Nyt menossa kp 34/31-34 ja menkkoja (tai paljon enemmän niiden poissaoloa) odottaen...Alavatsaa on sattunut nyt kolmena päivänä ihan sikana aina ajoittain, aiempia kuukautiskipuja kovempia kipuja siis...oviksen olin bongaavinani n. kp 17 limoista ja kivuista päätellen. Nyt menossa ensimmäinen kierto terojen jälkeen, joten voiko se nyt sitten heti pidentää kiertoa?? Tein huvikseni Clearbluen digitaalisen ovistestin kp 32, joka näytti hymynaamaa, ajattelin heti, että ehkä olenkin raskaana, mutta samana iltana ja tänään päivällä tehdyt Clearbluen digitestit kertoivat selvästi, että ei raskaana..=( Ei jaksa!!!! En nyt tiedä onko mulla oireita sen enempää, pahoinvointia ajoittain ja nälkä, vatsa toimii useasti..mutta voihan noi olla muutakin...Oon vaan niin hemmetin kypsä tähän ainaiseen pettymykseen...meillä on yksi lapsi, joka saanut alkunsa inseminaatiosta 2,5 vuoden luomuna yrittämisen jälkeen. Tuolloin diagnoosina mulla pco, jota ei ultrien mukaan enää olisi..kuitenkin toista yritetty kaksi vuotta, kierto epäsäännöllinen ennen teroja, joita ennen tätä kiertoa söin kolme kuukautta..
Sais nyt ne hemmetin menkat sitten jo alkaa, kun kerran alkavat kuitenkin!! Toivossa on tietenkin elettävä niin kauan kuin menkkoja ei kuulu, eikö vaan? =) Sain kyllä esikoisestakin plussan vasta 5 6 viikolla, joten ehkä olen vaan sitä sorttia, joiden hormonipitoisuus ei nouse niin nopeasti...? =)
Pakko oli purkaa, kun ei mieskään jaksa aina kuunnella valitusta..=) Tsemppiä kaikille yrittäjille ja piinaajille!!
Sais nyt ne hemmetin menkat sitten jo alkaa, kun kerran alkavat kuitenkin!! Toivossa on tietenkin elettävä niin kauan kuin menkkoja ei kuulu, eikö vaan? =) Sain kyllä esikoisestakin plussan vasta 5 6 viikolla, joten ehkä olen vaan sitä sorttia, joiden hormonipitoisuus ei nouse niin nopeasti...? =)
Pakko oli purkaa, kun ei mieskään jaksa aina kuunnella valitusta..=) Tsemppiä kaikille yrittäjille ja piinaajille!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tuota tuota.. Käsittääkseni ei se pco koskaan mihinkään häviä.. Ja onhan ne munasarjat jo osittain tukossa. Meillä kanssa esikoista odotettiin 10 vuotta, nyt toiveissa kakkonen. Vaan ei näy ei kuulu... :(
No joo, menkat ne alkoi n. 5 päivää myöhässä ja on todella oudot..mutta menkat kuitenkin..=( Mulle on sanottu, että raskaus saattaa parantaa pcon...ja olen käynyt samassa paikassa ultrassa, jossa inssi tehtiin, ja siellä gyne sanoi, että ihan tavallisille munasarjat näyttää...en vaan sitten tiedä...mutta kohta kai pitää lähteä taas hoitoihin, mies vaan on vielä sitä mieltä, että yritetään vielä luomuna...oli sen verran raskasta hällekin esikoisen alulle saanti...
Mutta tsemppiä teille, ehkä me molemmat vielä saamme kokea raskauden =)
Ei oo varmaan tuon taudin kanssa mikään kiva olla. :( ja just noi menkat ku ne on noinkin paljon myöhässä ni on siis suoraan sanottuna ärsyttävää..siinä kerkee jo miettii aika paljon sitäkin mahdollisuutta et olisko sitä raskaana! :/
Meilläkin nyt yritystä takana vasta 3 kk mut alkaa itelläkin jo kohta hermot menee tähän joka kuukautiseen odottamiseen ja jännäilyyn et josko nyt ?? ja sit ei kuitenkaan ku mullakin aika paljon tuo kierto heittää, siis 30 ja 35 päivän välillä.. teenkin nyt täs kuus ovistestin ja katon tuottaisko se tulosta et auttaisko oikeesti löytämään ne ovisajankohdat et josko sit jo vaik raskautuiski..
