MF-185 kokemuksia

ne ohjauksen välykset vanhemmiten ongelmana ..varsinkin jos paljon tieajoa
Muuten tuo -76 ihan hyvä ..siinä se avarampi koppikin

yksjusssi kirjoitti:

ne ohjauksen välykset vanhemmiten ongelmana ..varsinkin jos paljon tieajoa
Muuten tuo -76 ihan hyvä ..siinä se avarampi koppikin

suuriruokainen kytkimensyöjä jota et pakkasella saa käyntiin. osta foorti tai valmetti

Osta pois, 185 on kestävä perustraktori. Ohjaukseen saa kaikki tarvittavat kalut uutena eikä maksa maltaita. Ohjauksen säätöjä tehdessä täytyy tuntea sen toimintaperiaate.

Tallissa on täysin entisöitynä ja peruskorjattuna 185 mallia -73 ja 165S mallia -74 molemmat kapeammalla Palmu-hytillä. 165:n kapea hytti vaikka on rekisteröity kesällä -74 selittyy traktorin alkuhistorialla.

Koneissa on paljon samaa tekniikka. 185 on MP vaihteistolla ja 165S vuosimalliinsa nähden poikkeuksellisella kuusilovisella vakiovaihteistolla. Molemmissa on öljykylpyiset jarrut ja suurtehopumppu hydrauliikassa, pienempään lisäsin sen itse tänä keväänä.

nokkapainoinen kirjoitti:

suuriruokainen kytkimensyöjä jota et pakkasella saa käyntiin. osta foorti tai valmetti

Isännältä löytyy -76 185, uutena aikoinaa taloon tullut. Kytkin 6000h kesti. Lähtee kyllä hyvin käymään pakkasellakin. 20 astetta pakkasella, lähtee vielä ilman lämppäriäkin. Tosin se ei pitemmän päälle kannata. 8000h on nyt ja melkein joka päivä käytetään edelleen.

nokkapainoinen kirjoitti:

suuriruokainen kytkimensyöjä jota et pakkasella saa käyntiin. osta foorti tai valmetti

No lienetköhän ajanut koskaan tuollaisella tai sitten luistatat kytkintä. Hyvä traktori ja mukavasti tehoakin koneessa, voin suositella.

nokkapainoinen kirjoitti:

suuriruokainen kytkimensyöjä jota et pakkasella saa käyntiin. osta foorti tai valmetti

Tiedän 20 000 ajetun avaamattoman. Ei isoruokainen. Kaikki saa rikki. Itellä varmasm 6des satasarjanen. Hyvin ainakin kokeiltu joskus -20 lmmittämättä. Hyvä akku ja startti ni lähtee. Osta pois

Oletko laittanut kapeamman Palmu-hytin kumityynyjen varaan? Itse olen kunnostanut kaksi Massikkaa alkuperäistasolle, hyttien kiinnityksiin en tehnyt muuta uutta kuin lisäsin kaikkien kiinnityspulttien alle paksummat kumilaatat. Melutaso on siedettävä pikkukierroksilla mutta vaatii korvatulpat jos lähtee tien päälle. Minusta pääosa metelistä tulee koneesta ja voimansiirrosta. Sille ei mahda mitään. Leveämmän hytin kanssa on enemmän kotelointeja melutason alentamiseksi, mutta korvatulpat on paljon pienempi riesa kuin ne pellit ja matot haittaamassa hallintalaitteiden käyttöä ja puhtaana pitoa. Myös kapealla hytillä näkee erilaisia kumimattovirityksiä. Yhtäkään onnistunutta ei ole silmiin osunut.

Onko muuten kapeampaa Palmuakin kahta tyyppiä, itsellä on -73 mallisia kaksi ja niissä ovi vaikuttaa leveämmältä kuin kaverin -70 mallissa. Ainakin hytin etupää ja sen kiinnitys runkoon on erilainen ja ilmeisesti muutaman sentin edempänä. Kapean palmun kun kunnostaa viimeisen päälle laseineen päivineen ja istuttaa sen entisöidyn satasarjalaisen selkään ja lopuksi uudet lokasuojat, lopputulos on silmiä hivelevä. Mittasuhteetkin on juuri eikä melkein. Saan loput lasit viimeksi tehtyyn ensi viikolla, sitten vain kilpi nokalle ja kylille.

Kapea on kaunis kirjoitti:

Oletko laittanut kapeamman Palmu-hytin kumityynyjen varaan? Itse olen kunnostanut kaksi Massikkaa alkuperäistasolle, hyttien kiinnityksiin en tehnyt muuta uutta kuin lisäsin kaikkien kiinnityspulttien alle paksummat kumilaatat. Melutaso on siedettävä pikkukierroksilla mutta vaatii korvatulpat jos lähtee tien päälle. Minusta pääosa metelistä tulee koneesta ja voimansiirrosta. Sille ei mahda mitään. Leveämmän hytin kanssa on enemmän kotelointeja melutason alentamiseksi, mutta korvatulpat on paljon pienempi riesa kuin ne pellit ja matot haittaamassa hallintalaitteiden käyttöä ja puhtaana pitoa. Myös kapealla hytillä näkee erilaisia kumimattovirityksiä. Yhtäkään onnistunutta ei ole silmiin osunut.

