Tyttäreni 5v. sanoin eilen kotona päiväkodin jälkeen että hän ei enää halua päivälevolle päiväkodissa ja
sen jälkeen hän purskahti itkuun. Hän sai kuitenkin itkultaan kerrottua syyn ja se oli että hoitotäti oli lepohetkenä ottanut häneltä tärkeän ja rakkaan "nati-nallen" pois ja laittanut sen lattialle sen takia että hän koki että oli vain silittänyt nallen korvia.Sydämeni oli särkyä viimeistään siinä vaiheessa kun hän sanoi että häntä paljon itketti, mutta ei lepohetkellä saa itkeä sillä muuten muut heräävät. Tiedän että päiväkodissa on sääntöjä joita tulee noudattaa ja tyttäreni tietää sen myös, mutta mielestäni tämän kaltaiset rangaistukset eivät voi olla oikea tapa toimia. Sovimme että juttelemme asiasta aamulla hoitotädin kanssa ja niin teimmekin, mutta lopputulos oli kylmän viileä välinpitämättömyys ja vetoomus että kaikilla on samat säännöt. Onkohan kasvatuksellisesti rangaistuskäytäntö yleinen käytäntö myös muissa päiväkodeissa vai onko niin että "tätimme" haluavat sitä ylläpitää ?
sen jälkeen hän purskahti itkuun. Hän sai kuitenkin itkultaan kerrottua syyn ja se oli että hoitotäti oli lepohetkenä ottanut häneltä tärkeän ja rakkaan "nati-nallen" pois ja laittanut sen lattialle sen takia että hän koki että oli vain silittänyt nallen korvia.Sydämeni oli särkyä viimeistään siinä vaiheessa kun hän sanoi että häntä paljon itketti, mutta ei lepohetkellä saa itkeä sillä muuten muut heräävät. Tiedän että päiväkodissa on sääntöjä joita tulee noudattaa ja tyttäreni tietää sen myös, mutta mielestäni tämän kaltaiset rangaistukset eivät voi olla oikea tapa toimia. Sovimme että juttelemme asiasta aamulla hoitotädin kanssa ja niin teimmekin, mutta lopputulos oli kylmän viileä välinpitämättömyys ja vetoomus että kaikilla on samat säännöt. Onkohan kasvatuksellisesti rangaistuskäytäntö yleinen käytäntö myös muissa päiväkodeissa vai onko niin että "tätimme" haluavat sitä ylläpitää ?
Vastaukset 21
Vanhimmat
vaan silittelyn takia on pois otettu. Olisikohan tyttäresi leikkinyt, heitellyt, jutellut nati-nallelleen ja näin häirinnyt myös toisten lasten lepohetkeä?
Varmaan on myös monta kertaa kehoitettu asettumaan ennen lelun pois ottamista?
Samat säännöt ja samat sanktiot saman ikäisillä tenavillla.
ettei "ihmettelee70" lapsesi kaipaa unta päivisin. Lasta ei nukuta, ja on aikansa kuluksi liikutellut unikaveriaan.
Monet kireät hoitajat suuttuvat jo siitä, kun lapsi ei ole liikkumatta, vaikka makaisi paikallaan pää tyynyssä ja jalat suorina. Hoitajia ottaa päähän kun ei uskota että nyt ollaan hiljaa paikallaan...
Toivottavasti lapsesi ei ole kuiskinut unikaverilleen, vaikka ei kuiskiminen enää herätä jo unessa olevia, heitähän saa usein herätellä tosisaan vaikka ovat nukkuneet pitkään..kuiskiminenkin on monelle hoitajalle liikaa..
Tässä sen näkee, ahdistusta lapselle vain siksi että sadun jälkeen ei enää jaksa olla sängyssä paikallaan. Yksikin minuutti toisensa jälkeen on tosi pitkä lapselle, joka odottaa pois pääsyä kun ei kerta kaikkiaan nukuta.
Millä ihmeellä saataisiin lapsillekin inhimilliset olot päivähoidossa? Annettaisiin lupa nukkua jos on unen tarpeessa jolloin lapsi nukahtaa uhkailematta, ja annetaan virkeiden lasten nousta tekemään jotain sadun kuuntelun jälkeen.
Kyllä väsyneet lapset nukahtavat ½ tunnin aikana kuunnellessaan satua jos ovat oikeasti väsyneitä.
