään. Kyse ei ole rohkeuden puutteesta olla naisen kanssa, vaan pelosta omien periaatteiden pettämisestä. Minulla on kammottava tunne siitä että olisin valmis ehkä jopa pettämään saadakseni selville onko tunne naisiinpäin aito vaiko eikö. En ole koskaan pettänyt, enkä ymmärrä mitä järkeä pettämisessä on kaikenkaikkiaan...olen aina ollut sitä mieltä että jos on valmis pettämään, ei suhde ole onnellinen. Yhden on riitettävä! Koko pettämisen ajattelu saa minut tuntemaan oloni todella epämukavaksi. Olisin takinkääntäjä asiassa johon minulla on aina ollut todella vahvat periaatteet!

    MUTTA en tiedä miten muutenkaan saisin mielenrauhan. Minulla on ihana mies jota rakastan ja on todella rasittavaa huomata katselevansa muita NAISIA sillä silmällä. Siis todellakin pelkkiä naisia...en voi kuvitella löytäväni parempaa miestä elämääni. Mahdollinen löydös tunteen aitoudesta saisi koko maailmani ylösalaisin...Olen miettinyt voinko elää tämän epätietoisuuden kanssa ja pelottaa myöntää mutta enpä usko. Olen jo perusluonteeltani liian utelias kaikkia asioita kohtaan enkä varmaankaan voi tämän(kään) asian antaa vain olla.

    Olen kyllä ollut ihan oikeasti ihastunut/rakastunut yhteen naiseen (pitkäaikainen ystävä). Tunne oli niin voimakas ja pitkäkestoinen, että se juuri pani minut miettimään näitä ajatuksia. En ole koskaan rakastunut ensisilmäyksellä vaan se vaatii pidempää tutustumista, joten uskon että olen turvassa siltäosin. Ei siis toivottavasti ole pelkoa siitä että kukaan (mies tai nainen) veisi sydäntäni noin vain, eli mikäli päätän tehdä "kokeen" ja testata olenko todella naisiinkin päin se ei sen perusteella johtaisi suhteeseen. Toivottavasti. Suudellut olen nais(t)en kanssa ja (yllätys, yllätys!) se on ihanaa. Ja kiihottavaa. Eli pitäisi siis vissiin suorittaa se astetta haastavampi koe seuraavaksi.

    Mutta mietin vain mitä hittoa "kokeen" tekeminen minulle antaa muuta kuin mielenrauhan? Luultavasti se toisi vain lisää kysymyksiä ja epäselvyyttä sekä sotkua, mutta niinhän se kai oli että uteliaisuus se kissankin tappoi.

    Äänestä

  • Minihame kirjoitti:

    Niin, olen vakavasti miettinyt että minun on saatava selvää mitä tämä tunne tarkoittaa ja onko se todellista. En voi kuvitella esim. lastentekoa tai kihloja mieheni kanssa jos en saa mielenrauhaa tälle asialle. (Olen täältä lukenut vaimojen ja äitien seksuaalista suuntautumista koskevia pohdintoja, enkä halua itseäni niin vaikeaan tilanteeseen ennen kuin olen varma asioista.)

    Uskoisin, että jos joku mielenkiintoinen sattuu kohdalle olisin valmis katsomaan mihin se johtaa. En kuitenkaan uskalla mennä etsimällä etsimään ketään. Kyse ei ole rohkeuden puutteesta olla naisen kanssa, vaan pelosta omien periaatteiden pettämisestä. Minulla on kammottava tunne siitä että olisin valmis ehkä jopa pettämään saadakseni selville onko tunne naisiinpäin aito vaiko eikö. En ole koskaan pettänyt, enkä ymmärrä mitä järkeä pettämisessä on kaikenkaikkiaan...olen aina ollut sitä mieltä että jos on valmis pettämään, ei suhde ole onnellinen. Yhden on riitettävä! Koko pettämisen ajattelu saa minut tuntemaan oloni todella epämukavaksi. Olisin takinkääntäjä asiassa johon minulla on aina ollut todella vahvat periaatteet!