Onko muuten kapeampaa Palmuakin kahta tyyppiä, itsellä on -73 mallisia kaksi ja niissä ovi vaikuttaa leveämmältä kuin kaverin -70 mallissa. Ainakin hytin etupää ja sen kiinnitys runkoon on erilainen ja ilmeisesti muutaman sentin edempänä. Kapean palmun kun kunnostaa viimeisen päälle laseineen päivineen ja istuttaa sen entisöidyn satasarjalaisen selkään ja lopuksi uudet lokasuojat, lopputulos on silmiä hivelevä. Mittasuhteetkin on juuri eikä melkein. Saan loput lasit viimeksi tehtyyn ensi viikolla, sitten vain kilpi nokalle ja kylille.

Lue lisää

Laitoin etukiinnityksiin paksut kumiprikat, niin ettei ollut runkokosketusta hytillä, vaan tuuma kumia välissä myös pulttien kannoilla.

Takakiinnityshän oli sellainen haarukka-akseliholkki-tappi viritys.
Siinä leikkasin hytistä kiinnityskohtaa kapeammaksi, että haarukan ja hytin väliin sopi myös kumiprikat. Oliko holkin ja tapin välissä myös kumia, en muista. Pääasia olisi, että runkokosketus hyttiin katkeaa.

Olihan se näin tehtynä selvästi parempi. Ei pyörinyt Hankkijan lippis meluvibrasta enää päässä.
Lämpöä sai hyttiin, kun laittoi sivupellit, otti akun luukun pois, ja tukki syyläriä sopivasti, ettei tullut turhaa ohipuhallusta, vaan kuumaa ilmaa.

Kyllä se oli hyvä traktori. Vakolakin koetuksessa antoi sille käyttöominaisuuksista arvosanan " erittäin hyvä ".
Harmi, kun annoin sen silloin vaihdossa pois.

ex 178 kirjoitti:

Laitoin etukiinnityksiin paksut kumiprikat, niin ettei ollut runkokosketusta hytillä, vaan tuuma kumia välissä myös pulttien kannoilla.

Takakiinnityshän oli sellainen haarukka-akseliholkki-tappi viritys.
Siinä leikkasin hytistä kiinnityskohtaa kapeammaksi, että haarukan ja hytin väliin sopi myös kumiprikat. Oliko holkin ja tapin välissä myös kumia, en muista. Pääasia olisi, että runkokosketus hyttiin katkeaa.

Olihan se näin tehtynä selvästi parempi. Ei pyörinyt Hankkijan lippis meluvibrasta enää päässä.
Lämpöä sai hyttiin, kun laittoi sivupellit, otti akun luukun pois, ja tukki syyläriä sopivasti, ettei tullut turhaa ohipuhallusta, vaan kuumaa ilmaa.

Kyllä se oli hyvä traktori. Vakolakin koetuksessa antoi sille käyttöominaisuuksista arvosanan " erittäin hyvä ".
Harmi, kun annoin sen silloin vaihdossa pois.

Lue lisää

itseään kun tuli ostettua 502 valmet. ei tarvi kötöstää sivupeltejä, tukkia jäähdytintä, korvatulpissa säästää jo talven polttopuusavotan löpöt, on tiivis avattava takalasi, peruskunnostus sujui autotallissa ja sitten se ohjaus, vetää vertojaan hyvälle henkilöautolle, niin kevyt ja tarkka se on. on aivan hirveää katsoa nuita massikoita tien päällä, etupyörät vipijaa kuin horkkatautisella. vasta 300 sarjan verkuissa ohjaus pääsi siedettävälle tasolle. täytyy oikeen täytekakkukahvit juoda aina tuon valmetin ostopäivänä

kuin onnitella... kirjoitti:

itseään kun tuli ostettua 502 valmet. ei tarvi kötöstää sivupeltejä, tukkia jäähdytintä, korvatulpissa säästää jo talven polttopuusavotan löpöt, on tiivis avattava takalasi, peruskunnostus sujui autotallissa ja sitten se ohjaus, vetää vertojaan hyvälle henkilöautolle, niin kevyt ja tarkka se on. on aivan hirveää katsoa nuita massikoita tien päällä, etupyörät vipijaa kuin horkkatautisella. vasta 300 sarjan verkuissa ohjaus pääsi siedettävälle tasolle. täytyy oikeen täytekakkukahvit juoda aina tuon valmetin ostopäivänä

Lue lisää

Älähän nyt. Valmetin miehelle voisi esittää saman kysymyksen kuin aikanaan keskieuroopassa Sisun kuorma-autolla (kantikas hytti) keikkaa heittävälle esitettiin: "Oletko sinä tehnyt tämän ohjaamon itse?"

Kun laittaa painavan kuorman perään ja lähtee ylämäkeen, satakuusvitonen Massikka menee vielä "loikkarilla" siinä vaiheessa kun 502:n mies hakee jo kyntövaihteita. Väännössä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Lainasin kerran sukulaistalosta uutta 702:sta lanan kanssa. Maantiellä loivassa ylämäessä luulin, että lana ottaa tiehen tai jotain meni hajalle. Valmetti alkoi hyytyä. Isäukon silloinen 65 Massikka vei ison vetävän peräkärryn kuutosella kyseisen mäen ylös.

Vääntö puuttuu kirjoitti:

Älähän nyt. Valmetin miehelle voisi esittää saman kysymyksen kuin aikanaan keskieuroopassa Sisun kuorma-autolla (kantikas hytti) keikkaa heittävälle esitettiin: "Oletko sinä tehnyt tämän ohjaamon itse?"