Jos lapsi nukahtaa myöhemmin, on yleensä vaikeaa saada hänet hereille ennen välipalaa. Kesken unien herättäminen on mielestäni jonkin asteista "henkistä pahoinpitelyä" kuin makuuttaminen ilman mitään syytä on "henkistä pahoinpitelyä".
Aina kun luen ja kuulen jotain tämän tapaista, ja täällä on ollut puhetta muustakin huolta aiheuttavista päivähoitoasioista, on tullut mieleen perustaisinko oman yrityksen jossa saisi työssään nähdä hyvin kehittyviä, tasapainoisia lapsia ilman että aamuisin kammoavat lähteä hoitoon ja tulevat mielellään.
Lasten kanssa pärjää ihan hyvin hyvällä yhteistyöllä. Kurjaa kun joisain päivähoitopaikoissa on lasten ja hoitajien välillä kylmä suhde, kuilu välissä.
On toki paikkoja joissa ei pakkonukuteta.
Jos lapsesi saa ahdistusta ja itkukohtauksia, käy tunnetaso jossain vaiheessa hänen kehitykseensä negatiivisesti. Olisikohan apua jos kertoisit lääkärille jos lapsesi ei tarvitse päiväunuia, että kirjoittaa todistuksen jolla voisi saada "etuoikeuden" olla esim. piirtämässä sadun jälkeen toisessa tilassa.
Minun työpaikallani on mahdollista että nukkumattomat saavat olla valveilla tekemässä jotain kehitykselleen hyödyllistä, sen sijaan että ahdistuu maaten sängyllään ja ne tunteet kyllä voimistuvat siinä maatessa. Juon vaikka päiväkahvini siinä tilassa johon kerääntyy pikku hiljaa heränneitä laåpsia, ei minun tarvitse päästä kahville eri huoneeseen.
Sitä paitsi meille kuuluu vain yksi kahvitauko päivässä, sanoi johtajakin kun joku valitti ettei meinaa ehtiä iltapäivällä kahville. No, tietysti vessakäynti kuuluu saada hoitaa ja onhan se lapsilta pois.
kahvitauko teille kuuluu!!!!!!!!!!
Joko aamulla tai iltapäivällä tai 1 x 5 min X 2
huoooooh... kuules kuules ei se pvk pysty kaikkeen revetä.. pvk on tietyt ajat ja milloin tapahtuu mitä tapahtuu..pvk ei pystytä repeäämään siihen että nuo lapset ei nukukkaan..niin he saavat tulla nyt leikkimään..mistäs otat aikuisen heille?tiedätkös että työntekijöillä on hyvin paljon muuta hoidettavaa työpäivän aikana kun vain puuhastella lasten kanssa.. muistetaan että yhdellä aikuisella on 7 lasta hoidettavanaan ja plus kaikki muu.. tottakai olisi ihanaa jos pystyisi huomioimaan lapsia enemmän yksilöllisemmin..mutta mitä supistuksia on tapahtunut vanhuksille on vääjämättä hiipimässä pvk.. !!
niin ja taukohan on oikeus.... ei kukaan ihmettele kun kaupan kassa taukoilee.. mutta jos pvk taukoillaan niin kieroonko katsotaan?
niin pystytään järjestämään niin, että sadun jälkeen hereillä olevat lapset voivat tulla pois nukkarista. Organisointi tarvittaessa uusiksi.
"Pyhty" epäilee ettei pystytä järjestämään aikuista hereillä olevavien lasten valvojiksi tai lasten kanssa. "Pyhtyn" mukaan työntekijöillä on hyvin paljon muuta hoidettavaa kuin puuhastella nukkariaikaan hereillä olevien lasten kanssa, käsitin.
On se kuitenkin päiväkotikohtaista, missä 3v-6v lapset voivat lähteä nukkarista sadun kuuntelun jälkeen pois.
Kaikissa päiväkodeissa, joissa olen ollut viime vuosina työssä, ei ole pakotettu lapsia olemaan jouten makuulla, ovat vain sadun ajan.
Kuinka toiset päiväkodit saavat järjestynmään aikuisen lasten seuraksi ja toiset eivät? Sama suhdeluku aikuisista ja lapsista on Suomen jokaisessa päivähoitolaitoksessa.
Tiedän että aamuvuorolainen lähtee iltapäivällä, ja työntekijöitä jää silloin kaksi sekä lisäksi mahdiollinen avustaja tai harjoitelija, mutta ainakin minulla on kokemusta kuinka voidaan toimia niin, että yksi aikuinen voi olla lasten kanssa.
