Uusi kokemus

Tämä viikonlopun olen ollut yhdistetyllä työ- ja huvimatkalla. Siihen on kuulunut työhön liittyvien palavereiden ja ryhmätöiden lisäksi kaksi yötä hotellissa, kaksi ravintolaillallista ja kaksi saunailtaa. Seura on ollut lähinnä työkavereita tai muuten työhön liittyviä ihmisiä, osa alkoholia käyttäviä, osa raittiita. Ei juoppoja, ei ainakaan julkijuoppoja.

Aikaisemmin minun kuvioni oisi mennyt siten, että yhteisissä tilanteissa olisin ottanut alkoholia niin kuin sivistyneet ihmiset ottavat: ennen ruokaa ruokaryyppy, ruoan kanssa pari lasia viiniä, jäkiruokakahvin kanssa konjakki ja saunottaessa olut tai pari. Ja sitten kiireen vilkkaa omaan huoneeseen kaivamaan omat pullot kassin pohjalta ja nauttimaan.

Nyt oli toisin. Matkalla huomasin, että edes tavaroita pakatessani minulla ei tullut mieleenkään, että se oma pullo pitäisi ottaa mukaan. Ei edes sitä omaa limsa- tms pulloa, niin kuin vielä talvilomareissulla oli. Ruokaryyppyjä ei tällä kertaa edes otettu, ja ruokakin maistui oikein hyvälle veden kanssa. Nyt ei tullut tarvetta testata, miltä tuntuu ottaa lasillinen viiniä ruoan kanssa, se tuli testattua jo pitkänäperjantaina, ja se kokenus riitti kyllä minulle. Jälkiruokakahvin kanssa maistui leivos ja saunajuomana vichy. Ja kaiken kruunasi se, että saatoin jatkaa yhteistä iltaa toisten kanssa pitkään, kun ei tarvinnut karata omaan huoneeseen ryyppäämään salaa.

Juomattomuuteni ei herättänyt mitään huomiota. Seurassa oli muitakin, jotka eivät käytä alkoholia, eivät ole ennenkään käyttäneet, ja ilmeisesti kenenkään muistissa ei ollut minun alkoholinkäytöstäkään sellaista kuvaa, että nyt juomattomuutenin olisi herättänyt huomiota. Tai ainakaan kukaan ei kysynyt erikä huomauttanut mitään. Eikä sen kummemmin tarjoillut. Kenenkään eväspulloista en päässyt tietämään koska tällä kertaa sain majoittua yksin.

Että näin ihanaa voi elämä olla! Ennen kaikkea minua ilahduttaa tämä oman mielen muutos. Toki - kuten huomaa siitä, että ylipäänsä tämän kirjoitin - suhteeni alkoholiin on yhä epänormaalin. Tai siis se, että kiinnitän huomiota omaan alkoholittomuuteeni. Mutta vielä tämä on niin tuore asia, että kaikki tällaiset kokemukset ilahduttavat niin kovasti. Kaipa sitä muutaman vuoden kuluttua ei edes muista olleensa juoppo. Tai toivottavasti muistan, jotta ymmärrän iloita raittiudestani joka päivä.