Kun laittaa painavan kuorman perään ja lähtee ylämäkeen, satakuusvitonen Massikka menee vielä "loikkarilla" siinä vaiheessa kun 502:n mies hakee jo kyntövaihteita. Väännössä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Lainasin kerran sukulaistalosta uutta 702:sta lanan kanssa. Maantiellä loivassa ylämäessä luulin, että lana ottaa tiehen tai jotain meni hajalle. Valmetti alkoi hyytyä. Isäukon silloinen 65 Massikka vei ison vetävän peräkärryn kuutosella kyseisen mäen ylös.

Lue lisää

ajanu käsijarru päällä ku oot ollu tottunu kumarteleen sinne verkun lattialle, siin valmetis on käsijarrukin henkilöautojen tyyliin helpost käytettävissä

onneton tunari kirjoitti:

ajanu käsijarru päällä ku oot ollu tottunu kumarteleen sinne verkun lattialle, siin valmetis on käsijarrukin henkilöautojen tyyliin helpost käytettävissä

Mene Valmetin sivuille kehumaan. Vaikka niitä kuolleen lampaan jaloilta vaikuttavia vaihdekeppejä. Liekö yritetty tehdä isomahaisille kankeille isännille passaavat, (sen siitä saa kun syö kakkua) Ferkun porukka ei tule sinne mollaamaan.

ps. Kirjoitit peruskunnostuksen onnistuneen autotallissa. Ohjaustako kunnostit? Tulisit katsomaan meidän tallissa kunnostettuja Massikoita. Ei etupyörät vipata.

Massikka on kuningas kirjoitti:

Mene Valmetin sivuille kehumaan. Vaikka niitä kuolleen lampaan jaloilta vaikuttavia vaihdekeppejä. Liekö yritetty tehdä isomahaisille kankeille isännille passaavat, (sen siitä saa kun syö kakkua) Ferkun porukka ei tule sinne mollaamaan.

ps. Kirjoitit peruskunnostuksen onnistuneen autotallissa. Ohjaustako kunnostit? Tulisit katsomaan meidän tallissa kunnostettuja Massikoita. Ei etupyörät vipata.

Lue lisää

niin surkeaa kuin ferkun ohjauksesta vaikka nupit väljenee. kyllä omasta mielestäni viistonninen foorti on parempi kuin tuo nokkapainonen massikka.

ohjauksesta tuu kirjoitti:

niin surkeaa kuin ferkun ohjauksesta vaikka nupit väljenee. kyllä omasta mielestäni viistonninen foorti on parempi kuin tuo nokkapainonen massikka.

Jos traktorit ovat keskenään saman painoisia, niiden akseliväli on suurin piirtein sama, kuinka paljon on eroja painojakauman suhteessa etu- ja takapyörien välillä. Sanoisin, että se ainoa merkittävä ero löytyy isännän vakaumuksesta.

Ajakaa vaakalle kirjoitti:

Jos traktorit ovat keskenään saman painoisia, niiden akseliväli on suurin piirtein sama, kuinka paljon on eroja painojakauman suhteessa etu- ja takapyörien välillä. Sanoisin, että se ainoa merkittävä ero löytyy isännän vakaumuksesta.

Lue lisää

voidaanhan tuota painojakaumaa muuttaa esimerkiksi moottorin sijoittamisella, vaihdelaatikon sijoituksella jne jne. esimerkiksi valmetissahan on kytkimen jälkeen runkotankki. kyllä pellonraivauksen ajoilta minullakin sellainen kuva jäi että tuo verkku oli nokkapainoinen. meidän 175 verkku nousi rehuauman päälle vielä helposti kun 5000 voorti keuli jo että pelätä täyty vaikka samanlaiset silppurinrungot ja ryskyt perässä. nykyäänhän traktorin pitää olla lähes tasapainoinen akselipainojen suhteen kun valta-osa tyäläitteista alkaa olla jo hinattavia jolloin koneelta kysytään vetopitoa

Vääntö puuttuu kirjoitti:

Älähän nyt. Valmetin miehelle voisi esittää saman kysymyksen kuin aikanaan keskieuroopassa Sisun kuorma-autolla (kantikas hytti) keikkaa heittävälle esitettiin: "Oletko sinä tehnyt tämän ohjaamon itse?"

Kun laittaa painavan kuorman perään ja lähtee ylämäkeen, satakuusvitonen Massikka menee vielä "loikkarilla" siinä vaiheessa kun 502:n mies hakee jo kyntövaihteita. Väännössä on eroa kuin yöllä ja päivällä. Lainasin kerran sukulaistalosta uutta 702:sta lanan kanssa. Maantiellä loivassa ylämäessä luulin, että lana ottaa tiehen tai jotain meni hajalle. Valmetti alkoi hyytyä. Isäukon silloinen 65 Massikka vei ison vetävän peräkärryn kuutosella kyseisen mäen ylös.

Lue lisää

http://www.konedata.net/Traktorit/MF165.htm
http://www.konedata.net/Traktorit/Valmet702_73.htm

se teki. kirjoitti:

http://www.konedata.net/Traktorit/MF165.htm
http://www.konedata.net/Traktorit/Valmet702_73.htm

Lue lisää

Moottorin ja voimansiirron sijoitus akseleihin nähden on kaikissa verrokeissa sama. Niistä on turha yrittää eroja löytää. Polttoainetankin tilavuus on noin 80 litraa. Sen painon vaikutus ei käytännössä kahden ja puolen tonnin kokonaismassassa tunnu, koska molemmissa tapauksissa tankki sijaitsee akseleiden välissä.

Miksi muuten satakasivitosessa oli vakiona etupainoteline ja vannepainot etupyörissä jos se kerran on tuomittu nokkapainoisten sarjaan?

Laskutaitoinen kirjoitti:

Moottorin ja voimansiirron sijoitus akseleihin nähden on kaikissa verrokeissa sama. Niistä on turha yrittää eroja löytää. Polttoainetankin tilavuus on noin 80 litraa. Sen painon vaikutus ei käytännössä kahden ja puolen tonnin kokonaismassassa tunnu, koska molemmissa tapauksissa tankki sijaitsee akseleiden välissä.

Miksi muuten satakasivitosessa oli vakiona etupainoteline ja vannepainot etupyörissä jos se kerran on tuomittu nokkapainoisten sarjaan?

Lue lisää

foortissa vielä nokan rakenne muutoinkin sirompi.

Massikka on kuningas kirjoitti:

Mene Valmetin sivuille kehumaan. Vaikka niitä kuolleen lampaan jaloilta vaikuttavia vaihdekeppejä. Liekö yritetty tehdä isomahaisille kankeille isännille passaavat, (sen siitä saa kun syö kakkua) Ferkun porukka ei tule sinne mollaamaan.

ps. Kirjoitit peruskunnostuksen onnistuneen autotallissa. Ohjaustako kunnostit? Tulisit katsomaan meidän tallissa kunnostettuja Massikoita. Ei etupyörät vipata.

Lue lisää

Meilläkii verkuja ollu ja on vieläkii vaan kyllä se 502,sen koppi on erkonomisesti parempi eli mukavampi. Johan sen testaajat huomasivat sen silloin aikoinaan.

Massikka on kuningas kirjoitti:

Mene Valmetin sivuille kehumaan. Vaikka niitä kuolleen lampaan jaloilta vaikuttavia vaihdekeppejä. Liekö yritetty tehdä isomahaisille kankeille isännille passaavat, (sen siitä saa kun syö kakkua) Ferkun porukka ei tule sinne mollaamaan.

ps. Kirjoitit peruskunnostuksen onnistuneen autotallissa. Ohjaustako kunnostit? Tulisit katsomaan meidän tallissa kunnostettuja Massikoita. Ei etupyörät vipata.

Lue lisää

Massikassa on kyllä lyhyet ja paskassa paikassa olevat vaihdekepit joten elä tuu ruikuttammaan

Rattori jää yleensä kiinni kun joutuu kesken kaiken vaihtamaan pienemmälle. Valmetin kuskit tämän tietävät, jos ketkä.

Meikä vie kärrykuorman takavetoisella Massikallaan (uudet takarenkaat renkaat 18.4 x 34) siitä kuin kuka hyvänsä ja millä hyvänsä alle 85 heppaisella takavetoisella. Puheet ei auta kun nousu jyrkkenee, vääntöä olla pitää. Multi-Powerilla voi vaihtaa pienemmälle ilman, että veto katkeaa. Siinä on se juju.

185 multipoveri kirjoitti:

Rattori jää yleensä kiinni kun joutuu kesken kaiken vaihtamaan pienemmälle. Valmetin kuskit tämän tietävät, jos ketkä.

Meikä vie kärrykuorman takavetoisella Massikallaan (uudet takarenkaat renkaat 18.4 x 34) siitä kuin kuka hyvänsä ja millä hyvänsä alle 85 heppaisella takavetoisella. Puheet ei auta kun nousu jyrkkenee, vääntöä olla pitää. Multi-Powerilla voi vaihtaa pienemmälle ilman, että veto katkeaa. Siinä on se juju.

Lue lisää

tuo multipower on lähinnä peittelemässä moottorin onnetonta sitkeyttä, pelastajaksi siitä ei ole pitkissä nousuissa. sinähän joudut kuitenkin sitten vaihtaa kytkimellä seuraavan vaihteen ja sitten pitää vielä lipaista se läpsytin ylös kojelaudassa jolloin kuitenkin se multin klytkin luistaa hetken ja veto ei ole maksimi. nämä operaatiot kun saat suoritettua ja selän oikaistua niin huomaat katsovasi valmetin kärryn takavaloja......

185 multipoveri kirjoitti:

Rattori jää yleensä kiinni kun joutuu kesken kaiken vaihtamaan pienemmälle. Valmetin kuskit tämän tietävät, jos ketkä.

Meikä vie kärrykuorman takavetoisella Massikallaan (uudet takarenkaat renkaat 18.4 x 34) siitä kuin kuka hyvänsä ja millä hyvänsä alle 85 heppaisella takavetoisella. Puheet ei auta kun nousu jyrkkenee, vääntöä olla pitää. Multi-Powerilla voi vaihtaa pienemmälle ilman, että veto katkeaa. Siinä on se juju.

Lue lisää

Heheeeeee, et ole tainnut oikein pitkää nousua ajaakaan kovalla kuormalla ja vaihtamaan vaihteita. Yhden vaivaisen vaihdon teet sillä multipoverilla ja siinäpä se sitten. Sitten todellakin aletaan vasta vaihtamaan pienempiin vaihteisiin. Käy kokeilemassa Toivakkassa Viisarimäkeä tai Korpilahdella Koroistenpohjan mäkeä, niin opit vaihtamaan varmasti!

ei siinä multipoveri kirjoitti:

Heheeeeee, et ole tainnut oikein pitkää nousua ajaakaan kovalla kuormalla ja vaihtamaan vaihteita. Yhden vaivaisen vaihdon teet sillä multipoverilla ja siinäpä se sitten. Sitten todellakin aletaan vasta vaihtamaan pienempiin vaihteisiin. Käy kokeilemassa Toivakkassa Viisarimäkeä tai Korpilahdella Koroistenpohjan mäkeä, niin opit vaihtamaan varmasti!

Lue lisää

tossa vielä linkki, jos toimii www.youtube.com/watch?v=OJOftgFkasw&fenture=related

ei siinä multipoveri kirjoitti:

tossa vielä linkki, jos toimii www.youtube.com/watch?v=OJOftgFkasw&fenture=related

alakierrosvääntö luuras, sehän huusi ku ruohonleikkuri ja meinas sammua ku saunalyhty kun kytkintä nosti. 359 valmettini sutii tai menee pehmeällä hiekalla, ei se nuin nöyrry pienen kärryn edessä.

perkkinsin kirjoitti:

alakierrosvääntö luuras, sehän huusi ku ruohonleikkuri ja meinas sammua ku saunalyhty kun kytkintä nosti. 359 valmettini sutii tai menee pehmeällä hiekalla, ei se nuin nöyrry pienen kärryn edessä.

Lue lisää

http://www.youtube.com/watch?v=qFj2looSvG8&feature=related

alavääntöä kirjoitti:

http://www.youtube.com/watch?v=qFj2looSvG8&feature=related

Aloin ajamaan isäukon traktoreilla 60-luvun taitteessa. Harmaa petroli-Ferguson oli ensimmäinen. Siitä en paljoa muista, haisi pahalle. Porsche Export oli seuraava, ilmajäähdytteinen kolmisylinterinen peli. Onneton kestävyys. Nelivetoinen MAN 4L Porshen jälkeen, sama teho (37 hv) ja yllättävän hyvä vääntösitkeys mutta kone menetti tehonsa vanhemmiten eikä osia saanut. Samaan aikaan ollut Power Major ei pärjännyt "Mannille" sorakuormaa ylämäkeen vedettäessä vaikka tehoja oli 52. Nuffield 4/60 oli jo parempi, tehoa 60 hv.

Mutta sitten Massey Ferguson 65 Mark kakkonen vuonna -72. Siinä löytyi kone joka jaksoi vääntää ja voimansiirto kesti. Myöhemmin MF 165 MP samalla moottorilla kuin kuusvitonen. Lyhyempi akseliväli ja huomattavasti parempi mittasuhteiltaan, tästä katkesi kerran kampiakseli. Nyt on omia peruskorjattuja satasarjan Massikoita kaksi. Isompi 4248 koneella ja pienempi 4212, Tehot 83 hv ja 68 hv, väännöt/ 299 nM/1300 1/min ja 234 nM/1250 1/min. Pistäkääpäs muutkin vääntölukemia näkyville ja millä kierrosluvulla ne löytyvät.

Vanhoista kokemuksia kirjoitti:

Aloin ajamaan isäukon traktoreilla 60-luvun taitteessa. Harmaa petroli-Ferguson oli ensimmäinen. Siitä en paljoa muista, haisi pahalle. Porsche Export oli seuraava, ilmajäähdytteinen kolmisylinterinen peli. Onneton kestävyys. Nelivetoinen MAN 4L Porshen jälkeen, sama teho (37 hv) ja yllättävän hyvä vääntösitkeys mutta kone menetti tehonsa vanhemmiten eikä osia saanut. Samaan aikaan ollut Power Major ei pärjännyt "Mannille" sorakuormaa ylämäkeen vedettäessä vaikka tehoja oli 52. Nuffield 4/60 oli jo parempi, tehoa 60 hv.

Mutta sitten Massey Ferguson 65 Mark kakkonen vuonna -72. Siinä löytyi kone joka jaksoi vääntää ja voimansiirto kesti. Myöhemmin MF 165 MP samalla moottorilla kuin kuusvitonen. Lyhyempi akseliväli ja huomattavasti parempi mittasuhteiltaan, tästä katkesi kerran kampiakseli. Nyt on omia peruskorjattuja satasarjan Massikoita kaksi. Isompi 4248 koneella ja pienempi 4212, Tehot 83 hv ja 68 hv, väännöt/ 299 nM/1300 1/min ja 234 nM/1250 1/min. Pistäkääpäs muutkin vääntölukemia näkyville ja millä kierrosluvulla ne löytyvät.

Lue lisää

Tiedät varmaan hyvin että pelkät korkeimman vääntömomentin luvut ja millä kierroksilla se saavutetaan ei sinänsä merkitse vääntävää moottoria. Osviittaa sen sijaan antaisi vääntökäyrät: miten suurella kierrosalueella ollaan lähellä parasta momenttia. Yleisesti ottaen parhaat vääntöominaisuudet löytyvät pitkäiskuisesta koneesta, jossa on rivipumppu.

Juxu kirjoitti:

Tiedät varmaan hyvin että pelkät korkeimman vääntömomentin luvut ja millä kierroksilla se saavutetaan ei sinänsä merkitse vääntävää moottoria. Osviittaa sen sijaan antaisi vääntökäyrät: miten suurella kierrosalueella ollaan lähellä parasta momenttia. Yleisesti ottaen parhaat vääntöominaisuudet löytyvät pitkäiskuisesta koneesta, jossa on rivipumppu.

Lue lisää

Iskunpituus korreloi väännön kanssa, se on tunnettu tosiasia. Syöttöpumpun rakenne on jo vähän henkimaailman asioita. Jos joku perustelisi.

Olen lueskellut ihan mielenkiinnosta Massikoihin liittyviä sivuja. Esimerkiksi Multi-Power vaihteiston kanssa näyttää olleen takkuamista kun isäntä ei ymmärrä sen toimintaperiaatetta. Nopeammassa välityksessä on hydraulinen kytkin joka menee kiinni paineella. Hitaammassa on vapaakytkin. Jos nopeammalla alueella painaa ajokytkimen irti ja vaihde jää päälle, pienikin nytkähdys takaisin aiheuttaa vaihteiden jumittumisen koska vapaakytkin ei toimi takaperin. Kyseessä on ominaisuus, ei vika. Multi-Powerin kytkimen pitoahan neuvotaan testaamaan ajamalla ylämäkeen nopealla puolella ja sitten ajokykin auki. Koneen pitää pysyä paikallaan liukumatta takaisin päin.

Toimintaohje: Vaihde vapaalle ennen kuin kone nytkähtää takaisin päin. Jos pääsee juuttumaan, Multi-Poverin vipu hitaalle tai kytkin kokonaan pohjaan, jolloin pumppu pysähtyy ja nopeamman puolen kytkin irtoaa.

Massikoiden rassaaja kirjoitti:

Iskunpituus korreloi väännön kanssa, se on tunnettu tosiasia. Syöttöpumpun rakenne on jo vähän henkimaailman asioita. Jos joku perustelisi.

Olen lueskellut ihan mielenkiinnosta Massikoihin liittyviä sivuja. Esimerkiksi Multi-Power vaihteiston kanssa näyttää olleen takkuamista kun isäntä ei ymmärrä sen toimintaperiaatetta. Nopeammassa välityksessä on hydraulinen kytkin joka menee kiinni paineella. Hitaammassa on vapaakytkin. Jos nopeammalla alueella painaa ajokytkimen irti ja vaihde jää päälle, pienikin nytkähdys takaisin aiheuttaa vaihteiden jumittumisen koska vapaakytkin ei toimi takaperin. Kyseessä on ominaisuus, ei vika. Multi-Powerin kytkimen pitoahan neuvotaan testaamaan ajamalla ylämäkeen nopealla puolella ja sitten ajokykin auki. Koneen pitää pysyä paikallaan liukumatta takaisin päin.

Toimintaohje: Vaihde vapaalle ennen kuin kone nytkähtää takaisin päin. Jos pääsee juuttumaan, Multi-Poverin vipu hitaalle tai kytkin kokonaan pohjaan, jolloin pumppu pysähtyy ja nopeamman puolen kytkin irtoaa.

Lue lisää

miks ne masserimiehet on niin kiivaita aina

Juxu kirjoitti:

Tiedät varmaan hyvin että pelkät korkeimman vääntömomentin luvut ja millä kierroksilla se saavutetaan ei sinänsä merkitse vääntävää moottoria. Osviittaa sen sijaan antaisi vääntökäyrät: miten suurella kierrosalueella ollaan lähellä parasta momenttia. Yleisesti ottaen parhaat vääntöominaisuudet löytyvät pitkäiskuisesta koneesta, jossa on rivipumppu.

Lue lisää

Tuttu kaveri on vuosikaudet tehnyt metsäajoa ja aurauksia 605 Valmetilla. Väännön puute on hänen mielestään sen kolmisylinterisen koneen suurin ongelma, etenkin auratessa. Kaipaili nelisylinterisen Massikan koneen ominaisuuksia. Nyt tällä on aurauskoneena huomattavasti isompi Valtra.

Taidan luottaa traktoriurakoinnin ammattimiehen sanaan.

Lumi ei lentäny kirjoitti:

Tuttu kaveri on vuosikaudet tehnyt metsäajoa ja aurauksia 605 Valmetilla. Väännön puute on hänen mielestään sen kolmisylinterisen koneen suurin ongelma, etenkin auratessa. Kaipaili nelisylinterisen Massikan koneen ominaisuuksia. Nyt tällä on aurauskoneena huomattavasti isompi Valtra.

Taidan luottaa traktoriurakoinnin ammattimiehen sanaan.

Lue lisää

Tarkkana saat olla,töissä olleet huonolla hoidolla.

-vaihteistoöljyt yleensä liejua ja vettä,paljon kertoo äänet ja nostolaitteen teho kuumana.
-navat,jos öljyt vaihtamatta niin löyhää löytyy,toteat heiluttamalla rajusti pyöriä.
-käyvät kylmänä,termostaatti rikki,lohko liejua täys eli nesteet vaihtamatta

Jos hyvän löydät niin ikuinen kaveri ja mieluummin palmun isolla hytillä ja ehdottomasti Multi-Power

MF 35 kirjoitti:

Tarkkana saat olla,töissä olleet huonolla hoidolla.

