Vuorovanhemmuus

Siis lopputuloksena on tuo, että isä jää niistä piirrustuksista pois, ja se kaiketi on tavoitteena, muuta syytä en näe miksei vuorovanhemmuus olisi toimiva ratkaisu.

Hieno nähdä, että joku muukin ymmärtää yhdenvertaisuuden periaatteen. Harmi vain, että samoin ajattelevat kaiketi harvemmin kohtaavat, saati sitten ajautuvat eroon.

Siksi sosiaalitoimen tulisi mielestäni edistää vuorovanhemmuutta ensisijaisena järjestelynä ja luopua vanhanaikaisesta ensisijaisesti äiti ajattelumallista.

Ei siis ensipikaisesti kumpikaan vaan se, että lapsella on mahdollisuus tavata ja olla yhdenvertaisesti kummankin vanhemman kanssa, jos kerran muut ympäristötekijät sitä puoltavat.

Vastaava kotitehtävä oli tänä vuonna mieheni lapsella. Hänkin oli vähän hukassa. Ei itkuinen tms, mutta ei vain osannut sanoa, mitä pitää piirtää. Piirsi lopulta kaksi kuvaa. Toiseen perheen äitin luona, toiseen perheen isän luona. Veljensä ja itsensä piirsi keskelle. Samoin tehtävässä, jossa piti rastittaa miten asuu, rastitti kaksi taloa kerrostalon ja omakotitalon. Kyllä se tästä. Heidän erostaan on kulunut vuosi. Lapsi on vajaa puolet kuukaudesta isänsä eli meidän luonamme.

Ystäväparin erotessa he päättivät olla fiksuja ja tehdä eronsa mahdollisimman helpoksi lapsille. Vanhemmat vaihtoivat kotia joka toinen viikko.
Alkuun kaikki sujui loistavasti kunnes uutuudenviehätys alkoi kadota koko hommasta. Jos vanhemmanX jäljiltä ei ollut tarpeeksi siistiä niin ainakin vanhempiY oli ostanut väärää pesuainetta pyykeille ja sitten alkoivat laskemiset, kumpi kuljettaa enemmän lapsia harrastuksiin ja terapiaan yms. Lopulta vanhempien väinen kommunikointi oli pelkkää urpotusta toisilleen. Kaiken kruunasi se, kun vanhempiX alkoi seurustelemaan. Seurustelukumppani ei halunnut oleilla pariskunnan yhteisessä kiinteistössä, vanhempiY ei halunnut että hänen kodissaan majailee vieraita.... soppa oli valmis. Lopulta vanhempiX halusi muuttaa yhteen uuden parinsa kanssa, jakaa omaisuuden että saa rahoituksen uuteen kotiin ja sitten alkoi huoltajuusriita.

Olen aivan samaa mieltä. Vanhempien tulisi miettiä miten kivaa olisi vaihtaa kotia viikon välein, ja sanoa sitten vasta kuinka se on kaikille paras ratkaisu. Harvemmassa on ne perheet joille tuo vuoroviikkosysteemi sopii, ja se toimii. Se edellyttää että vanhemmat asuvat toisiaan lähellä ja ovat hyvissä väleissä ja joustavat. Lapselle pitää silti olla selvää missä on hänen kotinsa.
Teen töitä eroperheiden kanssa enkä koskaan suosittele tuota systeemiä kenellekään. En toki ketään kielläkään sellaista sopimusta tekemästä!

samaa mieltä kirjoitti:

Olen aivan samaa mieltä. Vanhempien tulisi miettiä miten kivaa olisi vaihtaa kotia viikon välein, ja sanoa sitten vasta kuinka se on kaikille paras ratkaisu. Harvemmassa on ne perheet joille tuo vuoroviikkosysteemi sopii, ja se toimii. Se edellyttää että vanhemmat asuvat toisiaan lähellä ja ovat hyvissä väleissä ja joustavat. Lapselle pitää silti olla selvää missä on hänen kotinsa.
Teen töitä eroperheiden kanssa enkä koskaan suosittele tuota systeemiä kenellekään. En toki ketään kielläkään sellaista sopimusta tekemästä!

Lue lisää

Tuosta kommentistasi tulee mieleen, että elät vähän kivikaudella ajatuksenisesi...

Eli miksi pidät sitä ajatusta niin huonona..se ei sovi sinulle, siksi se on huono?

Ajattelee kanssa kirjoitti:

Tuosta kommentistasi tulee mieleen, että elät vähän kivikaudella ajatuksenisesi...

Eli miksi pidät sitä ajatusta niin huonona..se ei sovi sinulle, siksi se on huono?

Lue lisää

vanhemmista, jotka vähääkään ajattelee lasta, ei suotu että lapset vaihtaa asuntoa kerran viikossa! Sehän on jo ajatuksena aivan järjetön.

Kokeiles ite, miltä tuntuu muutta joka viikko, kuin kauan viitsit?? Veikkan ette montaa kertaa.
Jos ei vanhemmat ajattele lasten parasta, on se ammattiihmisen tehtävä, ja tuo viikko muuttaminen on täysin vastoin lasten edun mukaista.

Hullu ajatus!!! kirjoitti:

vanhemmista, jotka vähääkään ajattelee lasta, ei suotu että lapset vaihtaa asuntoa kerran viikossa! Sehän on jo ajatuksena aivan järjetön.

Kokeiles ite, miltä tuntuu muutta joka viikko, kuin kauan viitsit?? Veikkan ette montaa kertaa.
Jos ei vanhemmat ajattele lasten parasta, on se ammattiihmisen tehtävä, ja tuo viikko muuttaminen on täysin vastoin lasten edun mukaista.

Lue lisää

Eihän kyse ole mistään muuttmisesta. Yhtälailla lapsi siirtyy kodista toiseen jos on joka-toinen-vkl toisen vanhempansa luona. Lapselle on vaan helpompaa kun saa olla vähän pidempiä aikoja kerralla toisen luona eikä pompita parin päivän välein edestakaisin kuin joka-toinen-vkl-sydeemissä.

Pienelle lapselle sopii lyhyemmät vuorot, isompi lapsi voi sitten olla 1-2 viikkoakin putkessa toisen luona.

Yli puolet Helsingin erolapsista asuvat kummankin luona. Ja hyvä niin, vanhemmat ovat tärkeitä lapsen kehitykselle.

jdoiuap kirjoitti:

Eihän kyse ole mistään muuttmisesta. Yhtälailla lapsi siirtyy kodista toiseen jos on joka-toinen-vkl toisen vanhempansa luona. Lapselle on vaan helpompaa kun saa olla vähän pidempiä aikoja kerralla toisen luona eikä pompita parin päivän välein edestakaisin kuin joka-toinen-vkl-sydeemissä.

Pienelle lapselle sopii lyhyemmät vuorot, isompi lapsi voi sitten olla 1-2 viikkoakin putkessa toisen luona.

Yli puolet Helsingin erolapsista asuvat kummankin luona. Ja hyvä niin, vanhemmat ovat tärkeitä lapsen kehitykselle.

Lue lisää

vasta sitten kun sulla on lapsia. Helppo se on neuvoo muita... lapsettomat ovat juuri niitä kaiken tietäviä olevinaa.

Höpö höpö sulle! kirjoitti:

vasta sitten kun sulla on lapsia. Helppo se on neuvoo muita... lapsettomat ovat juuri niitä kaiken tietäviä olevinaa.

On minulla lapsia neljä ja ovat kaikki asuneet meidän kummankin kanssa ja ovat olleet siihen tyytyväisiä. En ole kokenut että minulla äitinä olisi ollut oikeus tai tarve omia lapset itselleni. Yhteisiähän he ovat ja yhdessä niitä on sitten hoidettu. Heillä on näin ollen läheiset suhteet kumpaankin vanhempaansa.

jdoiuap kirjoitti:

On minulla lapsia neljä ja ovat kaikki asuneet meidän kummankin kanssa ja ovat olleet siihen tyytyväisiä. En ole kokenut että minulla äitinä olisi ollut oikeus tai tarve omia lapset itselleni. Yhteisiähän he ovat ja yhdessä niitä on sitten hoidettu. Heillä on näin ollen läheiset suhteet kumpaankin vanhempaansa.

Lue lisää

ole kyse, jos ei anna lasten muuttaa joka viikko! Vaan lapsen oikeudesta kuulua johonkin, eikä paikata vanhempien eron tuomia ongelmia.

Minä en ikinä antaisi periksi sille, että lapet muuttaisivat vuoroviikoin, se olisi julmaa lapsia kohtaan.

Lapset saavat tavat isää niin paljon kuin haluavat ja olla yötä niin paljon kun haluavat, mutta se että pakolla pitäämuuttaa joka viikko, siihen en koskaan suostuisi.

Lapella kuuluu olla pysyvä paikka. Tuolla tavalla heillä ei ole mitään pysyvää eikä he kuulu minnekkään.

563738822 kirjoitti:

ole kyse, jos ei anna lasten muuttaa joka viikko! Vaan lapsen oikeudesta kuulua johonkin, eikä paikata vanhempien eron tuomia ongelmia.

Minä en ikinä antaisi periksi sille, että lapet muuttaisivat vuoroviikoin, se olisi julmaa lapsia kohtaan.

Lapset saavat tavat isää niin paljon kuin haluavat ja olla yötä niin paljon kun haluavat, mutta se että pakolla pitäämuuttaa joka viikko, siihen en koskaan suostuisi.

Lapella kuuluu olla pysyvä paikka. Tuolla tavalla heillä ei ole mitään pysyvää eikä he kuulu minnekkään.

Lue lisää

Sanot että lapsilla pitää olla pysyvä paikka - silti saavat olla etän luona kuinka paljon vaan. Aika ristiiriitaista ...

Vuoroasumisessa ei ole kyse mistään muutoista, lapsilla on pysyvä paikka sekä isän että äidin luona.

Mutta joillain äideillä niin heikko itsetunto että pakko omia lapset ja käyttää heitä aseena isää vastaan.

Jaana_____ kirjoitti:

Sanot että lapsilla pitää olla pysyvä paikka - silti saavat olla etän luona kuinka paljon vaan. Aika ristiiriitaista ...

Vuoroasumisessa ei ole kyse mistään muutoista, lapsilla on pysyvä paikka sekä isän että äidin luona.

Mutta joillain äideillä niin heikko itsetunto että pakko omia lapset ja käyttää heitä aseena isää vastaan.

Lue lisää

Miten niin? On ihan eri asia muuttaa viikosksi kuin käydä ei pakotetusti.

Yritäppä erottaa asiat toisistaan. Kuin ahkerasti itse pakkaisist kaikki vaatteet, koulukirjat ym tavarat ja muuttaisit viikosi toiseen taloon, ja sama ruljanssi taas viikon päästä!!! Siis aivanjärjetöntä.

Helppo sitä on aina syyttää äitä kaikesta, mutta se on joidenkin tapa purkaa omia ongelmia.

Jos sinun lapset muuttaa joka viiko OIKEIN INNOISSAAN JA MIELELLÄÄN, se ei tarkoita että kaikkien niin pitäisi tehdä.

Tuollaisista lapsista, joilla ei ole pysyvää paikkaa elämässään, tulee häiriköitä, ongelmalapsia ym ylivilkkaita ja epätoivoisa, kun eivät kuulu minnekkään.