    MUTTA en tiedä miten muutenkaan saisin mielenrauhan. Minulla on ihana mies jota rakastan ja on todella rasittavaa huomata katselevansa muita NAISIA sillä silmällä. Siis todellakin pelkkiä naisia...en voi kuvitella löytäväni parempaa miestä elämääni. Mahdollinen löydös tunteen aitoudesta saisi koko maailmani ylösalaisin...Olen miettinyt voinko elää tämän epätietoisuuden kanssa ja pelottaa myöntää mutta enpä usko. Olen jo perusluonteeltani liian utelias kaikkia asioita kohtaan enkä varmaankaan voi tämän(kään) asian antaa vain olla.

    Olen kyllä ollut ihan oikeasti ihastunut/rakastunut yhteen naiseen (pitkäaikainen ystävä). Tunne oli niin voimakas ja pitkäkestoinen, että se juuri pani minut miettimään näitä ajatuksia. En ole koskaan rakastunut ensisilmäyksellä vaan se vaatii pidempää tutustumista, joten uskon että olen turvassa siltäosin. Ei siis toivottavasti ole pelkoa siitä että kukaan (mies tai nainen) veisi sydäntäni noin vain, eli mikäli päätän tehdä "kokeen" ja testata olenko todella naisiinkin päin se ei sen perusteella johtaisi suhteeseen. Toivottavasti. Suudellut olen nais(t)en kanssa ja (yllätys, yllätys!) se on ihanaa. Ja kiihottavaa. Eli pitäisi siis vissiin suorittaa se astetta haastavampi koe seuraavaksi.

    Mutta mietin vain mitä hittoa "kokeen" tekeminen minulle antaa muuta kuin mielenrauhan? Luultavasti se toisi vain lisää kysymyksiä ja epäselvyyttä sekä sotkua, mutta niinhän se kai oli että uteliaisuus se kissankin tappoi.

    No sen huomaa että sua kyllä askarruttaa aika lailla. Se lähtee sinusta ja sinun haluista, oleks puhunu miehelle miltä susta tuntuu? Kannattaisi. Naisen kanssa suutelu on hyvin toisenlaista ko miehen kanssa ja tiedän tunteen. Mulla on kyl on aikaa jo ko oon bii seksuaalin kanssa pussaillu mutta silti mietityttää välillä että olisko silti pitäny kokeilla niitä rajoja. Näin kun mietin niin mies on se elämän kumppani, mutta ku tulee pornoa katottua niin se naisten osuus se enemmän vetää puoleensa ja saa minutkin kiihkeeksi. Välillä hävettää miehelleni myöntää mutta mitäs hävettävää siinä on jos tykkää.. (tietty ennakkoluullot muitten päässä, mikä on hyvin yleistä..)

    Äänestä

  • Minihame kirjoitti:

    Niin, olen vakavasti miettinyt että minun on saatava selvää mitä tämä tunne tarkoittaa ja onko se todellista. En voi kuvitella esim. lastentekoa tai kihloja mieheni kanssa jos en saa mielenrauhaa tälle asialle. (Olen täältä lukenut vaimojen ja äitien seksuaalista suuntautumista koskevia pohdintoja, enkä halua itseäni niin vaikeaan tilanteeseen ennen kuin olen varma asioista.)

    Uskoisin, että jos joku mielenkiintoinen sattuu kohdalle olisin valmis katsomaan mihin se johtaa. En kuitenkaan uskalla mennä etsimällä etsimään ketään. Kyse ei ole rohkeuden puutteesta olla naisen kanssa, vaan pelosta omien periaatteiden pettämisestä. Minulla on kammottava tunne siitä että olisin valmis ehkä jopa pettämään saadakseni selville onko tunne naisiinpäin aito vaiko eikö. En ole koskaan pettänyt, enkä ymmärrä mitä järkeä pettämisessä on kaikenkaikkiaan...olen aina ollut sitä mieltä että jos on valmis pettämään, ei suhde ole onnellinen. Yhden on riitettävä! Koko pettämisen ajattelu saa minut tuntemaan oloni todella epämukavaksi. Olisin takinkääntäjä asiassa johon minulla on aina ollut todella vahvat periaatteet!

