Mieleen tulee Valtakunnansovittelija Esa Lonka, jota on paljon työllistetty viime aikoina.
Onko lonka suomalainen sana ja mitä se merkitsee!
On mielenkiintoista seurata sanojen taivutusta. On päästy parempaan ja täsmällisempään ilmaisuun.
Jos miehen nimi olisi Lonkka, niin silloinkin kirjoiteltaisiin "vanhalla suomella" Esa Lonkan työhuoneesta mutta uudella ja oikealla Esa Lonkkan työhuoneesta.
Kieli on täsmentynyt: Jos käytetään genetiivimuotoa vaikkapa minulle tutuista nimistä Satu ja Säde, ne taivutettiin muotoon Sadun ja Säteen, jota pidettäneen vieläkin oikeana. Uudempi ja oikeampi on taivutus Satun ja Säden.
Toivottavasti palstan osaavat kommentoivat! Anteeksi mahdolliset virheeni.
Kaipaatteko muuten poisheitettyjä possessiivisuffikseja, noita niin suomalaisuuteen kuuluvia?
Onko lonka suomalainen sana ja mitä se merkitsee!
On mielenkiintoista seurata sanojen taivutusta. On päästy parempaan ja täsmällisempään ilmaisuun.
Jos miehen nimi olisi Lonkka, niin silloinkin kirjoiteltaisiin "vanhalla suomella" Esa Lonkan työhuoneesta mutta uudella ja oikealla Esa Lonkkan työhuoneesta.
Kieli on täsmentynyt: Jos käytetään genetiivimuotoa vaikkapa minulle tutuista nimistä Satu ja Säde, ne taivutettiin muotoon Sadun ja Säteen, jota pidettäneen vieläkin oikeana. Uudempi ja oikeampi on taivutus Satun ja Säden.
Toivottavasti palstan osaavat kommentoivat! Anteeksi mahdolliset virheeni.
Kaipaatteko muuten poisheitettyjä possessiivisuffikseja, noita niin suomalaisuuteen kuuluvia?
Vastaukset 13
Vanhimmat
kysymys en voi lukeutua siitä tietäviin. Tuon sanan lonka olen kuullut muodossa pilvenlonka, vaan jälkiosana, samoin käyttää sisareni sanontaa pullanlonka,- pullapitkosta.
Tiedä sitten onko väännös ruotsinkielen sanasta lång=pitkä.
Tuo possessiivisuffiksi on ymmärrettävämpi omistusliitteenä! Korvani kyllä kaipaavat sen käyttöä.
Ihmisten nimien kuten paikkakuntienkaan nimien taivutuksen ei tarvitse noudattaa kielioppisääntöjä. Paikkakuntien nimissä pätee paikallinen käytäntö, ihmisten nimissä nimen omistajan tahto/mieltymys.
Possessiivisuffiksia en kaipaa puhekielessä, mutta kirjoitetussa tekstissä se tulee minulta vaistomaisesti... se on kuin toinen luonto. Keskustelupalstoilla minua eivät toisten kielioppivirheet häiritse. Ei täällä tarvita kielioppia, pääasia on sanoman perille meneminen. Jokaisella on oman näköisensä tyyli ilmaista itseään, ja se on hyvä!
joka tutkii merkkejä ja merkityksiä kielessä on mielenkiintoinen tieteenala. Jo ajatus siitä, onko ajatus ollut ennen kieltä, saa ajattelemaan.
Olen vakuuttunut, että ajatus on ollut olemassa ennen kieltä. Kuvana me näemme maailman, toisemme ja aikomuksemme. Ilmeistä puhumattakaan ja sanattomasta viestinnästä.
Minulla oli ilo hoitaa 6 kk vanhaa Yorkshiren terrierriä pari päivää, ja oli upeaa huomata sen jo ymmärtävän sanoja:D Kysyessäni: lähdemmekö lenkille, se valpastui ja haki kassistaan talutushihnan innokkaana.
On todettukin koiran oppivan n. 40 sanaa, jotka se osaa yhdistää eri tilanteisiin.
Tuo kielioppi sinänsä sääntöineen ei kiehdo, mutta kylläkin kielen mahdollisuudet lyriikassa, luoda yllättäviä ja oivaltavia assosiaatioita, vapauttavina ja hauskoina.
Tieteen kieli taas on avartavaa pelkistyneessä johdonmukaisuudessaan, laajentaen käsityskykyä, asioista, joista ei ilman tätä merkkijärjestelmää voisi saada käsitystä.