Katkera olet kirjoitti:

Miten niin? On ihan eri asia muuttaa viikosksi kuin käydä ei pakotetusti.

Yritäppä erottaa asiat toisistaan. Kuin ahkerasti itse pakkaisist kaikki vaatteet, koulukirjat ym tavarat ja muuttaisit viikosi toiseen taloon, ja sama ruljanssi taas viikon päästä!!! Siis aivanjärjetöntä.

Helppo sitä on aina syyttää äitä kaikesta, mutta se on joidenkin tapa purkaa omia ongelmia.

Jos sinun lapset muuttaa joka viiko OIKEIN INNOISSAAN JA MIELELLÄÄN, se ei tarkoita että kaikkien niin pitäisi tehdä.

Tuollaisista lapsista, joilla ei ole pysyvää paikkaa elämässään, tulee häiriköitä, ongelmalapsia ym ylivilkkaita ja epätoivoisa, kun eivät kuulu minnekkään.

Lue lisää

Ei lapset muuta minnekään, koulun/päiväkotipäivän jälkeen mennään kotiin isän luo. Ei meillä pakata mitään vaatteita, muksullahan on ulkovaatteet päällä ja kummassakin kodissa on vaatteita ym. Koulukirjat repussa ja loput kirjoista koulussa. Lapselle on turvallisempaa että vanhemmat päättävät milloin ollaan missäkin. Eihän siitä tule mitään jos lapset saavat vapaasti seilata kotien välillä. Toki mielellään menevät toisen vanhemman luo.

Mutta minulla ei ole minkäänlaista tarvetta kostaa exälle lasten hyvinvoinnin kustannuksella.

Jaana___ kirjoitti:

Ei lapset muuta minnekään, koulun/päiväkotipäivän jälkeen mennään kotiin isän luo. Ei meillä pakata mitään vaatteita, muksullahan on ulkovaatteet päällä ja kummassakin kodissa on vaatteita ym. Koulukirjat repussa ja loput kirjoista koulussa. Lapselle on turvallisempaa että vanhemmat päättävät milloin ollaan missäkin. Eihän siitä tule mitään jos lapset saavat vapaasti seilata kotien välillä. Toki mielellään menevät toisen vanhemman luo.

Mutta minulla ei ole minkäänlaista tarvetta kostaa exälle lasten hyvinvoinnin kustannuksella.

Lue lisää

Kun kirjoitat tälle palstalle, kirjoituksiasi varjostaa sama elarikatkeruus kuin etäisiäkin.
Miettii millä sinä sitten kostat exällesi ;)

menneisyyden varjo kirjoitti:

Kun kirjoitat tälle palstalle, kirjoituksiasi varjostaa sama elarikatkeruus kuin etäisiäkin.
Miettii millä sinä sitten kostat exällesi ;)

Vai elareista tämä on kiinni? Jotkut äidit niin ahneita että ovat valmiita uhraamaan lastensa hyvinvointia vain sen takia että saisivat rahaa?

Itse en saa elareita, isä maksaa puolet ph-maksusta ja huolehtii hankinnoista ja maksuista muilta osin. Taloudellisesti tämä on itselleni parempi ratkaisu, jos saisin elareita joutuisin huolehtimaan kaikista hankinnoista.

Mutta olennaista on että lapsillani on hyvät oltavat, saavat kuulua sekä isän että äidin perheeseen.

Jaana___ kirjoitti:

Ei lapset muuta minnekään, koulun/päiväkotipäivän jälkeen mennään kotiin isän luo. Ei meillä pakata mitään vaatteita, muksullahan on ulkovaatteet päällä ja kummassakin kodissa on vaatteita ym. Koulukirjat repussa ja loput kirjoista koulussa. Lapselle on turvallisempaa että vanhemmat päättävät milloin ollaan missäkin. Eihän siitä tule mitään jos lapset saavat vapaasti seilata kotien välillä. Toki mielellään menevät toisen vanhemman luo.

Mutta minulla ei ole minkäänlaista tarvetta kostaa exälle lasten hyvinvoinnin kustannuksella.

Lue lisää

että kostat lapsille sen että joutuvat muuttelemaan paikasta toiseen.

Miksi siis et tekisi sinä itse, koska olette miehen kanssa sotkun aiheuttaneetkin? Miksi lapset joutuu muuttamaan?

gfhjegqe kirjoitti:

että kostat lapsille sen että joutuvat muuttelemaan paikasta toiseen.

Miksi siis et tekisi sinä itse, koska olette miehen kanssa sotkun aiheuttaneetkin? Miksi lapset joutuu muuttamaan?

Lue lisää

Lapsillani on oikeus elää sekä isän että äidin kanssa vaikka emme ole enää yhdessä. Asetan siis lapseni tarpeet etusijalla - vaikka se sitten tarkoittaa että joudun puolet ajasta olemaan ilman lapsia. Mutta äitinä pidän kuitenkin lasten hyvinvointia tärkeämpänä kuin oma napa ja lompakko.

Tuo että vanhemmat muuttavat voi toimia lyhyen ajan eron jälkeen ja olenkin sen tehnyt. Mutta aikuisen asema kodin ylläpitämisessä ym on erilainen kuin lapsen. Lapsellahan ei ole omaa kotia vaan hän asuu vanhempiensa luona. Vanhemmat sen kodin rakentavat ja ylläpitävät. Malli missä lapset asuvat yksin ja vanhemmat käyvät heitä tapaamassa on pidemmän päällä turvaton lapselle.

Haen perjantaina muksun päiväkodista kotiin, miten ihmeessä hän kokisi tuon muuttona? Lapset asuvat äidin ja isän luona, eihän he muuta minnekään. Heillä on pysyvä paikka meidän luonaan ja saavat olla koko ajan kotona eivätkä tarvitse vierailla toisen vanhemman luona.

Mutta joillekin vanhemmuus on sama kuin omien tarpeiden ajaminen lasten hyvinvoinnin kustannuksella. Kun minäminä ei kestä olla lapsista erossa, kun minäminä haluaa olla se kaikkein tärkein ihminen, kun minäminä haluaa rahaa exältään, kun minäminä ei kestä ajatusta että se paskaex onkin tärkeä ihminen lapsille.

Jaana___ kirjoitti:

Lapsillani on oikeus elää sekä isän että äidin kanssa vaikka emme ole enää yhdessä. Asetan siis lapseni tarpeet etusijalla - vaikka se sitten tarkoittaa että joudun puolet ajasta olemaan ilman lapsia. Mutta äitinä pidän kuitenkin lasten hyvinvointia tärkeämpänä kuin oma napa ja lompakko.

Tuo että vanhemmat muuttavat voi toimia lyhyen ajan eron jälkeen ja olenkin sen tehnyt. Mutta aikuisen asema kodin ylläpitämisessä ym on erilainen kuin lapsen. Lapsellahan ei ole omaa kotia vaan hän asuu vanhempiensa luona. Vanhemmat sen kodin rakentavat ja ylläpitävät. Malli missä lapset asuvat yksin ja vanhemmat käyvät heitä tapaamassa on pidemmän päällä turvaton lapselle.

Haen perjantaina muksun päiväkodista kotiin, miten ihmeessä hän kokisi tuon muuttona? Lapset asuvat äidin ja isän luona, eihän he muuta minnekään. Heillä on pysyvä paikka meidän luonaan ja saavat olla koko ajan kotona eivätkä tarvitse vierailla toisen vanhemman luona.

Mutta joillekin vanhemmuus on sama kuin omien tarpeiden ajaminen lasten hyvinvoinnin kustannuksella. Kun minäminä ei kestä olla lapsista erossa, kun minäminä haluaa olla se kaikkein tärkein ihminen, kun minäminä haluaa rahaa exältään, kun minäminä ei kestä ajatusta että se paskaex onkin tärkeä ihminen lapsille.

Lue lisää

Tulee tuo kysymys mieleen, kun jotkut niin kynsin hampain pitää yhden kodin periaatetta ainoana oikeana.

Lapset ei vuorovanhemmuudessa tosiaan 'muuta' paikasta toiseen. Onhan heillä molemmissa paikoissa tuttu ja turvallinen vanhempi joka huolehtii tarpeista.

Tietysti pitää muistaa, että usein se vuorojärjestely on lähivanhemmalle kova pala juuri elatuksen takia ynnä sen takia että joutuisi jakamaan lasten tapaamisen tasan.

Kumpia sitten kommentoijat edustaa..?

Jaanan ym kaltaisia huoltajia kun kaikki olisi, varmasti moni huoltajuusriita olisi sivuutettu.

Riippumaton ajattelija kirjoitti:

Tulee tuo kysymys mieleen, kun jotkut niin kynsin hampain pitää yhden kodin periaatetta ainoana oikeana.

Lapset ei vuorovanhemmuudessa tosiaan 'muuta' paikasta toiseen. Onhan heillä molemmissa paikoissa tuttu ja turvallinen vanhempi joka huolehtii tarpeista.

Tietysti pitää muistaa, että usein se vuorojärjestely on lähivanhemmalle kova pala juuri elatuksen takia ynnä sen takia että joutuisi jakamaan lasten tapaamisen tasan.

Kumpia sitten kommentoijat edustaa..?

Jaanan ym kaltaisia huoltajia kun kaikki olisi, varmasti moni huoltajuusriita olisi sivuutettu.

Lue lisää

Sinänsä on sama kumman luona lapsi on kirjoilla. Eihän ole mitään eroa oletko etä- tai lähivanhempi. Lapsi ei tarvitse etävanhempia, tapaamisia tai elareita - hän tarvitsee äidin ja isän joka huolehtii hänestä ja hänen tarpeista.

Riippumaton ajattelija kirjoitti:

Tulee tuo kysymys mieleen, kun jotkut niin kynsin hampain pitää yhden kodin periaatetta ainoana oikeana.

Lapset ei vuorovanhemmuudessa tosiaan 'muuta' paikasta toiseen. Onhan heillä molemmissa paikoissa tuttu ja turvallinen vanhempi joka huolehtii tarpeista.

Tietysti pitää muistaa, että usein se vuorojärjestely on lähivanhemmalle kova pala juuri elatuksen takia ynnä sen takia että joutuisi jakamaan lasten tapaamisen tasan.

Kumpia sitten kommentoijat edustaa..?

Jaanan ym kaltaisia huoltajia kun kaikki olisi, varmasti moni huoltajuusriita olisi sivuutettu.

Lue lisää

Jaana_ nimimerkin tilityksiä elämästään. Kaikki ei ole lainkaan niin ruusuista ja sujuvaa kuin annetaan olettaa ;)

kun etsii kirjoitti:

Jaana_ nimimerkin tilityksiä elämästään. Kaikki ei ole lainkaan niin ruusuista ja sujuvaa kuin annetaan olettaa ;)

Se on totta että taival ei ollut helppo siinä eron alkuvaiheessa mutta nyt sujuu hyvin. Jaana__ ei ole reksiteröity ja varmaan on muitakin kirjoitellut sen nikin alle.