Ku sitä kuitenkin kaipaa ihan hirveesti sitä pikkuista jota ei vielä ole olemassa mut ku sen toivois jo pian olevan! Mut kait tää on monella muullakin nää samat tuntemukset..
Jaksamista ja positiivista mieltä siulle! =)
Kierto tempaisi viime kerralla 45pv:ään, siitä 14:sta ja näyttäisi olevan taas sama homma, nyt kp 32 menossa.... Tietenkin senkin täytyy nyt alkaa temppuilemaan. Ei oireita niin sitten mitään raskauteen tai kuukautisiin liittyvää.. Ollaan kakkosta "yritetty" nyt vasta alle puoli vuotta mutta mutta... Kun ei se kymmeneen vuoteen onnistunut niin ei toivo ole kauhean korkealla.
Hyvähän se on jos näyttää kaikki hyvältä! Mulle sanoi lapsettomuusklinikalla se lääkäri, että "parantaa" sinänsä että silloin munasarjat saavat levätä eivätkä näin ollen tukkeudu lisää. Ja sen pienen levon jälkeen monesti jonkin aikaa toimivat paremmin. Mutta taitaa mielipiteitä olla yhtä paljon kuin on lääkäreitä. :)
Meillä on s-elämäkin mennyt ihan poskelleen, ei oikein kiinnosta edes harrastaa kun kierrot niin sekaisin ettei mitään kuitenkaan edes voisi tapahtua. Ja koko ajan saa pelätä että jos alkaakin sitten kesken kaiken tyttöjen tauti. :)
Mutta no, jollakin tapaa niin älyttömän alavireinen olo, olisko vaan nuhasta johtuvaa vai kevätväsymystä.. Pidetään peukkuja muille yrittäjille kuitenkin täälläkin päin!! :)
teille molemmille! Mulla edelleen menkat vaan jatkuu, ikinä ei ole näin montaa päivää ollut. Outoa...no, uutta yritystä vaan ;) Meillä onneksi seksielämä kunnossa ja se ei tunnu mitenkään pakkopullalta -vielä-...Harmittaa vaan se, kun mitään ei tapahdu, vaikka yritystä on, onkohan liiankin kanssa?? =) Mulla on lähipiirissä nyt niin paljon raskaana olevia ihmisiä, että harmitus muistuttaa joka päivä olemassa olostaan...Mutta pitää muistaa, että meillä on jo yksi ihana ja niiiin rakas poika, että jos toista ei meille suoda, niin hyvä meidän on näinkin olla...vielä ei vaan haluaisi luopua vauvan toivosta =) Ikääkin meillä "vasta" 28-v, joten aikaakin on, toivottavasti..
Vauvoja syntyy ainakin kolmeen perheeseen ihan lähipiiriin. Olen kyllä enemmän kuin kiitollinen tästä yhdestäkin, olenkin jo miettinyt että taitaa raskautuminen ja testien ihmettely olla enemmänkin "paha tapa". Mutta olisihan se ihanaa saada toiselle sisarus, itse olen isosta perheestä niin vaikeaa kuvitella millaista olisi olla "yksin". Ikää samalla lailla 28v. Eli onhan tässä aikaa. :)
Mulla ja miehellä molemmilla kolme sisarusta, joten "vain" yksi lapsi tuntuu niin vähältä...Ehkä se ajattelutapa sitten muuttuu, jos yrityksistä huolimatta toista ei kuulu...Voi, miksei tämä voi olla helppoa??? =(
Sinänsä oiekin hieno homma! Pelkäsin jo että alkaa oikein säännöllisesti heittämään yli neljänkymmenen. Pääsee taas seuraavaan vaiheeseen. Oon kyllä jotenkin niin pessimisti, en usko että enää onnistuu. Mutta taas toisaalta haaveilen kuinka ihanaa olisi olla pidempään kotona. Nyt ei mahsollista, mutta jos toinen tulla tupsahtaisi, olisi tilanne toinen. Saisi vain oikeasti keskittyä perheeseen jota niin kauan joutui odottamaan.. :)
Mutta: mieli piristyi kerta heitolla, mies yllätti iloisesti pari iltaa sitten ja pitkästä aikaa on jotenkin pirteämpi olo kaikin puolin! Taisi tuo mun masennukseni johtua vaan alkavista kk:sta, joskus saavat sellaistakin aikaan....... ;)