-vaihteistoöljyt yleensä liejua ja vettä,paljon kertoo äänet ja nostolaitteen teho kuumana.
-navat,jos öljyt vaihtamatta niin löyhää löytyy,toteat heiluttamalla rajusti pyöriä.
-käyvät kylmänä,termostaatti rikki,lohko liejua täys eli nesteet vaihtamatta

Jos hyvän löydät niin ikuinen kaveri ja mieluummin palmun isolla hytillä ja ehdottomasti Multi-Power

Lue lisää

Massikoita harrastaneena sanoisin, että älä ota kuivilla jarruilla varustettua jos öljysellaiset on saatavilla. Tosin 185 on aina öljykylpyjarruilla. Sen erottaa heti takasillan putkista. Neliskulmaiset putket = öljykylpyjarrut.

Loppuun ajetuissa koneissa on yleensä öljyt olleet viimeiset vuodet vaihtamatta. Sinällään Massikka ei ole erityisen herkkä likaiselle öljylle. Hydrauliikan suodatin tukkeutuu ja nostolaite / Multi-Power alkaa temppuilla. Kaikki pumput ottavat öljynsä saman imusuodattimen kautta. Kokemukseni mukaan Multi-Powerin luisto on johtunut tukkeutuneesta suodattimesta.

Nyt on juuri remontoitavana 165:n hydraulipumppu. Perän öljyt oli täyttä paskaa, yhden sylinterin venttiilessä on jumitusta koska paine heittelee alakierroksilla 140- 210 bar, isommilla kierroksilla pysyy yli 200 bar. Laitan pumppuun korjaussarjan ja samalla työsylinteriin uudet männänrenkaat.

Jos käyttää kuormainta, kannattaa ehdottomasti asentaa paluuletkuun suodatin. Muutaman kympin investointi ja vaivat loppuu siihen.

Harrastajille vinkkinä. MP malleissa lisävarusteena olleen suurtehopumpun pystyy asentamaan kaikkiin satasarjalaisiin. Laitoin sellaisen hiljattain vakiovaihteiseen 165 Massikkaan. Puutavarakuormain alkaa liikkua ihan eri tyyliin.

185 multipoveri kirjoitti:

Rattori jää yleensä kiinni kun joutuu kesken kaiken vaihtamaan pienemmälle. Valmetin kuskit tämän tietävät, jos ketkä.

Meikä vie kärrykuorman takavetoisella Massikallaan (uudet takarenkaat renkaat 18.4 x 34) siitä kuin kuka hyvänsä ja millä hyvänsä alle 85 heppaisella takavetoisella. Puheet ei auta kun nousu jyrkkenee, vääntöä olla pitää. Multi-Powerilla voi vaihtaa pienemmälle ilman, että veto katkeaa. Siinä on se juju.

Lue lisää

valmetilla, kaverin koneella.
Mielestäni laiskahko oli.
Omassa mf 168 vääntö paljon parempi, mäkiajossa vähemmällä vaihtamisella selviää.

ajelin 702 kirjoitti:

valmetilla, kaverin koneella.
Mielestäni laiskahko oli.
Omassa mf 168 vääntö paljon parempi, mäkiajossa vähemmällä vaihtamisella selviää.

Otin satakuusvitosen ässän hydraulipumpun auki kun paine nypytti. Neljästä männästä vain yhdessä oli ehjä rengas, sekin kulunut aivan ohueksi. Laitoin korjaussarjan ja samalla uudet männänrenkaat työsylinteriin ja lisäsin neljänneksi teflonrenkaan aivan männän päähän. Nyt pelittää. Kuluneisuus oli seurausta likaisesta peräöljystä edellisen omistajan aikana. Tuntimäärä 9800, tallissa on toinen Massikka kaksi kertaa enemmän ajettuna, alkuperäisellä pumpulla ja työsylinterillä. Täysin kunnossa kun öljyistä on pidetty huolta.

Nyt kunnostettu Massikka nostaa etupyörät maasta tyhjäkäynnilläkin jos on liian painava laite varsissa. Kun koneen sammuttaa, painavan perälevyn laskeutuminen maahan kestää yli kolme minuuttia. Aiemmin laski alle puolessa minuutissa.

ajelin 702 kirjoitti:

valmetilla, kaverin koneella.
Mielestäni laiskahko oli.
Omassa mf 168 vääntö paljon parempi, mäkiajossa vähemmällä vaihtamisella selviää.

Tuttu isäntä vaihtoi aikanaan 168 Massikan 703 Valmettiin. Sanoi, että Valmetti "sammua pössähtää" tämän tästä esim. kynnöllä saran päässä käännettäessä. Kuulemma Massikka ei tehnyt niin koskaan.

Sotaväessä katselin kun porukkaa kuskattiin traktorilla. Ihmettelin miksi kaikki kuskit vaihtoivat siinä kohdalla olevassa nyppylässä pienemmälle. Kymmenkunta varusmiestä kärryssä, tosin ketjut traktorin pyörissä. Syy selvisi kun myöhemmin ajoin appiukon 703:lla.

Ässämassikka kirjoitti:

Tuttu isäntä vaihtoi aikanaan 168 Massikan 703 Valmettiin. Sanoi, että Valmetti "sammua pössähtää" tämän tästä esim. kynnöllä saran päässä käännettäessä. Kuulemma Massikka ei tehnyt niin koskaan.