Keskustelusivuilla on ollut vanhempien kertomuksia kuinka heidän lapsensa päiväkodissa ei ole pakkonukuttamista. Se on siis mahdollista.
niin ja muistammehan kaikki että ei ole olemassa vain yli 3v ryhmiä... kun puhutaan nukkari touhuista.
on olemassa ryhmiä mihin tarvitaan kaksi ellei kolmakin nukkariin yli 30 min alkuun niin pienten kuin isojenpuolella.... .. jotkut lapset tarvitsevat aikuisen vierelleen rauhoittukseen.. enkä puhu nyt mistään pakko nukuttamisesta vaan rauhottumisesta... niin ja sitten mietitään että onko järkeä toimia näin, mutta useimmat lapset tarvitsevat hetken hiljaisuuden ja levon.. ( isojen puolella nukkarissa ollaan 45min- 1h.)
on kiva että joissakin paikoissa pystytään päästämään lapset pois aikaisemmin nukkarista.. mutta muistetaan että lapsi aines ei ole kaikkialla samaa =) kokoukset, kasvunkansiot, keskustelut ja kaikki muut liput ja laput on tehtävä siinä samassa kun touhuaa lasten kanssa.. =)
...ei ole ainakaan pakko nukuttamista. Lapset menee lepohuoneeseen kaikki kuuntelemaan satua ja sadun jälkeen ne jotka ei nuku saavat nousta ylös ja mennä toiselle puolelle piirtämään tms, aina on löytynyt kyllä hoitaja siihen. Ei meillä hoitajien tarvitse pitää kahvitaukoaan toimiston puolella vaan voidaan juoda kahvia myös siinä samassa tilassa missä lapset touhuavat. Tiimi palaveria pidetään sen satu tuokion aikana :) Hyvin toimii. Näin meillä. (niin, yksi hoitaja on siellä lepohuoneessa lasten kanssa).
-Minunkin lapseni pelkäsi pitkään päivähoitoa. syy: Lapsi kertoi nelivuotiaana, että hänet laitettiin yksin pimeään koppiin itkemään. Tämä siis oli lapsen kokemus, joka aiheutti pelot. Tätien näkemys oli vallan toinen. Lapsi (joka tuli aina hoitoon vasta kymmenen jälkeen) ei heti hoitouransa alussa osannut nukahtaa muita häiritsemättä, eristettiin yksin johonkin pieneen toimistokoppiin "nukkumaan". Lapsi oli juuri aloittanut päiväkotiharjoittelun, oli aiemmin ollut naapurin tutussa ja turvallisessa hoidossa. Hoitsut eivät nähneet käytännössä mitään outoa. Lapsi pelkäsi päiväkotihoitoa pitkään.
Hoitajan toiminta unilelun suhteen oli sekä julmaa että epäasiallista. Saattaa olla että hoitajien pinna usein kireällä nykyisessä päiväkotihoidossa mutta ei tämä mitenkään oikeuta hoitajaa toimimaan sadistisesti.
Sinuna menisin kyllä johtajan kanssa asiasta juttelemaan. Päiväkodin aikuisten on tärkeä yhdessä näitä asioita pohtia eikä sallia tiimissä epäammattimaista lasten kohtelua.
Jos lapsi leikkii lelullaan päiväuniaikana, eikä useasta huomautuksesta huolimatta lopeta leikkimistä, niin unikaveri pois ihan kylmän viileesti. Jos tuommoisesta asiasta pitää mennä johtajalle kertomaan, niin voi hellan lettas. Et varmaan ole kieltänyt omaa lastasi ikinä, menee varmaan rikki!
niin millä tiedoilla kirjoitat tyhmään tyyliisi? Onko äiti, "ihmettelee70" keronut että lapsi leikki unilelullaan? Lapsi oli kertonut silittäneensä nallen korvia.
Itsekin työssäni päiväkodin nukkarissa näen kuinka lapsi käy kädellään esim. nallen päätä läpi, ei kuulu mitään ääntä. Lapsella on tarve tuntea esim. nallen läheisyys, tunto on sormenpäissä..
Ottaa jotenkin päähän tuollaiset Sinun, lastenhoitaja84 tyyliset kannanotot, joissa ei ole näyttöä väitteillesi.
Tuomitset ilman näkemistäsi.
Tunnut olevan sellainen hätähousu joka sysää ulos mitä sylki suuhun tuo ajattelematta sen enmpää miltä se kuulostaa tai näyttää toisten silmin. Vähän malttia tuomitsemiseesi.
Oletpa tunteeton hoitaja.Miksi ihmeessä lapsi ei unilelullaan voisi leikkiä? Mitä oikeen tarkoitat "kylmän viileällä"? Olisi varmaan paikallaan että itse menisit johtajan puheille keskustelemaan kasvatusperiaatteistasi. Suhtautumisesi kertoo sen asteisesta lapsen tarpeiden piittaamattomuudesta että et kyllä sovi lähelle pieniä lapsia.
miksei lepohetkellä saa leikkiä unileluilla:
1) Kyseessä on lepohetki, leikkimiselle on paljon muutakin aikaa. Lepääminenkin pitkän päivän aikana on tarpeen myös niille lapsille, jotka eivät varsinaisesti nuku päiväunia. Lapselle tekee hyvää rauhoittua hetkeksi.
2) Leikkimisestä lähtee ääntä. Ei yleensä kovaa, mutta pientä liikkumisen ääntä ja supattelua ja kuiskimista. Jos näin tekee useampi lapsi, kuten tekee jos se sallitaan, se aiheuttaa levottomuutta, joka vaikeuttaa nukahtamista. Samassa huoneessa on yleensä jopa enemmistö niitä lapsia, joiden tulisi nukahtaa ja nukkua, jotta jaksaisivat. Heillekin täytyy suoda rauha nukahtaa ajallaan, jotta unet eivät jäisi liian lyhyiksi.
3) Yleensä lepohuoneesta pääsevät pois ne, jotka eivät nuku sitten kun nukkuvat ovat nukahtaneet. Joskus on mahdotonta päästää ketään aiemmin pois, sillä se herättää kiukkua ja kateutta niissä, joiden pitää vielä jäädä unta yrittämään. Tässä on useinmiten taustalla vanhempien selvä toive tai jopa käsky siitä, että lapsen on nukuttava päiväunet. Jos unileluilla leikitään ja siitä aiheutuva levottomuus hidastaa muiden nukahtamista, venyy lepoaika kaikille. Ja joidenkin uniaikakin jää liian lyhyeksi.
4) Suurimmassa osassa päiväkoteja nykyisin tuolloin lepohetkellä kuunnellaan satukasettia, unilauluja tai hoitaja lukee kirjaa. Silloin olisi hyvä, että lapset rauhoittuvat kuuntelemaan sen sijaan että leikkivät ja supattavat omiaan unilelujensa kanssa. Ei ole kiva myöskään niille lapsille, jotka oikeasti haluaisivat kuunnella satua, jos vieressä joku leikkii lelulla. Siksi olisi mukavaa, että leluilla ei leikittäisi, vaan kuunneltaisiin satua tai musiikkia sen n. 45 min. mitä tuo lepohetki niillä yleensä kestää, jotka eivät nuku.
Toki olisi ihanaa, jos kaikissa päiväkodeissa olisi riittävästi tiloja ja henkilökuntaa jakaa lapsia useampaan tilaan lepohetken ajaksi, niin että ei-nukkuvien ei tarvitsisi esim. edes pötköttää, vaan he voisivat istua sohvalla kuuntelemassa kirjaa ja katselemassa kuvia. Olisi ihanaa, jollei juuri lepohetken aikana pidettäisi palavereja tai olisi tarvetta muille töille. Olisihan se kivaa, jos hoitohenkilöstön ainoa tehtävä olisi olla lasten kanssa, ja joku muu täyttelisi päiväkirjat, suunnittelisi toiminnat, laatisi kasvunkansiot, lapsikuvaukset yms. Mutta kun näin ei ole. Usein juuri lepohetki on se ainoa hetki päivässä, jolloin tällaisia asioita ehtisi kunnolla jopa tehdä. Ja jos viikottain on joka ryhmällä tiimipalaveri ja niiden lisäksi vielä koko talon palaveri, se kaikki nielee henkilökuntaa päivälepohetkeltä kolmena päivänä viikossa.
Kun lapsi rauhoittaa itsensä unilelun avulla lepohetkellä liittyy tähän normaalisti lelun hypistelyäja liikuttelua.On se kumma jos lepohetki merkitse sitä että lapsen on liikkumatta maattava sängyssään. Eivät muut lapset myöskään unilelun liikuttelusta häiriinny jos kyse on itsensä rauhoittaminen johon unilelua juuri käytetään. KYllä lapsi myös pystyy satua kuuntelemaan samalla.Itseasiassa vielä paremmin kun ilman hypistelyä. Uskon myös että lapset rauhoittuvat paljon paremmin ja nopeammin kun heitä ei koko ajan määräillä ja pyritä eri tavoin kontrolloimaaan
useissa kirjoituksissa saa käsityksen, kun hoitaja ("syy"...) täälläkin kertoo, että ihan kuin kaikki ryhmässä työajalla olevat aikuiset olisivat nukkarissa samaan aikaan...että ei ehdi millään niitä kasvun kansioita ja muita kirjallisia hommia tekemään, kun nukkarissa menee aikaa.