Mutta aikoinaan opin sen että kannattaa pitää puoliaan eikä antaa sen exän jyrätä. Etävanhemmat ovat usein liian nöyriä ja yrittävät olla exilleen mieliksi. Yhteistyö sujuu kun kumpikin sisäistänyt sen että ovat tasavertaisessa asemassa lapsen elämässä.

kun etsii kirjoitti:

Jaana_ nimimerkin tilityksiä elämästään. Kaikki ei ole lainkaan niin ruusuista ja sujuvaa kuin annetaan olettaa ;)

Jaanan tai kenenkään muunkaan kommentit muilla foorumeilla tai aiemmin muissa keskusteluissa eivät kuulu tähän keskusteluun.

Tarkoitus on miettiä vuorovanhemmuuden hyviä ja huonoja puolia.

Itse erohan on lähtökohtaisesti ikävä ja hankala asia kaikille osapuolille tavalla tai toisella...toisille enemmän ja toisella lailla kuin toiselle. Mutta monesti on tilanteita joissa ero vain on väistämätön tosiasia.

Mutta eikö olisi kuitenkin kaikkien edun mukaista järjestää tilanne eron jälkeen mahdollisimman tasapuolisesti niin vanhemmille kuin lapsille kasvatuksen, tapaamisten ja elatusten suhteen.

Riippumaton Ajattelija kirjoitti:

Jaanan tai kenenkään muunkaan kommentit muilla foorumeilla tai aiemmin muissa keskusteluissa eivät kuulu tähän keskusteluun.

Tarkoitus on miettiä vuorovanhemmuuden hyviä ja huonoja puolia.

Itse erohan on lähtökohtaisesti ikävä ja hankala asia kaikille osapuolille tavalla tai toisella...toisille enemmän ja toisella lailla kuin toiselle. Mutta monesti on tilanteita joissa ero vain on väistämätön tosiasia.

Mutta eikö olisi kuitenkin kaikkien edun mukaista järjestää tilanne eron jälkeen mahdollisimman tasapuolisesti niin vanhemmille kuin lapsille kasvatuksen, tapaamisten ja elatusten suhteen.

Lue lisää

"Se on totta että taival ei ollut helppo siinä eron alkuvaiheessa mutta nyt sujuu hyvin."

Eli on turha esittää että vuoroviikko-systeemissä kaikki sujuu kuin tanssi, kun se ei ole koko totuus.
Vuoroviikkohuoltoa kokelleiden pitäisi kertoa enemmän myös negatiivisista asioista, ja miten kompastuskohdat voisi välttää, kun heillä on kokemusta niistä eikä hehkuttaa ajan kultaamia ajatuksia miten kaikki on ollut äärettömän helppoa ja hienoa.

Mutta suomalaiseen menttaliteettiin kuuluu esittää erinomaisen etevää huoltajakasvattajaa jopa anonyyminä keskustelupalstalla. On se vaan niin hienoa, kun osaa kaiken niin paljon paremmin kuin muut.

Vuoroviikko tms huolto sujuu joillakin alusta saakka rutiinilla, osalla se alkaa sujua muutaman vuoden kuluttua, joillakin ei koskaan. harva epäonnistuja uskaltaa leimautua epäonnistuneeksi uudisraivaajaksi, eli huonoja kokemuksia ei tuoda julki.

PäänRääpijä kirjoitti:

"Se on totta että taival ei ollut helppo siinä eron alkuvaiheessa mutta nyt sujuu hyvin."

Eli on turha esittää että vuoroviikko-systeemissä kaikki sujuu kuin tanssi, kun se ei ole koko totuus.
Vuoroviikkohuoltoa kokelleiden pitäisi kertoa enemmän myös negatiivisista asioista, ja miten kompastuskohdat voisi välttää, kun heillä on kokemusta niistä eikä hehkuttaa ajan kultaamia ajatuksia miten kaikki on ollut äärettömän helppoa ja hienoa.

Mutta suomalaiseen menttaliteettiin kuuluu esittää erinomaisen etevää huoltajakasvattajaa jopa anonyyminä keskustelupalstalla. On se vaan niin hienoa, kun osaa kaiken niin paljon paremmin kuin muut.

Vuoroviikko tms huolto sujuu joillakin alusta saakka rutiinilla, osalla se alkaa sujua muutaman vuoden kuluttua, joillakin ei koskaan. harva epäonnistuja uskaltaa leimautua epäonnistuneeksi uudisraivaajaksi, eli huonoja kokemuksia ei tuoda julki.

Lue lisää

Meidän kompastuskivi ei ollut vuoroasuminen vaan muut asiat. Samat ongelmat oli myös muissa tapaamisrytmissä. SIis kontrollifriikki exä joka halusi omia lapset kostaakseen minulle. Ajan kanssa rauhoittui ja hyvä asia oli että meillä oli koko ajan vuoroasuminen/laajat tapaamiset ettei hän onnistunut aikeissaan erottaa minua lapsista.

563738822 kirjoitti:

ole kyse, jos ei anna lasten muuttaa joka viikko! Vaan lapsen oikeudesta kuulua johonkin, eikä paikata vanhempien eron tuomia ongelmia.

Minä en ikinä antaisi periksi sille, että lapet muuttaisivat vuoroviikoin, se olisi julmaa lapsia kohtaan.

Lapset saavat tavat isää niin paljon kuin haluavat ja olla yötä niin paljon kun haluavat, mutta se että pakolla pitäämuuttaa joka viikko, siihen en koskaan suostuisi.

Lapella kuuluu olla pysyvä paikka. Tuolla tavalla heillä ei ole mitään pysyvää eikä he kuulu minnekkään.

Lue lisää

Hieman ihmetyttää tuo perustelu tosiaan, että lapsella pitää olla paikka johon kuuluu.

Kissat kiintyy paikkaan, ehkä osin ihmisetkin, mutta se ei tee paikasta kotia.
Eihän koti ole se tietty talo tai asunto, vaan koti on se missä lapsen on hyvä ja turvallinen olla. Lapsella voi hyvin olla kaksi kotia, joissa on säännöllisesti yhtäpaljon molemmissa.

Ja mitä lasten vapaaseen liikkumiseen vanhempien välillä tulee, se mielestäni helpommin aiheuttaa ristiriitoja kuin vuoroviikko järjestelmä.

Riippumaton Ajattelija kirjoitti:

Hieman ihmetyttää tuo perustelu tosiaan, että lapsella pitää olla paikka johon kuuluu.

Kissat kiintyy paikkaan, ehkä osin ihmisetkin, mutta se ei tee paikasta kotia.
Eihän koti ole se tietty talo tai asunto, vaan koti on se missä lapsen on hyvä ja turvallinen olla. Lapsella voi hyvin olla kaksi kotia, joissa on säännöllisesti yhtäpaljon molemmissa.

Ja mitä lasten vapaaseen liikkumiseen vanhempien välillä tulee, se mielestäni helpommin aiheuttaa ristiriitoja kuin vuoroviikko järjestelmä.

Lue lisää

"koti on siellä,missä sydän on"
Onko sillä väliä,vaikka niitä koteja olisi kaksi?

Hullu ajatus!!! kirjoitti:

vanhemmista, jotka vähääkään ajattelee lasta, ei suotu että lapset vaihtaa asuntoa kerran viikossa! Sehän on jo ajatuksena aivan järjetön.

Kokeiles ite, miltä tuntuu muutta joka viikko, kuin kauan viitsit?? Veikkan ette montaa kertaa.
Jos ei vanhemmat ajattele lasten parasta, on se ammattiihmisen tehtävä, ja tuo viikko muuttaminen on täysin vastoin lasten edun mukaista.

Lue lisää

Jos minulla olis oma koti kahdessa paikassa, omat tavarat, tuttuja naapurissa ym, miksi en olisi valmis vaihtamaan kotia joka toinen viikko?

Monella aikuisella on kaksi kotia: maalla ja kaupungissa, mökki ja kerrostalo tms.... Ja homma toimii!

Se sen sijaan ei toimi, että pitäisi joka toinen viikko mennä exän nurkkiin... huh. Ei koskaan. Meillä on exän kanssa molemmilla uudet kumppanitkin ja muita lapsia. Ei onnistuisi muuttelu toisen kotiin. Mutta jos on kaksi OMAA kotia, kuten eroperheiden lapsilla voi olla, se ei ole huono juttu.

Mieheni exä vei eron tullessa aikoinaan kaikki lasten lelut, vaatteet, huonekalut... Exän piti hiljalleen hommata kaikki uudet. Alkuun lapset kulkivat vaatelaukun kanssa, ja se oli huutavan väärin! Sanoivat itse, että tuntuu kuin olisi kylässä... Omassa kodissa pitää olla omat vaatteet ym, jotta se tuntuu kodilta. Nyt tilanne on onneksi sellainen, että koulureppu selässä riittää, ihan sama kumpaan kotiin lapset menevät.:)

Toivonkin että kaikki vanhemmat tajuavat eron tullessa, että niitä lapsen tavaroita kuuluu jäädä molemmille vanhemmille, ja se on lapsen etu.

Jaana___ kirjoitti:

Ei lapset muuta minnekään, koulun/päiväkotipäivän jälkeen mennään kotiin isän luo. Ei meillä pakata mitään vaatteita, muksullahan on ulkovaatteet päällä ja kummassakin kodissa on vaatteita ym. Koulukirjat repussa ja loput kirjoista koulussa. Lapselle on turvallisempaa että vanhemmat päättävät milloin ollaan missäkin. Eihän siitä tule mitään jos lapset saavat vapaasti seilata kotien välillä. Toki mielellään menevät toisen vanhemman luo.

Mutta minulla ei ole minkäänlaista tarvetta kostaa exälle lasten hyvinvoinnin kustannuksella.

Lue lisää

vanhemmat päättävät missä milloinkin lapset ovat joten toiset lapset voivat kokea että heidät pakotetaan jos eivät todellakaan halua olla toisen vanhemman luona niin pitkiä aikoja. Vapaasti seilaamisella useimmiten tarkoitetaan sitä,että isompi lapsi voi ja osaa jo soittaa lähivanhemmalleen että nähtäiskö tänään ja menee sitten vaikka muutamaksi tunniksi,taikka jos kaikille osapuolille käy niin vaikka yöksikin.

Eri asia on jos lapset suostuvat tuohon järjestelyyn ja viihtyvät molemmilla,mutta älä yleistä.

Meillä on joka 2. vkonloppu isällään(jos on),välillä kun itselläni on pitkä työpäivä ja eksä kotona niin lapsi menee sitten muutamaksi tunniksi halutessaan iskää moikkaamaan jonka luona tekee läksyt ja syö. Joskus on jäänyt yöksi viikollakin,harvemmin kuitenkin.

Todella hyvin huomattu tuo vanhempien hyvien välien, tai ainakin toimivien välien merkitys.

Monesti vuorovanhemmuuden vastustajat vetoavat juuri siihen, että pitäisi vanhemmilla olla hyvät välit jotta vuorovanhemmuus toimisi.

Eikös tosiaan toimivat välit ole tärkeä aina, tapaamisjärjestelystä huolimatta? Ei siihen vaikuta näkeekö etä lapsia viikon vai jokatoinen viikonloppu.

Jos toinen omapäisesti 'omii' lasten huoltajuuden, ei se ainakaan ole välien ja luottamuksen kannalta hyvä asia.

Riippumaton Ajattelija kirjoitti:

Todella hyvin huomattu tuo vanhempien hyvien välien, tai ainakin toimivien välien merkitys.