    MUTTA en tiedä miten muutenkaan saisin mielenrauhan. Minulla on ihana mies jota rakastan ja on todella rasittavaa huomata katselevansa muita NAISIA sillä silmällä. Siis todellakin pelkkiä naisia...en voi kuvitella löytäväni parempaa miestä elämääni. Mahdollinen löydös tunteen aitoudesta saisi koko maailmani ylösalaisin...Olen miettinyt voinko elää tämän epätietoisuuden kanssa ja pelottaa myöntää mutta enpä usko. Olen jo perusluonteeltani liian utelias kaikkia asioita kohtaan enkä varmaankaan voi tämän(kään) asian antaa vain olla.

    Olen kyllä ollut ihan oikeasti ihastunut/rakastunut yhteen naiseen (pitkäaikainen ystävä). Tunne oli niin voimakas ja pitkäkestoinen, että se juuri pani minut miettimään näitä ajatuksia. En ole koskaan rakastunut ensisilmäyksellä vaan se vaatii pidempää tutustumista, joten uskon että olen turvassa siltäosin. Ei siis toivottavasti ole pelkoa siitä että kukaan (mies tai nainen) veisi sydäntäni noin vain, eli mikäli päätän tehdä "kokeen" ja testata olenko todella naisiinkin päin se ei sen perusteella johtaisi suhteeseen. Toivottavasti. Suudellut olen nais(t)en kanssa ja (yllätys, yllätys!) se on ihanaa. Ja kiihottavaa. Eli pitäisi siis vissiin suorittaa se astetta haastavampi koe seuraavaksi.

    Mutta mietin vain mitä hittoa "kokeen" tekeminen minulle antaa muuta kuin mielenrauhan? Luultavasti se toisi vain lisää kysymyksiä ja epäselvyyttä sekä sotkua, mutta niinhän se kai oli että uteliaisuus se kissankin tappoi.

    Olen naimisissa oleva 30v bi-nainen ja mieheni tietää asiasta. Itseasiassa hän se mut houkutteli kokeilemaan kimppaseksiä (2n 1m) ja silloin sain asialle täyden varmuuden. Eli jostain teini-iästä asti olen jollakin tasolla tiennyt olevani bi. Mieheni hyväksyy asian täysin ja kannustaa mua siinä, tosin hän haluaa olla aina mukana kimpassa. En haluaisikaan lähteä seikkailemaan yksinäni ja mies mukana tuo turvallisen olon mulle. Lisäksi tämä on jännittävä "harrastus", jonka olemme yhteisellä päätöksellä laajentaneet koskemaan myös toisia pareja eli 2n 2m. :)
    Meillä on oikeasti onnellinen parisuhde, jossa on kaikki asiat kohdallaan. Lisäksi meillä on lapsia.

    Mun neuvoni on, että juttele asiasta miehellesi. Ota huomioon miehesi luonne, kun esität asian. Sano suoraan tai kierrellen ja kaarrellen. Lisäksi on hyvä "pyytää lupa" mieheltäsi käydä kokeilemassa naistenvälistä.
    Mitä ollaan luettu keskusteluja, niin suurin osa miehistä ei edes pidä naistenvälistä seksiä pettämisenä. Mut eri asia on, miten näihin nettikirjoituksiin voi luottaa.

    Mietitkö pelkkää seksiä naisen kanssa vai ihan parisuhdetta?

    Äänestä

Kuulostaa hyvin tutulta. Olen myös 26-vuotias ja elän avoliitossa aivan ihanan miehen kanssa. Erona tässä on, että olen jollain tasolla tiennyt suuntaumiseni jo pikkutytöstä asti, koska ihastuin jo silloin sekä tyttöihin että poikiin.

Tällä hetkellä elän juurikin kiinnostuksistani huolimatta miehen kanssa. En voisi kuvitella jättäväni häntä, sillä hän on paras ystäväni ja älykkäin tapaamani mies. Viihdymme hyvin yhdessä ja kaikki sujuu hyvin. Ainoa ongelma on tämä minun naisen perään haikailuni.