Sotaväessä katselin kun porukkaa kuskattiin traktorilla. Ihmettelin miksi kaikki kuskit vaihtoivat siinä kohdalla olevassa nyppylässä pienemmälle. Kymmenkunta varusmiestä kärryssä, tosin ketjut traktorin pyörissä. Syy selvisi kun myöhemmin ajoin appiukon 703:lla.

Lue lisää

tuollaisia vanhoja romuja.sirkkelin/sahan pyörittäjäksi sopivia.saatanan romut.minä ajelen 09-mallin valmetilla.

valmet power kirjoitti:

tuollaisia vanhoja romuja.sirkkelin/sahan pyörittäjäksi sopivia.saatanan romut.minä ajelen 09-mallin valmetilla.

Mistä olet löytänyt viime vuoden mallia olevan Valmetin?

Meikä ajaa 09 mallin Passatilla mutta traktoreina on satasarjan Massikoita. Onneksi, sillä istuin hiljattain tuoreemman Massikan hytissä hetken ja totesin, että kun siirryttiin tasalattiaiseen ohjaamoon, pilalle meni. Polkimet ja muut hallintalaitteet on jouduttu tekemään aivan liian monimutkaisilla välityksillä. Mieluummin ajan Palmun kapeassa hytissä kuulosuojien kanssa, kaikki hallintalaitteet on hyvin käsillä ja toiminnat selkeät ja välyksettömät. Pelkästään äänieristyksen takiahan hyttiä ryhdyttiin muokkaamaan ja samalla hukattiin ajotuntuma tyystin.

185MP**

Mutta on jo tehty. 500-, 600-, 200- ja 300-sarjan nelivedot on tehty lisäämällä vanhempaan ferguun vaihteiston ja perälaatikon väliin jatkopala, josta nelivedon kardaani lähtee keskellä tai sivulla. 699 ja 399 on Perkinsin kutonen, jollainen pitäisi sopia muihinkin suoraan. Vaihda tämmösiin tai tutustu. Tietoja löytyy konedata.net.

joo meillä on 185 massikka ja se on täys susi kannen tiiviste menossa hias perä ääntää. ala väännöt huonot,nostolaite heikko vaihteita liian vähän,tuumakoon vehe ja syö öljyä iha helvetisti.kaikin puolin paska vehe en suosittele ostamaan

Massikka ei todellakaan ole täyttä terästä toisin kuin Zetor ja Ursus.Eikä massikka pärjää setkalle tai urkille töissä kuten nevalla. Massikka on paska älkää ikinä ikinä ostako sitä. Ja zetoriko muka mopo paskan vitut massikka se vasta romu.sinunkii varmaa mukava haaraväliä räplätä koko ajan ajaessasi massey fergusonilla

Jonkun oon kuullu sanovan täällä että rystaalisetori on jäisen paskatunkion näkönen. Se on kyllä aikahyvin sanottu teräviä kanttia ja outoja möhkäleitä eri suuntiin,arvaamattomissa kohtissa.

No eihän sitä traktoria ulkonäöllä ajeta kyllä se vaan on niin että setori vie massikan

Factsforyou kirjoitti:

No eihän sitä traktoria ulkonäöllä ajeta kyllä se vaan on niin että setori vie massikan

Kyllä se vain jotain kertoo suunnittelian/valmistajan taitoista. Paljonko enää niitä nykyisin on verkuihon verrattuna,varmaan mieluisimpia romurautanostajille.

Kyllä Massikalla hommat hoituu. Onhan niitä moneen kokoluokkaankin.

Niija nykyjää ovat meleko käteviä laittamann uusia poloven niveliä verkumiesten kytkin jalakoehin.

Maono.1 kirjoitti:

Niija nykyjää ovat meleko käteviä laittamann uusia poloven niveliä verkumiesten kytkin jalakoehin.

Paljon enemmän jonkun 903:n kytkin polven päälle käy kuin Massikan.
Kokemusta on molemmista.

Hupsista saatana. -76 piti kirjoittaa. Ja kun katsoin uudestaan niin ei siitä kolmitie hanalta mene letkua hydraulilohkoon. Riittääkö siis pumppujen 'tuplaamiseen' vain T-liittimen laittaminen siihen letkuun joka menee siitä voimanoton kytkimen vivun vierestä(eli pumpulta) sinne hydraulilohkolle? Jos ei riitä niin mitä tarvii remplata pumppujen yhdistämiseksi??? Kiitos kun joku vastaisi asiallisesti ja yksinkertaisesti.

Muistaakseni T-liittimen ja mäntäpumpun väliin sulkuventtili, jos tulo ei ole kolmitieventtiilin kautta. Lisäksi mahdollisesti T-liittimeen pumpuilta tuloon taka-isku venttiilit, hammaspyörä pumpulta ja mantäpumpulta.

Ollut sitten jotain vanhaa varastoa, Hankkijan luettelon mukaan loppui 76, 77 vuonna mainostettiin jo 500 sarjan koneita.

Taatusti möivät 1978 MF 165 ja, ehkä 1979 sitten vanhaa varastoa. Meille tuli -78 565 ja oli melkein huonompi, kuin 165. Olisi pitänyt osata valita 575.

Tottakai saa.