Ihmettelin tässä ykspäivä että miksi vettä tippuu aluskatetta myöten ja sitten räystäslautojen välistä, luulin että katto sitten vuotaa, mutta ei vuotanut vaan tutkittuani aikani huomasin että tuo tippuva alue oli lumiesteen kohalla jonka takana noin 10 neliön alalla on vielä 10sm vielä lunta ja ilman lämpötila 6 astetta ja tästä lämpötilaerosta johtuen pellin alapinnalle kehittyi niin runsaasti kondensiovettä että se tippui aluskatteen päälle ja valui alas "väärästä" paikasta.
Tuli vaan mieleen että kun vielä 80 luvullakin tehtiin peltikattoja ilman aluskatetta niin tuollaisessa tapauksessa tuo vesi tippuu kaikki suoraan villojen päälle.
Tuli vaan mieleen että kun vielä 80 luvullakin tehtiin peltikattoja ilman aluskatetta niin tuollaisessa tapauksessa tuo vesi tippuu kaikki suoraan villojen päälle.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Siellä pellin päällä oleva lumieste on mielestäni niitä turhuuden markkinoiden tuotoksia.
En kuitenkaan tohdi soittaa poskea mitä kukin on katolleen rakentanut.
Kevät tuo tullessaan kuivaa ilmaa. Koska suuri osa lumestakin kuivii ilmaan.
Kunhan sinun lumiesteet tulee esille ja tarkastat, niin arvauksena heitän kehiin, että sieltä vika löytyy.
Muuten sitä vettä ei ämpärikaupalla tule pellin alle.
Vaan nimenomaan siellä lumiesteen takana siis yläpuolella on tuo 10 neliön ala jossa lunta sulaa ja pellin alapinnalla on reilusti kosteutta ja sitä tippuu sinne aluskatteen päälle, eli jos ei olis tosiaan tuota lumiestettä niin tuotakaan ongelmaa ei olisi, koska lumi olis tullut maahan jo aikoja sitten, kuten muualtakin, kun ilman lämpötila on 5-7astetta ja lunta vielä katolla tuota kondensiota näköjään vaan tulee.
Könysin itsekkin tuonne vintille lumiesteen kohdalle jonka takana on viikkokaudet sulanut lunta kun on ollut lämmintä niin yllätyin kun ne routeet olivat märkinä siellä, kun raotin sitä aluskatteen saumakohtaa kunnolla että näin sinne, myös pellin alapinnalla oli runsaasti kondesiovettä, syypää on varmaan tuo lumieste joka pitää lumia viikkoja takanaan ja tulevat pikkuhiljaa sulamalla pois.
Tuolle ei varmaankaan voi mitään jos ei heitä noita esteitä helevikkoon?
Mutta tällaista kondenssio onkelmaa ei ole huopa eikä tiilikatoilla!!!
Se on vanha keksintö tuo itkupelli. Silloin kun navetat olivat pieniä ja niiden lämpötalous oli eläimien itsensä tuottamaa, niin siellä kosteus muodostui varsin hurjaksi.
Katto oli matala ja koko ajan kannatinpuut hikoilivat.
No. siten keksittiin itkupelli. Ulkoa tuleva kylmä ilma johdetiin peltiputkea pitkin 2-3metriä navetan katossa. Putkeen, sen alapintaan oli laitettu kouru. Tämä kouru keräsi hikoilevan veden.
Yleensä se johdettiin letkulla paskakouruun.
Onko nyt niin? Mine kysyn. Oletteko keksiny itkupellin uudelleen? Saaneet kattopelli alle voimakkaan tuulen. Meinaan ilman sisältämä kosteus on suhteellista. Ja se määrä vesihöyryä, jonka ilmassa on.
Tämä sitten tarttuu kylmään peltiin.
Olette keksineet- ei vaan soveltaneet uudelleen vanhaa keksintöä.
Itkupelliä.
On nyt ihan huuhaata tähän vaivaan!!
Sitä minä vaan, jotta ei pientä vitsiä, ettei pientä totuuden tuulahdusta. On täysin totta, että
tuo joskin raflaava kirjoitus soutaa samoja vesiä kuin pellikaton hikoilu.
Meillä on katossa tiilikuviopelti jo vuodesta 1987. Väri on pikkuisen haalistunut.
Ja pelliseppä väänsi pääsisäänkäynnin kohalle lumiesteen.
Kattotuolien päällä on panssari aluspahvi ja siinä reilu kymmenen millin korokelistat.
Ja ruoteina paksu lauta, jossa on pellit kellokantanauloilla kiinni.
Lumi makaa siellä aikansa ja sitten sulaa pois. Jos siellä on hikoilua ollut, niin en ole huomannut.
Mutta on se mahdollista jos välin mitta olisi vaikka neljä tuumaa.
Tai sitten minä olen se tuurilla omakotitaloasuja.
Mitä isompi lämpöhukka yläpohjasta käsin, sen enempi hikoilee pellinalus. Fysiikan lait ne pätee tässäkin, tieteski. Jos eristystä on reilusti ja yläpohjan tuuletus on tehokasta, niin kovin se on vähäistä kondessioveen valuminen.
Jotkut firmat laudottaa otsat umpeen ja laittaa alipainenventtiileitä kattoon, että kosteus pääsee pois yläkautta - en kyllä itelle tahtos moista.
Mutta tuossatapauksessa ei ole kyse tuosta, et taida nyt ymmärtää? Mulla hikoilee liiterin peltikattokin kun siellä on vielä lunta näillä ilmoilla, eikä siinä ole kyse mistään lämpöhukasta.
Vedetäämpä nyt vaikka "rautalangasta" malli, eli VC pytyn vesisäiliökin hikoilee että vesi tippuu lattialle, kun sinne tulee tarpeeksi usein kylmää vettä, eikös se ole sama ilmiö?
Kun teet esimerkiksi puuliiterin, niin tee se puusta. Jos asennat siihen peltiseinät
silloin sen luonne jo muuttuu. Jos vähennät puun osuutta rakenteista saat entistä kalseamman ja huonomman liiterin.
Meillä on konehalleja eri vuosikymmeniltä. Vanhemmat on kokonaan puusta ja kattotuolit järeästi naulaamalla tehdyt.
Syksyisin kun on viljanpuinnin aika ja kosteus on ajankohdan mukaan sanotaan kasteen laskeutuvan. Juuri vanhempiin halleihin kannattaa viljakuorma ajaa odottamaan kuivausta.
Wekmannin konehalli on iso ja tilava. Seinät peltiä, katossa vain isot lankut pellin alla.
Ja taatusti hikoilee.
Näin puu tasaa ilman kosteutta. Mitä enemmän puuta sen parempi.
Ja tällä mennään.