Monesti vuorovanhemmuuden vastustajat vetoavat juuri siihen, että pitäisi vanhemmilla olla hyvät välit jotta vuorovanhemmuus toimisi.

Eikös tosiaan toimivat välit ole tärkeä aina, tapaamisjärjestelystä huolimatta? Ei siihen vaikuta näkeekö etä lapsia viikon vai jokatoinen viikonloppu.

Jos toinen omapäisesti 'omii' lasten huoltajuuden, ei se ainakaan ole välien ja luottamuksen kannalta hyvä asia.

Lue lisää

Niin, itsekin olen tuota miettinyt. Miksi juuri niille huonosti keskenään toimeentuleville halutaan tarjota mallia, jossa he voivat paljon helpommin repiä sitä riidanaihetta keskenään: elatuksista, tapaamisista (vko-vkossa helposti ajautuu siihen, että ei ole tarvetta tapella päivästä tai parista, kun kummallakin niitä lapsipäiviä kuukaudessa riittää) ja muista asioista. Vai onko se sitäkin vähän, että kun nykyiset aikuiset, jotka erosta jotain lapsen asemassa kokeneet tuskin ovat tuollaisessa eläneet vaan ne etävanhemman tapaamiset eivät ole välttämättä olleet edes viikonloppuja vaan puolikas päivä siellä täällä. Eli ei oikein osata ajatellakaan sitä, että lapselle voi oikeasti olla tuo kivakin järjestely (JOS ne kaveripiirit ei kärsi siitä isommalla iällä, kun kaverit alkaavat merkkaamaan niin paljon). Vai pelätäänkö tuossa sitä, että kun se on lopulta helppo järjestely vanhemmille. Ei ole niitä riidanaiheita niin paljon ja kummatkin voivat säilyttää intensiivisemmän suhteen lapseensa. Eihän sellainen nyt saa käydä päinsä ja vanhemmat ovat itsekkäitä kun haluavat sopuisan ratkaisun. Tai sitten vanhemmat ovat itsekkäitä ja julmia kun suostuvat tuohon eikä verissäpäin tappele lähihuoltajuudesta. Moni varmasti sen lähihuoltajuuden ottaisi kernaasti silti, mutta niin tekisi se toinenkin.

Yhden tapauksen tiedän, jossa lapset ovat jo teini-ikäisiä ja 50-50 muoto. Tässä lapsilta on isompina kysytty, että haluaisivatko he muuttaa tapaamisia siten, että asuisivat vain yhdellä vanhemmalla ja toista tavattaisiin harvemmin. Eivät suostuneet kummankaan ehdottamana.

Mitä rumaa siinä on että lapsi saa elä kotonaan vanhempiensa kanssa? Päinvastoin juuri vuoroasumisessa laitetaan lapsen tarpeet etusijalla, annetaan hänelle mahdollisuus elää vanhempiensa kanssa ja saamaan hoivaa kummaltakin. Lapselle on suuri riski jos toinen vanhempi katoaa eron myötä hänen elämästään.

Jaana___ kirjoitti:

Mitä rumaa siinä on että lapsi saa elä kotonaan vanhempiensa kanssa? Päinvastoin juuri vuoroasumisessa laitetaan lapsen tarpeet etusijalla, annetaan hänelle mahdollisuus elää vanhempiensa kanssa ja saamaan hoivaa kummaltakin. Lapselle on suuri riski jos toinen vanhempi katoaa eron myötä hänen elämästään.

Lue lisää

OLEKKAAN, et lapset asuu vanhempien kanssa kotona, vaan siinä että erotilanteessa lapset PAKOTETAAN muuttamaan ja pakkamaan viikottain eikä kuulu minnekkään. On kuin hotellista toiseen vaihtaisi.

Vain katkerat ja ajattelemattomat vanhemmat tekevät lapsilleen noin törkeän teon.

Ei näytä menevän jak kirjoitti:

OLEKKAAN, et lapset asuu vanhempien kanssa kotona, vaan siinä että erotilanteessa lapset PAKOTETAAN muuttamaan ja pakkamaan viikottain eikä kuulu minnekkään. On kuin hotellista toiseen vaihtaisi.

Vain katkerat ja ajattelemattomat vanhemmat tekevät lapsilleen noin törkeän teon.

Lue lisää

No meillä lapset asuvat kotonaan vanhempiensa luona, ei muuttoja tai pakkoa - silti ovat vuoroasumissysteemissä ja tykkäävät kovasti. Kuuluvat hyvin kiinteästi sekä isän että äidin perheeseen.

Vain katkerat ja ajattelmattomat vanhemmat sulkevat toista vanhempaa pois lapsen elämästä.

Jaana___ kirjoitti:

No meillä lapset asuvat kotonaan vanhempiensa luona, ei muuttoja tai pakkoa - silti ovat vuoroasumissysteemissä ja tykkäävät kovasti. Kuuluvat hyvin kiinteästi sekä isän että äidin perheeseen.

Vain katkerat ja ajattelmattomat vanhemmat sulkevat toista vanhempaa pois lapsen elämästä.

Lue lisää

sinä tykkäät systeemistä, eikä lapset! Kunhan susta se on hyvä, viis lasten ajatusmaailmasta. Minä ainakin halvesin suollaisa vanhempia ja säälin lapsia hyvin paljon.

Harmi ettei lapset pysty valitsemaan vanhempiaan, mutta aikuisena kyllä antavat väärinkohtelua saaneet lapset vanhemilleen takaisin.

Säälin myös sua kirjoitti:

sinä tykkäät systeemistä, eikä lapset! Kunhan susta se on hyvä, viis lasten ajatusmaailmasta. Minä ainakin halvesin suollaisa vanhempia ja säälin lapsia hyvin paljon.

Harmi ettei lapset pysty valitsemaan vanhempiaan, mutta aikuisena kyllä antavat väärinkohtelua saaneet lapset vanhemilleen takaisin.

Lue lisää

Vaatii tosiaan suurta sydäntä että laittaa lasten hyvinvointi etusijalla. Lapset tarvitsevat vanhempiaan ja heillä on oikeus elää heidän kanssaan. Mutta jotkut itsekkäät vanhemmat sitten lähtevät omimaan lapsiaan sen takia ettei kestä että se paskaexä saisi myös elää lastensa kanssa.

Jaana___ kirjoitti:

Vaatii tosiaan suurta sydäntä että laittaa lasten hyvinvointi etusijalla. Lapset tarvitsevat vanhempiaan ja heillä on oikeus elää heidän kanssaan. Mutta jotkut itsekkäät vanhemmat sitten lähtevät omimaan lapsiaan sen takia ettei kestä että se paskaexä saisi myös elää lastensa kanssa.

Lue lisää

kun hänell ei ole omia lapsia! Heh... huomaa että sydän ei ole lasten puolella...! Lapsettomathan ovat tunnetusti omasta mielestään parhaita asiantuntijoita... heh...OMASTA MIELESTÄ!

Jankkaa jankkaa kirjoitti:

kun hänell ei ole omia lapsia! Heh... huomaa että sydän ei ole lasten puolella...! Lapsettomathan ovat tunnetusti omasta mielestään parhaita asiantuntijoita... heh...OMASTA MIELESTÄ!

Lue lisää

Voitko selventää missä tutkimuksessa tms on sanottu että lapselle on pahaksi että hänellä on läheiset suhteet äitiin ja isään? Tai että millä tavalla isän (tai äidin) läsnäolo on vaaraksi lapselle? Joo, tietty jos kyseinen isä on väkivaltainen juoppo niin näin voi olla.

Jankkaa jankkaa kirjoitti:

kun hänell ei ole omia lapsia! Heh... huomaa että sydän ei ole lasten puolella...! Lapsettomathan ovat tunnetusti omasta mielestään parhaita asiantuntijoita... heh...OMASTA MIELESTÄ!

Lue lisää

Olisi mukava tietää, miksi joidenkin mielestä lapsille on huono nähdä molempia vanhempia yhtä paljon.

Riippumaton.... kirjoitti:

Olisi mukava tietää, miksi joidenkin mielestä lapsille on huono nähdä molempia vanhempia yhtä paljon.

mikset halua tietää kyseisen huoltomuodon varjopuolista?

Aloita siitä, että haet oikeuden kautta laajoja tapaamisia, totuta lapset ensin vuorohuoltoon niin heidän äitinsäkin luottaa siihen että osaat olla vanhempi.

vuoroviikkojärjestel kirjoitti:

mikset halua tietää kyseisen huoltomuodon varjopuolista?

Aloita siitä, että haet oikeuden kautta laajoja tapaamisia, totuta lapset ensin vuorohuoltoon niin heidän äitinsäkin luottaa siihen että osaat olla vanhempi.

Lue lisää

Vuoroasuminen = laajat tapaamiset ...

En tajua miksi tästä vuoroasumisesta ollaan niin vauhkoja. Eihän siinä ole mistään muusta kyse kuin laajoista tapaamisista. Mitä vikaa siinä on että lapsi tapaa vanhempiaan paljon ja säännöllisesti? Lähin valta pienenee ja hän ei kestä sitä?

Jaana___ kirjoitti:

Vuoroasuminen = laajat tapaamiset ...

En tajua miksi tästä vuoroasumisesta ollaan niin vauhkoja. Eihän siinä ole mistään muusta kyse kuin laajoista tapaamisista. Mitä vikaa siinä on että lapsi tapaa vanhempiaan paljon ja säännöllisesti? Lähin valta pienenee ja hän ei kestä sitä?

Lue lisää

pidennetty vkl ja keskellä viikkoa ylim. tapaamispäivä.

voi olla myös kirjoitti:

pidennetty vkl ja keskellä viikkoa ylim. tapaamispäivä.

Yhtälailla sekin on vuoroasumista. Se on sitten kiinni vanhempien työajoista, kotien välisistä etäisyykista ym millä tavalla tuota vuoroasumista toteutetaan. Pidennettyjä viikonloppuja, vuoroviikoin, kahden viikon jaksoissa tms - kaikki ovat yhtälailla vuoroasumista. Vuoroasuminen on siis järjestely missä lapsi tapaa paljon kumpaakin vanhempaansa, joko 50/50 tai 60/40 tai jotain siltä väliltä. Ruotsissa on määritelty että kyse on vuoroasumisesta jos lapsi yli 37,5% ajasta kummankin luona.

Viikko-viikko on kai yleisin johtuen siitä että viikko on sellainen helppo käsite. Mutta tosiaan variaatioita on monenlaisia. Olennaisinta on että lapsi saa asua kummankin kanssa, ei siis käydä kyläilemässä. Hänellä on siis koti kummankin luona, paikka siinä perheessä, tutut tavarat ja rutiinit jne.

Meillä oli aluksi 5 päivää/9 päivää, nykyään 6/8 päivää ja kohta siirrytään 7/7-päivä järjestelyyn .,..

Jaana___ kirjoitti:

Vuoroasuminen = laajat tapaamiset ...

En tajua miksi tästä vuoroasumisesta ollaan niin vauhkoja. Eihän siinä ole mistään muusta kyse kuin laajoista tapaamisista. Mitä vikaa siinä on että lapsi tapaa vanhempiaan paljon ja säännöllisesti? Lähin valta pienenee ja hän ei kestä sitä?