Valitettavasti mitään ratkaisua en osaa sinulle tarjota. Kenties keskustelu miehen kanssa auttaa, sitä voi ainakin yrittää.

Äänestä
  • Mmm,olen samassa tilanteessa.Itselläni on äärimmäisen ihana mies,toivottavasti joku päivä myös lasteni isä,mutta mulla on myös aina ollut kiinnostus naisiin,olen useamman vuoden jo miettinyt naisten kanssa olemista,tai sitä että minkälaista se olisi ja mielenkiinto tähän asiaan on siis ollut jo kauan.Kuitenkaan koskaan ei ole vastaan tullut yhtään naista joka kiinnostaisi niin että lähtisin tätä omaa miestäni pettämään,kunnes...Huhhuh,olin jo muutaman vuoden katsonut turnauksissa yhtä toisen joukkueen tyttöä,tuntenut jotain ihmeellistä vetoa häneen,kuitenkaan ottamatta mitään yhteyttä tai millään tavalla paljastamatta itseäni hänelle.Kuitenkin tuossa joku aika sitten laitoin hänelle facebookkiin kaveripyynnön ilman mitään taka-ajatuksia,ihan ystävyyttäni tarjoten,en ollut edes varma tiesikö tuo nainen minua muuten kuin pelinumeroltani. Noo,aloin tämän naisen kanssa sitten viestittelemään facebooksisa ja heti alkuun selvisi että hän on bi ja pistänyt minut pelikentällä merkille. Juttu rupes luistaan vähän liiankin hyvin ja tämä nainen sai minut innostumaan ajatuksesta harrastaa hänen kanssaan seksiä,ihan kokeilu mielessä,niin että saisin selville minkälaista se sitten on naisen kanssa. En pitänyt tätä pettämisenä,ajattelin näin että miehen kanssa oleminen on pettämistä,naisen kanssa jotain muuta. Noo,tuli sitten päivä jolloin tämä tapahtui,seuraavana päivänä sama ja sitä seuraavana. Olin ihan sekaisin,en ollut eläessäni kokenut mitään niin seksikästä kun tämän naisen kanssa oleminen.Hän tuntui niin erilaiselta,pieneltä ja pehmeältä mieheen verrattuna.Hän tuoksui niin hyvälle ja oli syötävän suloine sylissäni. En ollut osannut mitenkään kuvitella että seksi naisne kanssa voisi olla sellaista.

    Kerroin tästä tapahtuneesta miehelleni,alkuun hän suoraan sanottuna musertui eteeni mutta käsiteltyämme tätä asiaa on päässyt pahimman ylitse eikä enää ainakaan myönnä ajattelevansa koko asiaa,sanoi rakastavansa minua niin paljon ettei suostu lähtemään yhden kokeilun takia. Varmasti puimme asiaa jatkossakin mutta se oli omalta kohdaltani mysö aivan 100% varma että tästä suhteesta en tule lähtemään naisen takia,mutta....Ihastuin/rakastuin tähän naiseen niin perkeleellisesti että en meinaa kohta enää kestää tätä tilannetta,rakastan miestäni mutta haluan tätä naista. Ketjun aloittajalle suosittelen ehdottomasti naisen kanssa kokeilua,mutta ole varma että pystyt kantamaan seuraukset.Se tuo vain lisää kysymyksiä ja epäselvyyttä sekä sotkua, mutta lupaan että se on myös sen arvoista.Mutta niinhän se kai oli että uteliaisuus se kissankin tappoi. :)

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Minihame kirjoitti:

Ihan uteliaisuuttani kyselen että löytyykö Treen seudulta montakin miehen kanssa seurustelusuhteessa elävää bi-naista?

Entäpä jos elät miehen kanssa ja olet huomannut kiinnostuvasi myös naisista, niin oletko ajatellut tehdä asialle jotain? Vai elätkö ihan mielellään kiinnostuksista huolimatta miehesi kanssa? Vai oletko kenties jo tehnyt asialle jotain dramaattista?

Itse olen 26 v. nainen ja huomannut olevani erittäin kiinnostunut myöskin naisista ja mietin tässä mitä tehdä asialle... :/ Vai tehdäkö mitään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu