koira on ollut ulkokoirana nyt melkein kolme vuotta(n.5-6v) ja viimein omistaja on suostunut luopumaan siitä. se joutui ulos kun kärsi eroahdistuksesta ja hajotti kotona paikat yksinollessaan. nyt tämä koira on tulossa minulle ainakin väliaikaisesti. tavoitteena olisi näin kesää vasten kouluttaa siitä edes kohtuullinen sisäkoira näin aluksi ja samalla hieman opettaa aralle ja reviiritietoiselle narttukoiralleni ettei kaikki koirat ole aivan hirveitä. etsisin nyt tässä hieman henkistä tukea ja epätoivon iskiessä neuvoja sillä tiedän että edessä tulee olemaan rankka työmaa. koira on tulossa huhtikuun lopussa. alussa se tulee asumaan ulkona missä voi pikkuhiljaa totutella talonväkeen lenkkien yhteydessä (lähellä on hyvää puolueetonta maastoa missä voi pitää vaikka vapaanakin) ja kesällä pikkuhiljaa aletaan muuttaa sisälle.. eroahdistuksen hoitoon otetaan vinkkejä vastaan ilomielin. olen lukenut dap haihduttimesta ja joku käski nauhottaa puhetta kasetille ja joku neuvoi ostamaan kuljetushäkin.. mikä on paras? kertokaa kokemuksenne, ne otetaan kiitollisuudella vastaan..
ulkoa sisälle
hmmmmh
6178
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
koirakoemusta, mene ihmeessä koirakouluun sen kanssa. Opit siellä, nimenomaan omistaja on se, joka on opetettava. Kesään mennessä et voi vielä paljoa toivoa, koira jo noin vanha, onko opetettu mitään koskaan? Ja tärkeintä aina on miten opetettu. Kaikki neuvot eivät toimi kaikilla, koirat ovat yksilöitä. Rotu merkitsee paljon? Mitä koira on siellä tarhassa tehnyt, mitä muulloin, miten hoidettu ja ruokittu, onko sen kanssa leikitty jne? Onhan terveysasiat tarkatsettu?
tuo aloittaja juuri sanoi että hänellä on ennestään arka mutta reviiiritietoinen narttukoira? Eikö siitä saa mielestäsi lainkaan kokemusta? Mikä hemmetti siinä on että sisälukutaidottomat vastaa täällä mitä sylki suuhun tuo? Onkohan sulla ittelläsi lainkaan koiraa, kenties pehmoeläinkoira kokemuksen suomalla syvällä rintaäänellä täällä mesoat?
on koirakokemusta kolmesta koirasta sillai että alkuun päästään, mutta kuten sanottua, kaikki on yksilöitä.. tässähän ei ole tietenkään kyse siitä että kesään mennessä kouluttaisin energisestä hulivilistä tokovalion vaan että tässä kesän kynnyksellä voi alkaa totuttaa sitä uudestaan sisälle kun on se paksu talvikarva lähtenyt..
koira on tuttu minulle pennusta asti, pystykorvaa, terrieriä ja paimenkoiraa löytyy taustalta joten voi sanoa että luonnetta löytyy, vaikka onkin äärettömän säyseä ja suloinen. ennen ulkokoiraksi joutumista oli erittäin hyvin pidetty sisäkoira, mutta omistajalta loppui keinot eroahdistuksen kanssa ja rakensi häkin johon koira sitten suljettiin ja jonne se ikäänkuin unohtui. nyt on ero vaimon kanssa ja omaisuus jaossa joten sain hänet suostuteltua tosiaan vihdoin antamaan koiran minulle. tulevaisuus näyttää onko eroahdistus lähtenyt iän myötä vai onko säilynyt. sen ollessa sisäkoira, oli ihan sama oliko isäntä poissa tupakan vai työpäivän ajan, kämppä oli palasina ja paskat matolla vaikka olisi juuri tultu lenkiltä. eli todennäköisesti vaiva on vielä olemassa kun oli niin vahvana. haastetta tässä on runsaasti, sen tiedän, mutta koirakouluun en voi mennä kun niitä ei täällä pohjoisen pikkukylissä ole.. siksi kyselenkin täältä vinkkejä joita voisin soveltaa ja muokata omaan tilanteeseen sopiviksi, koska eroahdistusta ei ole tätä ennen tullut omalle kohdalle.
...eroahdistukseen löytyy: http://alahakita.fi -sivuilta.
Ota itsellesi realistiset tavoitteet. Ennen kesää vaikka pyri siihen, että koira ottaa sinuun kontaktin, ihmisen kanssa yhteiselämä joskus tuppaa unohtumaan kun on pihan perille unohdettuna. Palauta sen mieleen se kuinka hyvä koiran on olla kun on ihminen jonka kanssa olla. Ongelma on varmasti luottamuksessa, koiralla kun on kokemus siitä, että kun se on luottanut ihmiseen (josta eroahdistus kertoo: se tykkäisi olla ihmisensä kanssa), niin sille on kaadettu paskaa niskaan ja hylätty pihakoiraksi. Eli helppoa ei tule olemaan,e ttä koira oppii taas symbiooosiin ihmisen kanssa, siksi ei kannata alkuun odottaa mitään suuria.
Ihan somattinen asia tuon pihakoiran sisään ottoon pitää muistaa myös huomioida. Koiralla ei ole ollut tarvetta muutamaan vuoteen pidättää tarpeitaan, eli sen elimistö voi olla melkoinen läpikusi ja läpipasko... Sinun pitää aloittaa rakon vinutus ja suoliston toiminnnan hallinnan opettelu ihan pikkuhetkistä, et voi olettaa että koiralla on mitään mahdollisuutta, vaikka onkin aikuinen, pidättää tarpeitaan useita tunteja putkeen, ennenkuin rakko on venynyt ja suoliston lihaksisto kehittynyt... Joten älä aloita koiran sisäänottoa ainakaan öistä, vaan muutama harjoitustunti päivisin ja kehua tarpeiden ulostekemisestä, kuten pennulla konsanaan...
...ja on aivan mahtavaa, että kaltaisiasi ihmisiä löytyy! Ihmisiä jotka haluavat tarjota vähemmän onnekkaan osan saaneille olennoille uuden mahdollisuuden elämisen arvoiseen elämään...
kiitos vinkeistä! näillä eteenpäin. ilmoittelen sitten kuulumisia kun operaatio alkaa parin viikon päästä.. :D