Rikostutkinta päällä vastaajalla

Mutta kun asia nimenomaan koskee tätä rikostutkintaa.

wahl kirjoitti:

Mutta kun asia nimenomaan koskee tätä rikostutkintaa.

Mitähäh? Voitko selittää, että mistä on kysymys?

Siis, asiahan menee käräjille vasta sitten, kun rikostutkinta on siinä tehty loppuun. Nyt ei jummarra?

Ja sitäpaitsi, onkohan sinulla termit sekaisin, kun asianomistajalla tarkoitetaan rikosjutussa rikoksen uhria, ja vastaaja on se syytetty. Eli miten asianomistaja voisi olla vastaajana? Ja puhut myös kanteesta, joka on kuitenkin siviiliasia, eikä rikosasia.

Jos voisit vähän vääntää rautalankaa meille muille, niin ehkä osaisimme vastata oikeaan kysymykseen.

neljän ruuhka kirjoitti:

Mitähäh? Voitko selittää, että mistä on kysymys?

Siis, asiahan menee käräjille vasta sitten, kun rikostutkinta on siinä tehty loppuun. Nyt ei jummarra?

Ja sitäpaitsi, onkohan sinulla termit sekaisin, kun asianomistajalla tarkoitetaan rikosjutussa rikoksen uhria, ja vastaaja on se syytetty. Eli miten asianomistaja voisi olla vastaajana? Ja puhut myös kanteesta, joka on kuitenkin siviiliasia, eikä rikosasia.

Jos voisit vähän vääntää rautalankaa meille muille, niin ehkä osaisimme vastata oikeaan kysymykseen.

Henkilöllä, joka on viety käräjille, on rikostutkinta päällä tästä asiasta. Päivämäärä istuntoon sovittiin jo vuosi sitten. Rikostutkinta alkoi tämän jälkeen ja se on edelleen kesken.

Voiko tämä henkilö mennä puolustamaan itseään?

Sotkin asianomistajan ja vastaajan termit keskenään.

wahl kirjoitti:

Henkilöllä, joka on viety käräjille, on rikostutkinta päällä tästä asiasta. Päivämäärä istuntoon sovittiin jo vuosi sitten. Rikostutkinta alkoi tämän jälkeen ja se on edelleen kesken.

Voiko tämä henkilö mennä puolustamaan itseään?

Sotkin asianomistajan ja vastaajan termit keskenään.

Sorry, tuosta vastauksestasi ei vieläkään saa selvää. Ei ole mahdollista, että henkilöä syytetään, kun hän samaan aikaan on epäiltynä samasta, vielä kesken olevasta jutusta.

wahl kirjoitti:

Henkilöllä, joka on viety käräjille, on rikostutkinta päällä tästä asiasta. Päivämäärä istuntoon sovittiin jo vuosi sitten. Rikostutkinta alkoi tämän jälkeen ja se on edelleen kesken.

Voiko tämä henkilö mennä puolustamaan itseään?

Sotkin asianomistajan ja vastaajan termit keskenään.

Onko juttu siis jo riita-asiana käräjillä, ja nyt vastapuoli on tehnyt samasta asiasta rikosilmoituksen, ja asiaa tutkitaan?

No toki voi mennä käräjille, mutta kannattaa tietysti neuvotella oman advokaatin kanssa. Voi myös olla järkevää odotella, mitä rikosjutulle tapahtuu. Tietämättä tarkemmin asian yksityiskohdista, on täysin mahdotonta neuvoa. Keskustele siis oman asianajajasi kanssa.

neljän ruuhka kirjoitti:

Onko juttu siis jo riita-asiana käräjillä, ja nyt vastapuoli on tehnyt samasta asiasta rikosilmoituksen, ja asiaa tutkitaan?

No toki voi mennä käräjille, mutta kannattaa tietysti neuvotella oman advokaatin kanssa. Voi myös olla järkevää odotella, mitä rikosjutulle tapahtuu. Tietämättä tarkemmin asian yksityiskohdista, on täysin mahdotonta neuvoa. Keskustele siis oman asianajajasi kanssa.

Tulkintani mukaan poliisille osoitetuista tutkintapyynnöistä, joiden perusteissa tukeudutaan tuomioistuimen antamiin ratkaisuihin, on pääteltävissä, että kantelijan käsityksen mukaan asiassa on voitu syyllistyttyä rikoslain 36 luvun 5 §:n mukaiseen luottamusaseman väärinkäyttöön.

Esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksesta tai tapahtumasta, jota hän pitää rikoksena, ilmoitus on viipymättä kirjattava.