Lue lisää

Henkilökohtaisesti en usko siihen, että vanhemmat joiden keskinäiset välit ovat huonot esim. eroonjohtaneiden syiden takia mm. pettäminen, kykenevät pitämään sanaston asiallisena kun puhuvat lapsen kuullen toisesta vanhemmasta.
Vuorohuoltojärjestelmässä lapsen asioista pitää sopia huomattavasti enemmän yhdessä, kuin vähemmän "laajoissa tapaamisissa" joten tilanne voi olla vuosia todella tulenarka ja se on melko kaukana lapsen parhaasta.

Tähänkin sinulla on varmasti joku kaikenkattava yleispatentti, koska et ole ikinä sanonut lapsen kuullen toisesta vanhemmasta mitään ikävää, eikö vain...

Olen sivusta seurannut perheitä, joiden vuoroviikkojärjestelmä toimii näennäisen hyvin ja he toitottavat moneen suuntaan miten hienosti kaikki on sujunut mutta tiedän, miten näissä perheissä toimitaan, jotta saadaan toinen vanhempi tavalla tai toisella näyttämään huonommalta - ja nimenomaan lapselle, ja vuosia.

Tässä esimerkki veljeni vuorohuollosta:

"Äitisi saa lapsilisät mutta ei osta sinulle edes kunnon sukkia, mutta mennään me miehet Intersporttiin ja ostetaan sinulle kunnon sukkia, antaa äidin laittaa lapsilisät johonkin äidille t ä r k e ä m p ä ä n "

"Iskä ostaa sulle hyvät luistimet, ei se äiti halua laittaa rahojaan sellaisiin, mutta iskä haluaa että iskä pojalla on hienoimmat luistimet, koska iskällä on hieno poika,vaikkei äiti halua sulle niitä ostaa"

""Ei tullut mitään moporahoja äidiltä tai sieltä suvusta - mutta ei me miehet anneta sen häiritä, isi maksaa koska isi välittää sinusta."

Tässä oli vain muutama esimerkki, lisää olisi vaikka kuinka paljon. Ja malliperheitäkin olisi lisää saman verran.

Veljenpoika sanoo että haluaisi asua yhdessä paikassa, mutta ei pysty valitsemaan kumman vanhemman luona. Vasta nyt, kun erosta ja vuorohuollon alkamisesta on 8 vuotta tilanne alkaa olla normalisoitunut. Veljeni katkeruus alkaa helpottaa eikä hän enää siinä mittakaavassa kyseenalaista puheillaan äidin välittämistä.

Puheen merkityksen huomaa vain läheiset, ulkopuoliset tai lapsikaan ei välttämättä huomaa sen tarkoitusta mutta sato on korjattavissa murkkuikäisenä kun lapsi huutaa toisen vanhemman ajatukset ominaan vanhemmalleen.

Lisään vielä, että veljeni on kouluttautunut, johtotehtävissä ja älykäs ihminen, eikä hän ole millään tavalla narsistinen tai psyykkeeltään heilahtanut.

Liisukkainen kirjoitti:

Henkilökohtaisesti en usko siihen, että vanhemmat joiden keskinäiset välit ovat huonot esim. eroonjohtaneiden syiden takia mm. pettäminen, kykenevät pitämään sanaston asiallisena kun puhuvat lapsen kuullen toisesta vanhemmasta.
Vuorohuoltojärjestelmässä lapsen asioista pitää sopia huomattavasti enemmän yhdessä, kuin vähemmän "laajoissa tapaamisissa" joten tilanne voi olla vuosia todella tulenarka ja se on melko kaukana lapsen parhaasta.

Tähänkin sinulla on varmasti joku kaikenkattava yleispatentti, koska et ole ikinä sanonut lapsen kuullen toisesta vanhemmasta mitään ikävää, eikö vain...

Olen sivusta seurannut perheitä, joiden vuoroviikkojärjestelmä toimii näennäisen hyvin ja he toitottavat moneen suuntaan miten hienosti kaikki on sujunut mutta tiedän, miten näissä perheissä toimitaan, jotta saadaan toinen vanhempi tavalla tai toisella näyttämään huonommalta - ja nimenomaan lapselle, ja vuosia.

Tässä esimerkki veljeni vuorohuollosta:

"Äitisi saa lapsilisät mutta ei osta sinulle edes kunnon sukkia, mutta mennään me miehet Intersporttiin ja ostetaan sinulle kunnon sukkia, antaa äidin laittaa lapsilisät johonkin äidille t ä r k e ä m p ä ä n "

"Iskä ostaa sulle hyvät luistimet, ei se äiti halua laittaa rahojaan sellaisiin, mutta iskä haluaa että iskä pojalla on hienoimmat luistimet, koska iskällä on hieno poika,vaikkei äiti halua sulle niitä ostaa"

""Ei tullut mitään moporahoja äidiltä tai sieltä suvusta - mutta ei me miehet anneta sen häiritä, isi maksaa koska isi välittää sinusta."

Tässä oli vain muutama esimerkki, lisää olisi vaikka kuinka paljon. Ja malliperheitäkin olisi lisää saman verran.

Veljenpoika sanoo että haluaisi asua yhdessä paikassa, mutta ei pysty valitsemaan kumman vanhemman luona. Vasta nyt, kun erosta ja vuorohuollon alkamisesta on 8 vuotta tilanne alkaa olla normalisoitunut. Veljeni katkeruus alkaa helpottaa eikä hän enää siinä mittakaavassa kyseenalaista puheillaan äidin välittämistä.

Puheen merkityksen huomaa vain läheiset, ulkopuoliset tai lapsikaan ei välttämättä huomaa sen tarkoitusta mutta sato on korjattavissa murkkuikäisenä kun lapsi huutaa toisen vanhemman ajatukset ominaan vanhemmalleen.

Lisään vielä, että veljeni on kouluttautunut, johtotehtävissä ja älykäs ihminen, eikä hän ole millään tavalla narsistinen tai psyykkeeltään heilahtanut.

Lue lisää

Jos vanhemmilla on huonot välit niin tämä on raskasta lapselle riippumatta tapaamisten määrästä. Jos on laajat tapaamiset niin asioista pitää sopia - riippumatta siitä ovatko tapaamiset 30/70, 40/60 tai 50/50. Se että mustamaalaa toista vanhempaa niin se rikkoo lasta - riippumatta asumis/tapaamisjärjestelyistä. Joissain tilanteissa vuoroasuminen voi pienentää katkeruutta kun toinen kokee että saa olla edelleen lapselle vanhempi jolloin lapsen olo helpottuu.

Jaana__ kirjoitti:

Jos vanhemmilla on huonot välit niin tämä on raskasta lapselle riippumatta tapaamisten määrästä. Jos on laajat tapaamiset niin asioista pitää sopia - riippumatta siitä ovatko tapaamiset 30/70, 40/60 tai 50/50. Se että mustamaalaa toista vanhempaa niin se rikkoo lasta - riippumatta asumis/tapaamisjärjestelyistä. Joissain tilanteissa vuoroasuminen voi pienentää katkeruutta kun toinen kokee että saa olla edelleen lapselle vanhempi jolloin lapsen olo helpottuu.

Lue lisää

Huonot välit eivät haittaa vähemmän laajoissa tapaamisissa, joissa arkipäivän asioista ei tarvitse jatkuvasti vääntää kättä.
Mielestäni laajat tapaamiset ja vuorohuoltoa ei tulisi niputta saman otsikon alle. Se ei ole sama asia. Tapaamisopimus, huoltoasiat ja elatus ovat erikseen sovittavia asioita.

Vuorohuollon ongelmia ovat elatusmaksut, lapsilisät ja lapsen yksi pääasiallinen virallinen osoite. Eikö?
Voiko vanhemmat, joilla ei ole keskusteluvälejä hoitaa lapsen asioita yhdessä?
Eivätkö vanhemmat ole eri asemissa päätöksiä tehdessä, kun lapsen virallinen osoite on vain toisen luona?
Eikö se vanhemmista, jonka luona lapsi ei virallisesti asu, ole heikoimmalla, jos riitaisa tilanne katkaistaan ja vuorohuoltokokeilu lopetetan toimimattomana?

Liisukkainen kirjoitti:

Huonot välit eivät haittaa vähemmän laajoissa tapaamisissa, joissa arkipäivän asioista ei tarvitse jatkuvasti vääntää kättä.
Mielestäni laajat tapaamiset ja vuorohuoltoa ei tulisi niputta saman otsikon alle. Se ei ole sama asia. Tapaamisopimus, huoltoasiat ja elatus ovat erikseen sovittavia asioita.

Vuorohuollon ongelmia ovat elatusmaksut, lapsilisät ja lapsen yksi pääasiallinen virallinen osoite. Eikö?
Voiko vanhemmat, joilla ei ole keskusteluvälejä hoitaa lapsen asioita yhdessä?
Eivätkö vanhemmat ole eri asemissa päätöksiä tehdessä, kun lapsen virallinen osoite on vain toisen luona?
Eikö se vanhemmista, jonka luona lapsi ei virallisesti asu, ole heikoimmalla, jos riitaisa tilanne katkaistaan ja vuorohuoltokokeilu lopetetan toimimattomana?

Lue lisää

Vuoroasuminen on sama kuin laajat tapaamset. Silloinhan sovitaan että lapsi tapaa toista vanhempaa x päivää kuukaudessa - esimerkiksi puolet ajasta. Jos on laajoja tapaamisia niin pakostikin lapsi viettää myös arkea toisen vanhemman luona. Ja elatuksesta joudutaan myös sopimaan silloin kun lapsi viettää aikaa paljon kummassakin kodissa jolloin molemmat vanhemmat elättävät lapsen "suoraan" mahdollisen elatusmaksun lisäksi.

Vuoroasumisen ongelmia ei ole elatusmaksut, lapsilisät ja virallinen osoite - paitsi jos vanhemmat tekevät näistä ongelmia. Elatus voi hoitua jopa paremmin jos on laajat tapaamiset/vuoroasuminen kun kumpikin saa elättää lapsensa suoraan ilman välikäsiä.

Lapsia hoidetaan (riippumatta tapaamisjärjestelyistä) yksin mutta tietty tiedonjakamista tarvitaan ja joskus yhteisiä päätöksiä. Mutta tämä ei liity tapaamisjärjestelyihin, vaikka lapsi on vähemmän toisen luona niin silti vanhemmat hoitavat lasta yksin ja tiedonkulkua tarvitaan.

Vanhemmat eivät ole eriarvoisessa asemassa vaan yhteishuolto heillä on yhtäläinen sanavalta lapsen asioissa. Lakihan ei edes tunne sellaista käsitettä kuin lähivanhempi (tai etävanhempi). Tietyt asiat (sosiaalietuudet, koulu jne) menee tosin sen virallisen kotiosoitteen mukaan. Parastahan olisi jos lapsi voisi olla kirjoilla kummankin luona.

Jos jompikumpi riitauttaa tapaamissopimuksen (=vuoroasumisen) niin kumpikin on silloin yhtä vahvoilla jos menee käräjäoikeuteen, Ei ole merkitystä kumman luona on ollut kirjoilla siihen asti.

Jaana___ kirjoitti:

Vuoroasuminen on sama kuin laajat tapaamset. Silloinhan sovitaan että lapsi tapaa toista vanhempaa x päivää kuukaudessa - esimerkiksi puolet ajasta. Jos on laajoja tapaamisia niin pakostikin lapsi viettää myös arkea toisen vanhemman luona. Ja elatuksesta joudutaan myös sopimaan silloin kun lapsi viettää aikaa paljon kummassakin kodissa jolloin molemmat vanhemmat elättävät lapsen "suoraan" mahdollisen elatusmaksun lisäksi.

Vuoroasumisen ongelmia ei ole elatusmaksut, lapsilisät ja virallinen osoite - paitsi jos vanhemmat tekevät näistä ongelmia. Elatus voi hoitua jopa paremmin jos on laajat tapaamiset/vuoroasuminen kun kumpikin saa elättää lapsensa suoraan ilman välikäsiä.

Lapsia hoidetaan (riippumatta tapaamisjärjestelyistä) yksin mutta tietty tiedonjakamista tarvitaan ja joskus yhteisiä päätöksiä. Mutta tämä ei liity tapaamisjärjestelyihin, vaikka lapsi on vähemmän toisen luona niin silti vanhemmat hoitavat lasta yksin ja tiedonkulkua tarvitaan.

Vanhemmat eivät ole eriarvoisessa asemassa vaan yhteishuolto heillä on yhtäläinen sanavalta lapsen asioissa. Lakihan ei edes tunne sellaista käsitettä kuin lähivanhempi (tai etävanhempi). Tietyt asiat (sosiaalietuudet, koulu jne) menee tosin sen virallisen kotiosoitteen mukaan. Parastahan olisi jos lapsi voisi olla kirjoilla kummankin luona.

Jos jompikumpi riitauttaa tapaamissopimuksen (=vuoroasumisen) niin kumpikin on silloin yhtä vahvoilla jos menee käräjäoikeuteen, Ei ole merkitystä kumman luona on ollut kirjoilla siihen asti.

Lue lisää

muuttavat vanhempien luo niinkuinme haluamme.
Maanataina kello 14.30 lapset menee isälle,
tiistaina kello 15.30 tulevat äidille,
keskiviikkona 18.45 ovat isällä
torstaina ja perjantaina tulevat äidille,
ja perjantai iltana kello 20 00 menevät isälle yöksi,
ja lauantai aamuna tulevat äidille kello 12.00, jolloin sunnuntai aamuna menevät isälle 11.25 ja
maantaiana koulusta suoraan äidille kello 14.00 jolloin isälle illalle 18.30
jolloin äidille tiistaina koulusta 14.00.

Tämä jatkuu viikosta toiseen. ja heillä on reppu ja matkakasi mukana koulussa jossa on yöpuvut, hammasharjat ym tärkeät tavarat mukana päivittäin.
Heillä on myös kännykät jos tulee muutoksia aikatauluun.
Joskus tiistaina tai torstaina vahtuvat ajat, ja lapset ovat joki isällä tai äidillä, mutta varmaa ei ole...

Jos äiti on esteellinen, ottaa isä luokseen, mutta jos hän on esteellinen, lapset menevät mummille tai kummeille yöksi.
Joskus naapuri hakee jos ollaan ylitöissä mmolemmat.
Serkuilla ovat joskus tiistaina tai perjantaina, kelloajoista sovimme erikseen.

Näin olemme tehneet jo 4 vuotta, ja lapset ovat erittäin tyytyväisiä. Joskus poika on jälkkärissä jokatoinen päivä, ja tyttö nukkuu isän luoma pommiin! Koulukirjoja kiikutamme lähes päivittäin lapsille, kun ne unohtuvat tässä vilskeessä. Kun ollaan isän luona kirjat ovat äidillä ja kun ollaan äidin luona isä kiikuttaa kirjat kouluun jos ne on unohtuneet sinne.
Luokanvalvoja soittelee useasti että kumpaas päin lapset tänään lähteen, kaakkoon vai koilliseen....

Se on asenne kysymys ja meille täysin normaalia, ja lapset tykkää. Meill ei muuta seikkailurataa tarviikkaan, kun seikkailaaan isänja äidin kodin välillä.

Helppoo kun mikä! kirjoitti:

muuttavat vanhempien luo niinkuinme haluamme.
Maanataina kello 14.30 lapset menee isälle,
tiistaina kello 15.30 tulevat äidille,
keskiviikkona 18.45 ovat isällä
torstaina ja perjantaina tulevat äidille,
ja perjantai iltana kello 20 00 menevät isälle yöksi,
ja lauantai aamuna tulevat äidille kello 12.00, jolloin sunnuntai aamuna menevät isälle 11.25 ja
maantaiana koulusta suoraan äidille kello 14.00 jolloin isälle illalle 18.30
jolloin äidille tiistaina koulusta 14.00.

Tämä jatkuu viikosta toiseen. ja heillä on reppu ja matkakasi mukana koulussa jossa on yöpuvut, hammasharjat ym tärkeät tavarat mukana päivittäin.
Heillä on myös kännykät jos tulee muutoksia aikatauluun.
Joskus tiistaina tai torstaina vahtuvat ajat, ja lapset ovat joki isällä tai äidillä, mutta varmaa ei ole...

Jos äiti on esteellinen, ottaa isä luokseen, mutta jos hän on esteellinen, lapset menevät mummille tai kummeille yöksi.
Joskus naapuri hakee jos ollaan ylitöissä mmolemmat.
Serkuilla ovat joskus tiistaina tai perjantaina, kelloajoista sovimme erikseen.

Näin olemme tehneet jo 4 vuotta, ja lapset ovat erittäin tyytyväisiä. Joskus poika on jälkkärissä jokatoinen päivä, ja tyttö nukkuu isän luoma pommiin! Koulukirjoja kiikutamme lähes päivittäin lapsille, kun ne unohtuvat tässä vilskeessä. Kun ollaan isän luona kirjat ovat äidillä ja kun ollaan äidin luona isä kiikuttaa kirjat kouluun jos ne on unohtuneet sinne.
Luokanvalvoja soittelee useasti että kumpaas päin lapset tänään lähteen, kaakkoon vai koilliseen....

Se on asenne kysymys ja meille täysin normaalia, ja lapset tykkää. Meill ei muuta seikkailurataa tarviikkaan, kun seikkailaaan isänja äidin kodin välillä.

Lue lisää

kärjistetty mutta kuitenkin..
Meillä tosin tuota ongelmaa ei ole;lapsen isä ei halua,lapsi ei halua enkä halua minäkään,tosin jos nuo kaksi ensimmäistä tahoa haluaisivat niin minkäs sille sitten voin mutta silloin asiaa ei tartteis miettiä jos lapsi on tyytyväinen.

Niin kuin lapsenei sanoi,mä voin äiti muuttaa vaikka avaruuteen jos sä vain olet siellä :)

että joku ossa kirjoittaa asiaa, eikä jankkaa hysteerisenä omaa mielipidettä
jossa ei lapsia pahemmin ole kuultu.

äpiskä kirjoitti:

että joku ossa kirjoittaa asiaa, eikä jankkaa hysteerisenä omaa mielipidettä
jossa ei lapsia pahemmin ole kuultu.

Aloittajan ongelma on harhaanjohtava nimimerkki.

Se on totta että vanhemmuus vaatii vanhemmilta paljon. Että eron jälkeen pyritään siihen että lapsella on kaksi kotia riittävän lähellä toisiaan. Ja vaatii myös sen että pystyy huolehtimaan lapsista. Jos on esimerkiksi päihdeongelmainen exä niin eihän silloin vuoroasuminen tule onnistumaan.

Kaikissa tapaamisjärjestelyissä lapsi yleensä joutuu siirtymään kodista toiseen. Yhtä paljon tulee näitä "muuttoja" jos lapsi on joka toinen viikonloppu etävanhemman luona. Tuo järjestely että vanhemmat muuttavat ei ole hyvä ratkaisu pidemmän päällä. Aikuisten tehtävä on tehdä se koti lapselle, ei lasten.

Jaana___ kirjoitti:

Se on totta että vanhemmuus vaatii vanhemmilta paljon. Että eron jälkeen pyritään siihen että lapsella on kaksi kotia riittävän lähellä toisiaan. Ja vaatii myös sen että pystyy huolehtimaan lapsista. Jos on esimerkiksi päihdeongelmainen exä niin eihän silloin vuoroasuminen tule onnistumaan.

Kaikissa tapaamisjärjestelyissä lapsi yleensä joutuu siirtymään kodista toiseen. Yhtä paljon tulee näitä "muuttoja" jos lapsi on joka toinen viikonloppu etävanhemman luona. Tuo järjestely että vanhemmat muuttavat ei ole hyvä ratkaisu pidemmän päällä. Aikuisten tehtävä on tehdä se koti lapselle, ei lasten.

Lue lisää

Järjestely, jossa aikuiset muuttavat ja lapset pysyvät yhdessä kodissa on lapsen kannalta paras vaihtoehto, mutta siihen ei moni vanhempi kykene tai sitten ajatus on liian freshi tähän päivään ja on helpompi sanoa että "aikuisen tulee tehdä koti, ei lapsen".

Oletko koskaan kysynyt, mitä ajattelee vanhempiensa vaihtoviikoista lapset, jotka elää yhdessä kodissa, jossa vanhemmat vuorottelevat?

Miksi teilaat tämän vaihtoehdon ja pidät omaa 40/60 vuoroviikkojärjestelmääsi parempana?
Vuoroviikkojärjestelmä ja laajat tapaamiset ovat ihan ok, kelle ne sopivat, mutta kun ajattelen lapsiani, -jotka ovat kaikki luonteeltaan aivan erilaisia, en voisi kuvitellakaan että nuorimmainen reissaisi kodista toiseen tai keskellä viikkoa viikkotapaamiseen ja yökylään minnekään. Hän on kotihiiri ja nauttii kun saa köllötellä omassa huoneessaan tuttujen tavaroiden keskellä. Hän ei myöskään pidä rutiinien muutoksista, ja stressaantuu lähtemisistä. Juuri lasten takia me valitsimme sen, että vanhemmat elivät reppuelämää.

Opiskelin 500km:n päässä viikot, exä oli "minun ja lasten" kodissa arjen lasten kanssa, minä olin lähinä viikonloput. Lasten mielestä oli kivaa kun äiti ja isä vuorottelivat. Pian opiskelujeni päätyttyä exän työnkuva muuttui eikä hän voinut enää olla lasten kanssa kuin harvoin ja nyt me kaikki muistelemme vuorojärjestelymme hyvällä.

Katjuh kirjoitti:

Järjestely, jossa aikuiset muuttavat ja lapset pysyvät yhdessä kodissa on lapsen kannalta paras vaihtoehto, mutta siihen ei moni vanhempi kykene tai sitten ajatus on liian freshi tähän päivään ja on helpompi sanoa että "aikuisen tulee tehdä koti, ei lapsen".

Oletko koskaan kysynyt, mitä ajattelee vanhempiensa vaihtoviikoista lapset, jotka elää yhdessä kodissa, jossa vanhemmat vuorottelevat?

Miksi teilaat tämän vaihtoehdon ja pidät omaa 40/60 vuoroviikkojärjestelmääsi parempana?
Vuoroviikkojärjestelmä ja laajat tapaamiset ovat ihan ok, kelle ne sopivat, mutta kun ajattelen lapsiani, -jotka ovat kaikki luonteeltaan aivan erilaisia, en voisi kuvitellakaan että nuorimmainen reissaisi kodista toiseen tai keskellä viikkoa viikkotapaamiseen ja yökylään minnekään. Hän on kotihiiri ja nauttii kun saa köllötellä omassa huoneessaan tuttujen tavaroiden keskellä. Hän ei myöskään pidä rutiinien muutoksista, ja stressaantuu lähtemisistä. Juuri lasten takia me valitsimme sen, että vanhemmat elivät reppuelämää.

Opiskelin 500km:n päässä viikot, exä oli "minun ja lasten" kodissa arjen lasten kanssa, minä olin lähinä viikonloput. Lasten mielestä oli kivaa kun äiti ja isä vuorottelivat. Pian opiskelujeni päätyttyä exän työnkuva muuttui eikä hän voinut enää olla lasten kanssa kuin harvoin ja nyt me kaikki muistelemme vuorojärjestelymme hyvällä.

Lue lisää

Miettikääs nyt vanhemmat itse. Haluaisitteko tosiaan muuttaa asuntoa joka toinen viikko. Olen ehdottomasti sitä mieltä että parempi vaihtoehto on että lapsella yksi varsinainen koti missä etappi vaikka sitten muuten tapaisi toista vanhempaa useastikin. Lapsilta vaaditaan ihmellisiä asioita vain siksi että vanhemmat saisivat mahdollisimman mukavasti säätää omaa elämäänsä. Ja uskon että tulee tunne juuri ettei kuulu oikein mihinkään...Mun tulee niin sääli noita lapsi ressukoita ja vanhempien oman edun tavoittelua. Siksi olenkin aikonut pysyä mieheni kanssa saman katon alla ja kasvattaa 2 lasta yhdessä.Minä nimittäin rakastan lapsiani niin paljon etten ikinä halua niille tota. On niin paljon turhia eroja mistä olis selvitty jos vähänkin annettu aikaa ja mikä mahtavaa saada kasvaa henkisesti parisuhteen vaikeuksien kautta. Ei helppoja suhteita olekaan.Samat ongelmat toistaa uusissakin suhteissa itseään ja vielä moninkertaisesti jos lapsia. Avioliitto on kasvun paikka.Miksi paeta ongelmia rakkaat vanhemmat.

mielikki2 kirjoitti:

Miettikääs nyt vanhemmat itse. Haluaisitteko tosiaan muuttaa asuntoa joka toinen viikko. Olen ehdottomasti sitä mieltä että parempi vaihtoehto on että lapsella yksi varsinainen koti missä etappi vaikka sitten muuten tapaisi toista vanhempaa useastikin. Lapsilta vaaditaan ihmellisiä asioita vain siksi että vanhemmat saisivat mahdollisimman mukavasti säätää omaa elämäänsä. Ja uskon että tulee tunne juuri ettei kuulu oikein mihinkään...Mun tulee niin sääli noita lapsi ressukoita ja vanhempien oman edun tavoittelua. Siksi olenkin aikonut pysyä mieheni kanssa saman katon alla ja kasvattaa 2 lasta yhdessä.Minä nimittäin rakastan lapsiani niin paljon etten ikinä halua niille tota. On niin paljon turhia eroja mistä olis selvitty jos vähänkin annettu aikaa ja mikä mahtavaa saada kasvaa henkisesti parisuhteen vaikeuksien kautta. Ei helppoja suhteita olekaan.Samat ongelmat toistaa uusissakin suhteissa itseään ja vielä moninkertaisesti jos lapsia. Avioliitto on kasvun paikka.Miksi paeta ongelmia rakkaat vanhemmat.

Lue lisää

kiinnostaa yh-palsta...

eroamatonta kirjoitti:

kiinnostaa yh-palsta...

Pitääkö olla eronnut että saa kiinnostaa yhteiskunnaliset ilmiöt.

ei kai3 kirjoitti:

Pitääkö olla eronnut että saa kiinnostaa yhteiskunnaliset ilmiöt.

Yhteiskunnallinen ilmiö?

Tällä nimenomaisella asenteella "olenkin aikonut pysyä mieheni kanssa saman katon alla ja kasvattaa 2 lasta yhdessä." on ihan turha jauhaa että yhteiskunnalliset asiat olisivat olleet edellä olleen kirjoituksen pontimena.



Suurin osa eronneista on aikonut...

18+20 kirjoitti:

Yhteiskunnallinen ilmiö?

Tällä nimenomaisella asenteella "olenkin aikonut pysyä mieheni kanssa saman katon alla ja kasvattaa 2 lasta yhdessä." on ihan turha jauhaa että yhteiskunnalliset asiat olisivat olleet edellä olleen kirjoituksen pontimena.



Suurin osa eronneista on aikonut...

Lue lisää

Suurin osa eronneista on aikonut tapella lapsistaan jopa tuomioistuimessa ajatellen hetkeäkään lapsen etua! Kunhan saadaan kostettu exälle.

elkää viittikö kirjoitti:

Suurin osa eronneista on aikonut tapella lapsistaan jopa tuomioistuimessa ajatellen hetkeäkään lapsen etua! Kunhan saadaan kostettu exälle.

Älä yleistä oman elämäsi kokemuksen kautta. Jos sinä teet kiusaa lähille, se on sinun ja lastesi ongelma, ei yleinen maan tapa.

Jos molemmat vanhemmat ovat yhtä kykeneviä lasten läheiksi, mitä väliä sillä on, vaikka mentäisiin oikeuteen saakka? Lopputulos on aina lapsen paras, koska vanhemmathan olivat yhtä hyviä.... VAI?

Isät kuvittelevat että heillä on jonkinlaisia oikeuksia lapsiinsa, mutta paskat ole... tämä Iskästä lähi-buumi ajaa nuoret naiset siihen tilaan ettei kukaan uskalla enää tehdä lapsia peläten menettävänsä heidät nössömiehille, joiden homoaivotoiminta haluaa naiseksi ja äidiksi äidin paikalle, tehdä siistiä sisätyötä ja ajankuluksi leipoa pikkuisia korvapuusteja.... joo-o, miehiä *TYRSK*

Sitten nämä homostelijat vielä ihmettelevät miksi nainen hakee miestä kodin ulkopuolelta... juttu on juuri se MIESTÄ!!

harhaanjohtajatar kirjoitti:

Aloittajan ongelma on harhaanjohtava nimimerkki.

Josko nyt ei alettaisi mennä hakoteille keskustelun suhteen ☺
Nimimerkki tuskin ketään paremmaksi/huonommaksi tekee...

mielikki2 kirjoitti:

Miettikääs nyt vanhemmat itse. Haluaisitteko tosiaan muuttaa asuntoa joka toinen viikko. Olen ehdottomasti sitä mieltä että parempi vaihtoehto on että lapsella yksi varsinainen koti missä etappi vaikka sitten muuten tapaisi toista vanhempaa useastikin. Lapsilta vaaditaan ihmellisiä asioita vain siksi että vanhemmat saisivat mahdollisimman mukavasti säätää omaa elämäänsä. Ja uskon että tulee tunne juuri ettei kuulu oikein mihinkään...Mun tulee niin sääli noita lapsi ressukoita ja vanhempien oman edun tavoittelua. Siksi olenkin aikonut pysyä mieheni kanssa saman katon alla ja kasvattaa 2 lasta yhdessä.Minä nimittäin rakastan lapsiani niin paljon etten ikinä halua niille tota. On niin paljon turhia eroja mistä olis selvitty jos vähänkin annettu aikaa ja mikä mahtavaa saada kasvaa henkisesti parisuhteen vaikeuksien kautta. Ei helppoja suhteita olekaan.Samat ongelmat toistaa uusissakin suhteissa itseään ja vielä moninkertaisesti jos lapsia. Avioliitto on kasvun paikka.Miksi paeta ongelmia rakkaat vanhemmat.

Lue lisää

Totesin tuolla aiemmin, että ero on monesti kaikille osapuolille tavalla tai toisella epämiellyttävä asia.
Eihän lähtökohtana kai kellään naimisiin mennessä ole erota? Maailma vain ei aina mene kuten itse ajattelee ja yllätyksiä, niin hyviä kuin huonojakin tulee kaikille vastaan.

Tietysti perheen ja kodin ehjänä pysyminen on se perusajatus, mutta jos eroon on päädytty, siihen on turha kenenkään muun tulla sanelemaan eron olevan turha tai ette ole tarpeeksi hyviä ihmisiä tai tarpeeksi yrittäneet kun eroon päädyitte.

Lasten tapaamisjäjestelyt vain ovat seurausta itse erosta, ja on hienoa jos sinä olet varma omasta elämästäsi, ettei ikuna evönevö tule vastaan asioita tai tapahtumia jotka ajaisivat liittosi eroon.

En voi kuin onnitella...mutta älä tuomitse eroon päätyneitä ihmisiä epäonnistujiksi.

mansikkamäki kirjoitti:

Älä yleistä oman elämäsi kokemuksen kautta. Jos sinä teet kiusaa lähille, se on sinun ja lastesi ongelma, ei yleinen maan tapa.

Jos molemmat vanhemmat ovat yhtä kykeneviä lasten läheiksi, mitä väliä sillä on, vaikka mentäisiin oikeuteen saakka? Lopputulos on aina lapsen paras, koska vanhemmathan olivat yhtä hyviä.... VAI?

Isät kuvittelevat että heillä on jonkinlaisia oikeuksia lapsiinsa, mutta paskat ole... tämä Iskästä lähi-buumi ajaa nuoret naiset siihen tilaan ettei kukaan uskalla enää tehdä lapsia peläten menettävänsä heidät nössömiehille, joiden homoaivotoiminta haluaa naiseksi ja äidiksi äidin paikalle, tehdä siistiä sisätyötä ja ajankuluksi leipoa pikkuisia korvapuusteja.... joo-o, miehiä *TYRSK*

Sitten nämä homostelijat vielä ihmettelevät miksi nainen hakee miestä kodin ulkopuolelta... juttu on juuri se MIESTÄ!!

Lue lisää

Miksi pitäisi mennä oikeuteen saakka? Eikö olisi kaikkien edun mukaista, että asioista pystyttäisiin sopimaan ilman sossuja ja ilman oikeudenkäyntejä, sopimaan kuten aikuisten pitäisi kyetä sopimaan.

Aika usein vain törmää siihen, että lähi käyttää määräysvaltaansa hyväkseen, kuulunee ihmisluonteeseenkin kaiketi. Joissakin tapauksissa lähi päättää asioita ominpäin, vaikka kuinka olisi yhteishuoltajuus yhdessä päätetty. Tapauksia on niin monia, hyviä ja huonoja.

Mutta tämän keskustelun soisin pysyvän ruodussa sinänsä, ettei nyt tartte alkaa herjaamaan kumpaakaan sukupuolta, koska kummastakin löytyy niitä etä- ja lähivanhempia, hyviä ja huonoja sellaisia.

Ja mitä isän oikeuksiin lapsensa suhteen tulee, niin tuskin ihan tosissasi väität, ettei isillä ole mitään oikeuksia, isillä vain yleensä on vaikeampaa saada tässä asiassa tasapuolista kohtelua, kun kovin äitikeskeisen ajatusmaailman omaavia on kovasti paljon.

