Tasapaino

Positiivinen ja negatiivinen asenne ja suhtautuminen eri asioihin ovat vuorovaikutusta keskenään. Ihminen voi omaksua kumman tahansa asenteen elämään, ja hän näkee asiat sen linssin lävitse, mitä hän valitsee. Valinta on usein tiedostamaton, persoonallisuuden harhauttama tapa valita jokin tapa tarkastella asiaa. Jokin asia tai samantapainen kokemus laukaisee persoonallisuuden tavanomaisen, opitun tai omaksutun tavan tarkastella asiaa, ja silloin näkökulma, johon siirrytään, heijastaa suoraan persoonallisuuden sisäälle.

Jos valitaan negatiivinen tarkkailu, asenne tai toiminta tapa, niin oma näkökulma ja olotila on täysin sen mukainen. Ahdistuminen on valinta, perusperiaatteeltaan. Negatiivinen asenne tuo negatiivisen olon sille, joka sellaiseten linssien läpi maailmaa ja elämää tarkastelee. Sama pätee päinvastaisena positiiviseen asenteeseen. Positiivinen tuntee hyvää oloa ja onnellisuutta.

Näiden kahden voiman välissä on tasapaino, joka syntyy siitä, että jokin sisäinen tai ulkoinen kokemus on saatettu loppuun. Tällöin prosessi, joka johtaa tasapainoon, on negatiivisen ja positiivisen välistä vuorovaikutusta. Kenellä ei olisi ollut hyviä ja huonoja päiviä?

Epätasapainoa ja tasapainoa esiintyy eri elämänalueilla. Osa on tasapainossa, osa negatiivisia ja osa positiivisia. Negatiivisen ja positiivisen välinen vuorovaikutus poistaa välistä särmää tai hiertymää, joka lopulta muuttaa henkilöän suhtautumisen koettuun kokemukseen tasapainoiseksi, sitten, kun asia on loppuun käsitelty. Silloin positiivisen ja negatiivisen välinen leikki jatkaa muissa muodoissaan särmiensä hiomista kohden tasapainon tilaa.

Elämässä on kyse tasapainosta. Kukin kokemus on emotionaalisen vahvuutensa mukaan omalla tavallaan merkittävä. Sen merkittävämpi, mitä suurempia tunteita kokemus herättää, hyvässä tai pahassa. Kokemus itsessään on kuitenkin neutraali, tasapainoinen. Ihminen, joka kamppailee asian tai ongelman tai vaikkapa onnen kanssa, ei näe, että kaiken takana on kuitenkin tasapaino ja harmonia.