Kirjallisia töitä voi tehdä vuorollaan, joku on nukkarissa ja joku tekee hommiaan toisessa huoneessa, kun on käynyt kahvilla. Joissakin on käytäntönä, että yli 3v ryhmässä yksi aikuinen kahvinsa jälkeen on vastaanottamassa pikku hiljaa herääviä lapsia, ts. lapset saavat tulla omia aikojaan kun heräävät. He menevät yleensä heti herättyään pukemaan ja muiden joukkoon.
Nukkariin ei tarvitse aikuisen jäädä enää kun hereillä olevat tulevat pois ja unessa olevat jäävät siksi kunnes heräävät tai tullaan ennen välipalaa herättämään. Ovi voi olla raollaan, että on kuuloyhteys jos joku näkee esim. pahoja unia...
Talon palaveri voi olla viikottain lepohetken ajalla, samalla kahvitauko. Mutta yksi jää vuorollaan nukkariin, ja yksi voi olla hereillä olevien kanssa ja yksi aikuinen ryhmästä menee vihkon kanssa talon palaveriin ja kirjoittaa vihkoon tärkeät asiat muistiin.
Vihosta lukee ne hoitajat, jotka eivät sillä kertaa olleet mukana ja laittavat nimimerkkinsä että tietävät mitä asioita palaverissa käsiteltiin jne. Vuoron perään on palaverissa, nukkarissa, jne.
Ei sinne talon palaveriin tarvitse kaikkien ryhmän aikuisen mennä. Asiat voi lukea kaikessa rauhassa esim. seuraavana aamuvuorona jolloin lapsia ei yleensä ole kuin muutama alkuun. Jos jostain ryhmästä ei vaikka pääse kukaan, on sairastapaus tms. sovitaan että voi kopioida jonkun toisen kirjoittaman, että poissa oleva ryhmäkin saa tiedot.
Tiimipalaveriä ei nukkariaikaan. Parempi vuorotella aamu-ulkoilussa, jolloin toinen ryhmä valvoo lapsia ulkona ottamalla koko henkilökuntansa avuksi. Pakkasella ja sateilla voi olla kahden ryhmän yhteinen piirrettyjen katsominen tai ryhmien jakaminen...
Sitten taas tämä tiimi voi seuraavana päivänä pitää palaverinsa viikon asioista, jolloin saavat "vastapalvelukseksi" ulos lapsensa...
Kyllä tuntuu olevan vaikeata joidenkin antaa periksi lasten unettomina hetkinä. Selitellään palaverit ja toiset nukkujat, vaikka varmaan väsyneet nukkujat nukahtavat ½ tunnin sadun kuuntelun aikana.
Jos myöhemmin nukahtaa, on varmaan vaikeaa saada enää ylös vai annetanko lasten nukkua 14.30 asti...
"Ehkä apua" olet lasten asialla, hienoa. Toimi edelleen maalaisjärjen mukaan jota saa ihan vapaasti käyttää. Saisi muutama muukin jättää selitykset ja ottaa lapset paremmin huomioon.
nyt siis unilelulla leikkimisestä. Sehän on ihan eri asia kuin tuo kuvaamasi silittely, hypistely ja sen avulla rauhoittuminen. Tietenkään lasten ei tarvitse liikkumatta paikallaan maata ja tietenkin he saavat silitellä ja paijata ja hypistellä unikaveriaan. Ei heitä komenneta ja määräillä kokoajan, vain silloin jos sille on aihetta.
Joku kysyi, että miksei lapsi saisi _leikkiä_ unilelullaan lepohetkellä, ja siihen minä vastasin. Leikkimisellä käsitin tosiaan leikkimisen, eli siis sellaista, että se unikaveri on vaikka balettitunnilla siinä mahan päällä ja pyörii ja tekee piruetteja. Tai sille laitetaan maja tyynyn väliin ja siellä se pitää kahvikestejä ja supattaa ja supattaa tms. Tällaisille leikeille on muu ajankohta parempi kuin lepohetki.
nyt tarkentaa asioita. Olen siis se henkilö, joka kirjoitti oheisen viestin:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8988615/43701032
"Kirjallisia töitä voi tehdä vuorollaan, joku on nukkarissa ja joku tekee hommiaan toisessa huoneessa, kun on käynyt kahvilla."
Meillä ei yleensä ole tuossa välissä yksinkertaisesti aikaa kunnolla edes aloittaa niitä kirjallisia hommia. Kyseessä on sisarusryhmä jossa lisäksi pari diagnosoimatonta e-lasta. Eli ei avustajia, vaikka nuo pari lasta sellaisen tarvitsisivatkin. Ja ikäjakauma ryhmässä siis 1-5 vuotta. Leppariin tarvitaan aluksi vähintään kaksi aikuista, mieluummin kaikki kolme ensimmäiseksi 10-15 minuutiksi. Yleensähän sinne eivät kaikki pääse, koska yhdellä on palaveri tai toisen tiimin palaverivalvonta. Käytännössä siis yleensä aina kahden aikuisen on ehdittävä käydä kahvitauollaan sen jälkeen kun nukkarissa on rauhoituttu ennen kuin isoimmat nousevat ylös n. 45 minuutin kuluttua. Tämän jälkeen tarvitaan lasten kanssa kahta aikuista; toinen valvovien ja toinen nukkuvien kanssa. Me emme saa jättää pieniä yksin nukkariin.
"Talon palaveri voi olla viikottain lepohetken ajalla, samalla kahvitauko. Mutta yksi jää vuorollaan nukkariin, ja yksi voi olla hereillä olevien kanssa ja yksi aikuinen ryhmästä menee vihkon kanssa talon palaveriin ja kirjoittaa vihkoon tärkeät asiat muistiin."
Juuri näin meillä tehdäänkin! Tietenkään talon palaveriin ei kaikki aikuiset mene. Kuten kai yltä kävi ilmi, meillä täytyy olla lähes jatkuvasti vähintään se kaksi aikuista lasten kanssa, myös lepoajalla.
"Tiimipalaveriä ei nukkariaikaan. Parempi vuorotella aamu-ulkoilussa, jolloin toinen ryhmä valvoo lapsia ulkona ottamalla koko henkilökuntansa avuksi. Pakkasella ja sateilla voi olla kahden ryhmän yhteinen piirrettyjen katsominen tai ryhmien jakaminen..."
Meillä pidetään tiimipalaverit pääsääntöisesti nukkariajalla, sillä aamupäivisin on eriytettyä toimintaa pienryhmissä. Varsinkin sisarusryhmissä tämä on käytännössä välttämätöntä, sillä 1-2 vuotiaille ei oikein ole järkeä pitää samoja ohjattuja juttuja kuin 4-5 vuotiaille. Lapset tarvitsevat ikätasonsa mukaista toimintaa. Tästä syystä meillä on lapset jaettu kolmeen pienryhmään, ja jokaista ohjaa yksi aikuinen, ns. omahoitaja. Koska päiväkodin tilat ovat rajalliset, koko ryhmä on harvemmin yhtä aikaa pihalla alusta loppuun saakka. Päiväkoti on myöskin auki klo 18 saakka, jolloin joka ikiselle viikolle jokaiselle ryhmälle osuu ainakin yksi sellainen aamu, että iltavuorolainen tulee töihin vasta klo 10 tai sen jälkeen. Riippuen siitä, miten työajan tasauksesta ollaan sovittu. Tällaisena aamupäivänä jää pienryhmätoiminta muutenkin aika vähäiseksi. Jos sitä vielä rasitettaisiin tiimipalavereilla, ei viikkoon jäisi kuin kaksi aamupäivää, jolloin tosiaan voitaisiin pienryhmissä olla.
"Kyllä tuntuu olevan vaikeata joidenkin antaa periksi lasten unettomina hetkinä. Selitellään palaverit ja toiset nukkujat, vaikka varmaan väsyneet nukkujat nukahtavat ½ tunnin sadun kuuntelun aikana."
Suurin osa nukahtaakin. Yleensä kaikki joiden pitää nukkua, ovat höyhensaarilla 45 minuutin kuluttua. ja tällöin siis pääsevät pois ne ei-nukkujat. Ja siihen mennessä pitää väli- ja iltavuorolaisen kahvitaukojen olla pidetty. Aamuvuorolainen on yleensä se, joka istuu palaverissa, valvoo muussa ryhmässä lapsia heidän tiimipalaverinsa aikana tai tekee niitä pakollisia kirjallisia hommia tai suunnittelee toimintaa. Mitään muuta aikaa ei meillä siihen kyllä oikein ole, sillä panostamme pienryhmiin ja lapsilähtöisyyteen.
"Jos myöhemmin nukahtaa, on varmaan vaikeaa saada enää ylös vai annetanko lasten nukkua 14.30 asti..."
Kyllä meillä annetaan oikein väsyneiden nukkua yli klo 14, jos on tarpeen. Yleensä he heräävät kyllä, sillä onhan siinä silloin jo hälinää ympärillä aikalailla. Mutta väkisin emme revi lapsia sängystä pois vain siksi, että välipalapöydässä olisi pakko istua kuin tatti sekunnilleen klo 14 kiisselilautanen edessä, väsytti tai ei. Herääminenkin on meillä lapsentahtista mahdollisimman pitkälle. Eli nukkarin ovi avataan ja valot laitetaan himmeästi päälle n. klo 13.45. Sitten lapset heräilevät. Välillä käydään kutittelemassa unikekoja hellästi ja kierretään valoja hieman kirkkaammalle, avataan verhot jne. N. klo 14.30 sitten viimeistään herätetään kunnolla, mutta yleensä lapset ovat ehtineet nousta omaan tahtiinsa ennen sitä.
jos lapsi pitää unikaveria balettitunnilla siinä mahan päällä ja pyörii ja tekee piruetteja tai unikaverille laitetaan maja tyynyn väliin ja siellä se pitää kahvituksia ja supattaa..niin eikö tule mieleen että lapsi on virkeä, hänen paikkansa ei ole enää tässä vaiheessa pakkomakuuttamisessa. Lapsi turhautuu tietenkin, kun aika ei meinaa kulua...
Olet varmaan hyvä hoitaja, mutta siihen hyvään hoitoon tulee sisältyä lapsen psyykkeen ymmärtäminen, mistä on kysymys jne.
Jotain olisi tehtävä että lapsilta jäisi oikeasti nyt nämä pakkotoimenpiteet nukkarissa pois, satuhetken jälkeen muuta tekemään -koska ei nukuta eikä ole väsynyt.
Ajatellaanko lasta ollenkaan kun maata täytyy kuin patsas. Muistan itse kuinka esim. synnytyssalissa aika ei tahtonut kulua millään, mieheni ei päässyt jutustelemaan kaverikseni, katsoin kelloa seinällä kuinka sekuntiviisari loksahti eteen päin, mutta minuutti oli pitkä aika odottajalle, että jotain jo tapahtuisi.
Saisi joku tehdä tutkimuksen mitä lasten "alistaminen " vaikuttaa lapsen kehitykselle.
Miksi joissain paikoissa lapset voivat tulla nukkarista sadun kuuntelun jäälkeen pois ja toisissa päiväkodeissa lapsia makuutetaan paikallaan hiljaa ja häiritsemättä pitkäänkin?
Kuinka joissain se on mahdollista ja täällä palstalla hoitajien puolustellessa kiireitään ja töitään nukkariakaan ei ole mahdollista?
Tuntuu huonolta organisoinilta jos lasten hyvään mieleen vaihdetaan hoitajien kirjalliset työt, palaverit ym. Tiedän oikeasti ettei noin tarvitse olla, mutta helppohan se on lohkaista lasten lyhyestä lapsuudesta aikuisten hyväksi.
Niin tässähän se pointti on. Lapsi nukahtaa kun hänellä on hyvä ja turvallinen olo. Kun aikuisilla on kiire pois lapsen luolta eivätkä itse pysty rauhoittumaan tilanteessa silloin lapsen stressi (kuten myös aikuisen) vain kasvaa eikä unenpäästä kiinni saada.Ei rauhallisuutta ja turvallisuuden tunnetta voida komentaa esiin.Lapsi tarvitsee vierelleen aikuisen joka auttaa lasta hyvän tunteen kiinni saamisesta ja toimii siinä tilanteen mukaan.
Täällä se "minä puhuin" taas. Ihmettelen kyllä miksi minulle tällaista kirjoitat. Et tainnut edes lukea aiempia kirjoituksiani...
"jos lapsi pitää unikaveria balettitunnilla siinä mahan päällä ja pyörii ja tekee piruetteja tai unikaverille laitetaan maja tyynyn väliin ja siellä se pitää kahvituksia ja supattaa..niin eikö tule mieleen että lapsi on virkeä, hänen paikkansa ei ole enää tässä vaiheessa pakkomakuuttamisessa."
Haluatko sinä tulla kertomaan tämän ko. lapsen venhemmille, joiden mielestä lapsen tulee nukkua päiväunet, jotta hän jaksaisi loppupäivänkin kiukuttelematta ja pystyyn nukahtamatta? Entä haluatko sinä taikoa jostain tilan, jossa ketään ei tarvitsisi pakkomakuuttaa lepohetken aikana? Onko sinulle täysin vieras käsite se, että lapsetkin ovat erilaisia, ja jotkut jopa tosiaan tarvitsisivat päiväunia, vaikka eivät itse niin millään enää haluaisi niitä nukkua?? Etkö tiennyt, että päiväkoteja on myös sellaisia, jossa tilan puute pakottaa pitämään kaikki lapset samassa lepohuoneessa ryhmätilan siivouksen ajan?? Eikö teillä lepoa vaadita sitten ollenkaan, jos lapsi vain itse päättää että ei sellaista tartte? Oli vanhemmat sitten mitä mieltä hyvänsä??
"Olet varmaan hyvä hoitaja, mutta siihen hyvään hoitoon tulee sisältyä lapsen psyykkeen ymmärtäminen, mistä on kysymys jne."
Eikö osa tätä psyykeen ymmärtämistä ole sekin, että oikeasti vajaa kolmevuotinen pikkuballerina ei vielä itse tajua omaa päiväunien tarvettaan?? Sinustahan sellaista ei pitäisi laisinkaan kai yrittääkään nukuttaa jos hän mieluummin sinnittelisi unilelullaan leikkien ylhäällä.
"Jotain olisi tehtävä että lapsilta jäisi oikeasti nyt nämä pakkotoimenpiteet nukkarissa pois, satuhetken jälkeen muuta tekemään -koska ei nukuta eikä ole väsynyt."
Ja JUURI NÄINHÄN MEILLÄ TEHDÄÄNKIN!!!!!!! Etkö osaa lukea kun sanotaan että ei nukkuvat pääsee pois sen n.45 min. kuluttua?????
"Ajatellaanko lasta ollenkaan kun maata täytyy kuin patsas."
Ja taas!! Etkö osannut lukea sitäkään kun sanoin että tietenkään ei tartte maata täysin liikkumatta?????
"Saisi joku tehdä tutkimuksen mitä lasten "alistaminen " vaikuttaa lapsen kehitykselle."
Ja sä keksit ne alistamiset ihan omasta päästäsi kun syyttelet täysin perättömiä!!!!
"Miksi joissain paikoissa lapset voivat tulla nukkarista sadun kuuntelun jäälkeen pois ja toisissa päiväkodeissa lapsia makuutetaan paikallaan hiljaa ja häiritsemättä pitkäänkin?"
Mistäs minä tietäisin?? Meillähän kun sen sadun jälkeen tosiaan saa tulla pois!! Mutta sekin oli sun mielestä pakkomakuuttamista ja lapsen alistamista...
Kerrohan sinä minulle, että kuinka on mahdollista se, että jotkut jopa viitsivät lukea toisen kirjoitukset ennenkuin niitä rupeaa kommentoimaan ja lasten alistamisista höpäjämään, kun sinä et näemmä moiseen kykene??? Kerro miksi sinä et lue saamiasi kommentteja vaikka monet muut lukee???
Kyllä lepohetki kuuluu päivähoitoikäisen lapsen päivärytmiin ja on tärkeä kehitykselle. Suurin osa lapsista tulee hoitoon ennen kahdeksaa ja päivä on täynnä vilskettä ja vilinää. Lapsi saattaa olla levoton ja on vaikea nukahtaa, koska sosiaalinen ympäristö on niin täynnä kontakteja. Ja se leulla leikkiminen kyllä häiritsee muita lapsia, kun patjat/sängyt ovat niin että näköyhteys ainakin muutamaan kaveriin on koko ajan. Jos joka lapsi eristettaisiin sermillä, ei se liike niin haittaisi muta kuin hoitajan näkökenttää. Kameravalvonta ja sermit? Kulostaako inhimilliseltä? Silloin jokainen lapsi saisi luvan silitellä lelujansa häiritsemättä muita.
ps. Onneksi tuli tämä sikainfluenssavaara. Tällöin meidän kaupungissa kiellettiin kaikki omien lelujen tuomiset päiväkoteihin. Myös unilelujen.
Ap.n lapsikin voisi jättää nallensa kotiin ja silitellä sitä siellä, ettei äiti saa traumoja, kun kukaan ei silitä nallea.