Riippumaton Ajatteli kirjoitti:

Josko nyt ei alettaisi mennä hakoteille keskustelun suhteen ☺
Nimimerkki tuskin ketään paremmaksi/huonommaksi tekee...

Aloituksestasi paistaa että riippumattomuus on kaukana ajatuksistasi.
Haet ainoastaan mielipiteitä, jotka puoltavat omaa näkemystasi, muihin vastauksiin suhtaudut hyökkäävästi.
Se on kaukana riippumattomasta...

RiipumatonAjattelija kirjoitti:

Miksi pitäisi mennä oikeuteen saakka? Eikö olisi kaikkien edun mukaista, että asioista pystyttäisiin sopimaan ilman sossuja ja ilman oikeudenkäyntejä, sopimaan kuten aikuisten pitäisi kyetä sopimaan.

Aika usein vain törmää siihen, että lähi käyttää määräysvaltaansa hyväkseen, kuulunee ihmisluonteeseenkin kaiketi. Joissakin tapauksissa lähi päättää asioita ominpäin, vaikka kuinka olisi yhteishuoltajuus yhdessä päätetty. Tapauksia on niin monia, hyviä ja huonoja.

Mutta tämän keskustelun soisin pysyvän ruodussa sinänsä, ettei nyt tartte alkaa herjaamaan kumpaakaan sukupuolta, koska kummastakin löytyy niitä etä- ja lähivanhempia, hyviä ja huonoja sellaisia.

Ja mitä isän oikeuksiin lapsensa suhteen tulee, niin tuskin ihan tosissasi väität, ettei isillä ole mitään oikeuksia, isillä vain yleensä on vaikeampaa saada tässä asiassa tasapuolista kohtelua, kun kovin äitikeskeisen ajatusmaailman omaavia on kovasti paljon.

Lue lisää

vastaus oli edelliselle;
"Suurin osa eronneista on aikonut tapella lapsistaan jopa tuomioistuimessa ajatellen hetkeäkään lapsen etua! Kunhan saadaan kostettu exälle."
_ _ _ _ _ _ _


Kerrotko, millaisia päätöksiä lähi on tehnyt ominpäin, kuulematta etähuoltajaa? Olisiko tämä lähi tehnyt samat päätökset ydinperheellisenä kuulemmatta etää? Todennäköisesti, mutta eron jälkeen etä haluaa olla osana päättämässä ostetaanko lapselle littanat vai pyöreät kengännauhat...

Väitän, että normaalivieteillä toimivalla äidillä on etuoikeus olla lähihuoltaja. Vain mies, joka ei kykene raskauteen ja synnyttämään sekä psyykkeltään nitkahtanut feministilepakko kieltää tämän tosiasian.

Äitikeskeisyys, kerro mitä se on. Osa miehistä ja feministeistä on halunnut äitikeskeisyyden kuullostavan negatiiviselta, siinä aika hyvin onnistuenkin. Äitiys on kaiken keskipiste ja äitiyttä ja äitiä pitää tukea kaikin mahdollisin tavoin. Sinä olet toista mieltä, sinä uroksena haluat nujertaa heikomman ottamalla lapset naiselta. Et ehkä pysty tuntemaan, miltä naiswesta tuntuu kun häneltä viedään kaikki, minuudesta alkaen.

Olen tavannut näitä tyhjiä kuoria, joiden suu hymyilee, mutta silmät ei koskaan.

Äitikeskeisyys saa alkunsa siitä kun nainen oli raskaana, synnytti ja ruokki lasta. Kuuli jokaisen pienen äännähdyksenkin jonka vauva päästi, kuuli hiljaisuudessakin sellaista, mitä mies ei huomannut. Miehet, jotka haluavat viedä pienet lapset väkivalloin pois äidin huomasta ovat sairaan yhteiskuntamme sairain osa. Ei naisten ja äitien pakollinen, kodin ulkopuoliseen työelämään kuuluminen ole ollut vielä niin kauaa osa äitiyttä, että naisen perimä olisi muuttunut vähemmän äidilliseksi. Joten en ymmärrä, mihin mies perustaa oikeutensa ottaa lähihuoltajuus ja siirtää äidin etäksi.

Hyvä että on tällaisia anonyymikeskustelupalstoja, joissa voin puolustaa näkemystäni. Omalla nimelläni en koskaan uskaltaisi olla asiani takana, koska minut suljettaisiin pyöreään koppiin. Odotan päivää jolloin voin sanoa "mitä minä sanoin", kun tutkijat ja asiantuntijatkin uskaltavat lähiäitiyden tärkeyden myöntää.

Tämän vastauksen kirjoittaminen on suoranaista mustan silmän kerjäämistä, mutta minä en välitä. Tiedän olevani oikeassa.

Riippumaton Ajatteli kirjoitti:

Totesin tuolla aiemmin, että ero on monesti kaikille osapuolille tavalla tai toisella epämiellyttävä asia.
Eihän lähtökohtana kai kellään naimisiin mennessä ole erota? Maailma vain ei aina mene kuten itse ajattelee ja yllätyksiä, niin hyviä kuin huonojakin tulee kaikille vastaan.

Tietysti perheen ja kodin ehjänä pysyminen on se perusajatus, mutta jos eroon on päädytty, siihen on turha kenenkään muun tulla sanelemaan eron olevan turha tai ette ole tarpeeksi hyviä ihmisiä tai tarpeeksi yrittäneet kun eroon päädyitte.

Lasten tapaamisjäjestelyt vain ovat seurausta itse erosta, ja on hienoa jos sinä olet varma omasta elämästäsi, ettei ikuna evönevö tule vastaan asioita tai tapahtumia jotka ajaisivat liittosi eroon.

En voi kuin onnitella...mutta älä tuomitse eroon päätyneitä ihmisiä epäonnistujiksi.

Lue lisää

tosiaan kun perhe rikotaan kolmanne osapuolen ansiosta, ja hänen omaa tuntoa ei yhtään kolkuta! Miten joku voi??

eroamatonta kirjoitti:

kiinnostaa yh-palsta...

Palstan nimi on YHTEIS- ja yksinhuoltajuus. Meillä on yhteishuoltajuus, kuten aviopareilla yleensäkin. (En tosin ole tuo aikaisempi kirjoittaja.) Palstan nimestä ei voi mitenkään päätellä, että tämä koskee vain eronneita, joten tänne oli pakko tulla lukemaan kirjoituksia ennen kuin tuo selvisi. Ja koskettaa se yksin- ja yhteishuoltajuus meitä kaikkia. Minunkin tuttavapiirissäni on paljon eronneita.

Aviovaimo... kirjoitti:

Palstan nimi on YHTEIS- ja yksinhuoltajuus. Meillä on yhteishuoltajuus, kuten aviopareilla yleensäkin. (En tosin ole tuo aikaisempi kirjoittaja.) Palstan nimestä ei voi mitenkään päätellä, että tämä koskee vain eronneita, joten tänne oli pakko tulla lukemaan kirjoituksia ennen kuin tuo selvisi. Ja koskettaa se yksin- ja yhteishuoltajuus meitä kaikkia. Minunkin tuttavapiirissäni on paljon eronneita.

Lue lisää

Kyse olikin siitä, että kyseinen kirjoittaja tulee kertomaan eronneiden palstalle, että hän ei aio koskaan erota, kässäsitkö.


Mä meen nyt kirjoittamaan Abortti-palstalle että en aio koskaan saattaa itseäni raskaaksi. Ja ikäryhmiin etten ole aikonut ikinä vanheta.

Äiti Maa kirjoitti:

vastaus oli edelliselle;
"Suurin osa eronneista on aikonut tapella lapsistaan jopa tuomioistuimessa ajatellen hetkeäkään lapsen etua! Kunhan saadaan kostettu exälle."
_ _ _ _ _ _ _


Kerrotko, millaisia päätöksiä lähi on tehnyt ominpäin, kuulematta etähuoltajaa? Olisiko tämä lähi tehnyt samat päätökset ydinperheellisenä kuulemmatta etää? Todennäköisesti, mutta eron jälkeen etä haluaa olla osana päättämässä ostetaanko lapselle littanat vai pyöreät kengännauhat...

Väitän, että normaalivieteillä toimivalla äidillä on etuoikeus olla lähihuoltaja. Vain mies, joka ei kykene raskauteen ja synnyttämään sekä psyykkeltään nitkahtanut feministilepakko kieltää tämän tosiasian.

Äitikeskeisyys, kerro mitä se on. Osa miehistä ja feministeistä on halunnut äitikeskeisyyden kuullostavan negatiiviselta, siinä aika hyvin onnistuenkin. Äitiys on kaiken keskipiste ja äitiyttä ja äitiä pitää tukea kaikin mahdollisin tavoin. Sinä olet toista mieltä, sinä uroksena haluat nujertaa heikomman ottamalla lapset naiselta. Et ehkä pysty tuntemaan, miltä naiswesta tuntuu kun häneltä viedään kaikki, minuudesta alkaen.

Olen tavannut näitä tyhjiä kuoria, joiden suu hymyilee, mutta silmät ei koskaan.

Äitikeskeisyys saa alkunsa siitä kun nainen oli raskaana, synnytti ja ruokki lasta. Kuuli jokaisen pienen äännähdyksenkin jonka vauva päästi, kuuli hiljaisuudessakin sellaista, mitä mies ei huomannut. Miehet, jotka haluavat viedä pienet lapset väkivalloin pois äidin huomasta ovat sairaan yhteiskuntamme sairain osa. Ei naisten ja äitien pakollinen, kodin ulkopuoliseen työelämään kuuluminen ole ollut vielä niin kauaa osa äitiyttä, että naisen perimä olisi muuttunut vähemmän äidilliseksi. Joten en ymmärrä, mihin mies perustaa oikeutensa ottaa lähihuoltajuus ja siirtää äidin etäksi.

Hyvä että on tällaisia anonyymikeskustelupalstoja, joissa voin puolustaa näkemystäni. Omalla nimelläni en koskaan uskaltaisi olla asiani takana, koska minut suljettaisiin pyöreään koppiin. Odotan päivää jolloin voin sanoa "mitä minä sanoin", kun tutkijat ja asiantuntijatkin uskaltavat lähiäitiyden tärkeyden myöntää.

Tämän vastauksen kirjoittaminen on suoranaista mustan silmän kerjäämistä, mutta minä en välitä. Tiedän olevani oikeassa.

Lue lisää

Arvatenkin arvasit, että avautumisesi on sitä luokkaa ettei siihen kannata edes vastata.
Ehkäpä sinunkin olisi aika siirtää ajatuksesi uudelle vuosituhannelle, vaikka äidit ne lapset lopulta aina synnyttävät.. mutta äitiys ei ole etuoikeus sekään.

Omat miehet kirjoitti:

tosiaan kun perhe rikotaan kolmanne osapuolen ansiosta, ja hänen omaa tuntoa ei yhtään kolkuta! Miten joku voi??

Tuo on mielestäni täysin väärä näkökanta...
Kolmas osapuoli ei pystyisi "särkemään" toimivaa parisuhdetta.

Syytä on siis turha vierittää naapurille tahi kumminkaimalle erosta.

kyllä sen on kaukana lapsen etujen ajattelemisesta