Lakiosa

Eli molemmille puolet vainajan osuudesta tuohon asuntoon, eli kumpikin saisi 25 000euron arvoisen osuuden. Tuosta ei taida juuri veroa mennä, varsinkin kun osuuksia rasittaisi leskelle jäävä elinikäinen hallintaoikeus tuohon asuntoon.

Laskin täällä pari viikkoa sitten, kuinka arvokas perittävä asunto voi olla ilman, että siitä joutuu perintöveroa maksamaan, kun perittävältä jää leski ja 1-4 lasta. Lesken ikä vaikuttaa asiaan. Esimerkeissä leski on 53-58 -vuotias tai alle 44-vuotias. Sinun tapauksessasi, vaikka lapset saisivat lakiosan asemesta koko perintöosansa, heiltä ei perintöveroa menisi. Leski siis saisi elinaikansa hallita asuntoa, josta kumpikin lapsi omistaisi 1/4 osan.

http://keskustelu.suomi24.fi/node/8943740

Alkuperäisellä kysyjällä on varmaan tarkoitus jättää omaisuus puolison omaan hallintaan, siksi omistusoikeustestamentti. Muistaakseni lasten pitää vaatia 6kk sisällä lakiosaansa muuten leski voi tehdä omaisuudella mitä haluaa. En tiedä pitääkö tämä nix_nax taulukko verojen puolesta kun olen kuullut omistusoikeustestamentin tehneellä kovemmat verot olevan.

Jos teillä nyt on se testamentti ja haluatte asian niin olevan ja jos asunto on teidän yhdessä omistamanne, niin toisen kuollessa jäämistöön kuuluu puolet asunnosta lesken omistaessa toisen puolen jo entuudestaan. Osituksessa tasinkoa ei makseta, koska omaisuus omistettiin tasan puoliksi jo muutenkin. Perintö ensiksi kuolleen jälkeen on siis 50 000 €, joka jakautuisi puoliksi lapsille. Lakiosa on puolet tästä, eli yhteensä 25 000 €.

Lakiosaa tulee vaatia 6 kk:n kuluessa testamentin tiedoksi antamisesta. Jos muuta omaisuutta ei ole, on sitten varmaankin otettava lainaa, samoin perintöveron maksamiseksi.

Täällä esitettyjen neuvojen perusteella voitte tietenkin harkita ehkä muutakin vaihtoehtoa järjestää asianne mikäli omaisuus käsittää vain tämän asunnon. Leskihän saa suoraan lain nojalla elinikäisen käyttöoikeuden yhteiseen kotiin ja sen irtaimistoon. Tämä ei loukkaa lakiosaa, joten perilliset eivät voi esittää lakiosavaatimusta toisin kuin testamentilla saadun omistus- tai halllintoikeuden kohdalla.

Toisen vanhemman kuoltua (oli keskinäinen omistusoikeustestamentti) perunkirjoituksessa kirjoitettiin testamentin loppuun lauselma: tyydymme testamenttiin, mutta vaadimme lakiosamme. Näin ollen VEROTTAJA otti huomioon että saisimme vain lakiosan ja toisen vanhemman kuoltua sitten lopusta perintosasta verotetaan. Emme käytännössä vaatineet maksuun lakiosaa ennenkuin toisen kuoleman jälkeen sitten lopullinen perinnöjako. Hyvin meni.

Se omistusoikeustestamentti kannattaa repiä. Lain nojalla, kuten täällä on selvitetty, leskelle kuuluu asunnon elinaikainen hallintaoikeus. Ilman testamenttia lapset perivät siitä vainajan puoliskon, mutta eivät maksa perintöveroa. Toisen vanhempansakin kuoltua lapset perivät tämän vanhemman osuuden (50.000 €) ja maksavat siitä perintöveroa yhteensä 900 €.

Jos leski saa testamentilla omistusoikeuden vainajan puolikkaaseen, hän ei siitä (ap:n tapauksessa) perintöveroa maksa. Leskenkin kuoltua lapsille lankeaa perinnöksi 100.000 euroa, mistä perintöverot yhteensä ovat 5.000 euroa. Tällä tavoin siis lapset maksavat perintöveroa 4.100 € enemmän kuin siinä tapauksessa, että lapset (lesken asemesta) perisivät ensiksi kuolleen vanhempansa.

>>miten meidän pitää maksaa kahdelle lapselle lakiosa jos ne sitä vaativat. Muuta omaisuutta ei ole kuin 100 000 arvoinen asunto

Meillä on melkein samanlainen tilanne mutta rahaa on 100 000 tilillä lisäksi. Lapset laittavat kaiken menemään mitä tulee eikä edes riitä. Omistusoikeustestamentti antaa leskelle tehdä rahoillaa ja asunnollaan mitä itse haluaa eikä tarvi lapsilta kysyä. Lapset jos ottavat lakiosansa niin ulosotto vie varmaan melkoisen osan. Tiedän jos jompi kumpi kuolee niin vaikeuksia tulee olemaan jos normaalisti jaetaan, mikään ei sovi ja vuokralle ajetaa sekä rahat jakoon. Siksi lakimies suositteli omistusoikeustestamenttia.

Ihmisten tarkoitusperät ja tarpeet ovat erilaisia. Omistusoikeudelle voi olla hyviä perusteluita kuten edellä esitetty, joten olisin hiukan varovainen sellaisissa neuvoissa kuin "se omistusoikeustestamentti kannattaa repiä".

Lakiosa voidaan toki maksaa osaomistuksena asunnosta, mutta jos tarkoituksena on säilyttää jälkeen eläneellä täysi disponointivalta syystä tai toisesta, täytyy lakiosien maksuun käyttää pesän ulkopuolisia varoja. Se on kyllä totta, ettei kysytyssä tapauksessa leskeltä mene veroa.