Sittenkin on oma käsityskyky ja intuitio, kuinka tulkitsemme luettua tekstiä ratkaiseva, riippuen kunkin käsityskyvystä ja mielikuvituksestakin.
Olen juuri saanut kypsennettyä kuusi lonkaa!
Minulla Satu niminen tytär ja olen taivuttanut sitä aivan eri tavalla kuin lasten satuja
Olen esim. antanut Satulle sen tai sen asian.
Kahtena eri asiana olen pitänyt ihmisen nimeä Satu ja lasten satua.
näin minä taivuttelen edelleenkin, Mika Mikan, Pekka Pekan ,Ruudolf Ruudolfin, äiti äidin, täti tädin...jne.
kuin nimimerkki 'miximaxi', kielikorva on ehdoton.
Tiedän kyllä tuosta proprien uudesta säännöstä, mutta en siitä pidä.
Kumottaneen aikanaan?
Mies kuulemma itse toivoo genetiivimuodossa käytettävän muotoa Lonkan.
Esa Lonka taitaa olla tällä hetkellä valtakunnan tärkeimpiä miehiä. Lakot ovat tulleet epidemialuonteisiksi muoti-ilmiöiksi. Näin puusta katsoen tuntuu, että niiltä puuttuu joukkovoima, joka entisvanhaan antoi lakoille sen oikean merkityksen.
Paikallisen lähimarketin myyjä huokaisi kysyessäni perjantain lakkopäivästä, että ainoa mitä tapahtuu on että pienestä palkasta vähennetään lakkopäivän osuus.
Jos nimi olisi Lonkka, niín senkin luontainen genetiivimuoto olisi Lonkan, mutta nimen perusmuodon paljastava olisi Lonkkan.
Noista lakoista hiukan.
Lakkointo on kova vaikka saavutukset jäävät minimaalisiksi. Jos lasketaan yhteen lakonaikaiset menetykset ja siitä aiheutuvat hinnankorotukset, tulee tappiota kaikille, koko yhteiskunnalle.
Kun työnantajat joutuvat jalkauttamaan työntekijöitään menekin puuttuessa, syntyy vihamielistä suhtautumista vastapuolella.
Lakkokenraalit (ainakin yksi nainenkin) esiintyvät tomerina omiensa puolesta. Ay-johtajilla on kovetut palkat ja "limusiinit" alla. Kannattaa pitää "jakkarastaan" kiinni viimeiseen asti. Valkoisia rystysiä ei kiinnipitämisestä näytetä ainakaan vielä. Annas olla kun hätä tulee vetävän käteen ja koura joudutaan avaamaan. Haju leijuu jo ilmassa.
miten väkinäiseltä ja keinotekoiselta kuulostaa Lonka- sana genetiivi Lonkan!
Tarkka kielikorva protestoi heti: EI noin!
Jos nimi todella oisi Lonkka, silloin se kävisi tuo Lonkan.
on teknistä kypsymättömyyttä!
Nimet taivutan päätteillä sanarunkoon puuttumatta.
Sanoisin jotain Lonkkalle mutta nuorena heitin vastustajaa lonkalta.
En piittaa hienouksista kunhan ei mennä Taimaaseen tai tungeta joka tilanteeseen "kun sä teet --" tarkoittaen omaa toimintaa.
Korvaani käy kun esimerkiksi F1-kuski sanoo toimittajalle: Kun SÄ vedät siihen vika (ilmeiseti viimeiseen) sikaaniin jne.
Odotan sitä päivää kun toimittaja vastaa että en MÄ vedä siihen viimeiseen sikaaniin vaan SÄ vedät!
Sä-muoto on yhtä ärsyttävä kuin kuninkaallisten Me-muoto. Vieläköhän ne viimeiset monarkit puhuttelevat itseään Meiksi isolla ämmällä? Liekö nämä formulakuskit samaa sukua kuninkaallisten kanssa? Ja tavikset matkivat!
käyttö on; ELIKKÄ, tyhmä, tarpeeton, kuulijan tyhmäksi syyllistävä; ei puhujan mukaan ymmärrä puhuttua tekstiä ilman kertausta;ELIKKÄ.....ei ymmärrä puhuttua tekstiä, ja toimii aivan tyhmästi, ELIKKÄ....jne hamaann tappiin asti hyi olkoon, nykyihmisten käyttämä turhake sana.