Totean, että velvollisuus kirjata ilmoitus poliisille ilmoitetusta rikoksesta tai tapahtumasta on varsin ehdoton. Esitutkintasäännösten mukaan ilmoituksen kirjaamisen tarpeen ratkaisee ilmoittajan näkemys siitä, pitääkö hän ilmoittamaansa asiaa rikoksena. Vaikka poliisi katsoisi, että asiassa ei tutkintapyynnön perusteella ole syytä epäillä rikosta, kirjaaminen on tästä huolimatta tehtävä. Asiaa koskeva asetus ei liioin jätä soveltajalleen harkintavaltaa päättää ilmoituksen kirjaamisen ajankohdasta, vaan ilmoitus on mahdollisuuksien mukaan viipymättä kirjattava.

Esitutkintalain 2 §:n mukaan poliisin on toimitettava esitutkinta, kun on syytä epäillä, että rikos on tehty. Toisaalta, jos jostain tapahtumasta saatavissa olevien tietojen perusteella ei ole syytä epäillä rikosta, esitutkintaa ei saa toimittaa. Syytä epäillä -kynnystä on lain esitöissä (HE 14/ 1985 s. 16) kuvattu siten, että rikosta on syytä epäillä, kun asioita huolellisesti harkitseva ihminen havaintojensa perusteella päätyy tällaiseen tulokseen. Lain käyttämä sanamuoto jättää esitutkinnan toimittamisesta päättävälle viranomaiselle jossain määrin harkintavaltaa. Pelkkä poliisille tehty rikosilmoitus tai tutkintapyyntö ei siten automaattisesti johda esitutkintaan tai siihen, että jo aloitettu esitutkinta suoritetaan loppuun ja saatetaan syyttäjän syyteharkintaan.

Asianosainen ei myöskään voi määrätä, mitä tutkintatoimenpiteitä poliisin tulee suorittaa tai miten poliisin tulee tutkintansa kohdistaa.

syytä epäillä kirjoitti:

Tulkintani mukaan poliisille osoitetuista tutkintapyynnöistä, joiden perusteissa tukeudutaan tuomioistuimen antamiin ratkaisuihin, on pääteltävissä, että kantelijan käsityksen mukaan asiassa on voitu syyllistyttyä rikoslain 36 luvun 5 §:n mukaiseen luottamusaseman väärinkäyttöön.

Esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan kun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksesta tai tapahtumasta, jota hän pitää rikoksena, ilmoitus on viipymättä kirjattava.

Totean, että velvollisuus kirjata ilmoitus poliisille ilmoitetusta rikoksesta tai tapahtumasta on varsin ehdoton. Esitutkintasäännösten mukaan ilmoituksen kirjaamisen tarpeen ratkaisee ilmoittajan näkemys siitä, pitääkö hän ilmoittamaansa asiaa rikoksena. Vaikka poliisi katsoisi, että asiassa ei tutkintapyynnön perusteella ole syytä epäillä rikosta, kirjaaminen on tästä huolimatta tehtävä. Asiaa koskeva asetus ei liioin jätä soveltajalleen harkintavaltaa päättää ilmoituksen kirjaamisen ajankohdasta, vaan ilmoitus on mahdollisuuksien mukaan viipymättä kirjattava.

Esitutkintalain 2 §:n mukaan poliisin on toimitettava esitutkinta, kun on syytä epäillä, että rikos on tehty. Toisaalta, jos jostain tapahtumasta saatavissa olevien tietojen perusteella ei ole syytä epäillä rikosta, esitutkintaa ei saa toimittaa. Syytä epäillä -kynnystä on lain esitöissä (HE 14/ 1985 s. 16) kuvattu siten, että rikosta on syytä epäillä, kun asioita huolellisesti harkitseva ihminen havaintojensa perusteella päätyy tällaiseen tulokseen. Lain käyttämä sanamuoto jättää esitutkinnan toimittamisesta päättävälle viranomaiselle jossain määrin harkintavaltaa. Pelkkä poliisille tehty rikosilmoitus tai tutkintapyyntö ei siten automaattisesti johda esitutkintaan tai siihen, että jo aloitettu esitutkinta suoritetaan loppuun ja saatetaan syyttäjän syyteharkintaan.

Asianosainen ei myöskään voi määrätä, mitä tutkintatoimenpiteitä poliisin tulee suorittaa tai miten poliisin tulee tutkintansa kohdistaa.

Miten tämä liittyy alkuperäisen ketjunaloittajan tilanteeseen?

...ei kannata vastailla, jos ei tiedä.