Seuraan täällä ulkomailla tiiviisti Suomen tapahtumia.
Kainuun Sanomat, ote Keskustan kuopion kokouksen kysymyksistä ja vastauksista:
Tilaisuuden toinen juontaja, keskustan eurovaaliehdokkaana ollut toimittaja Johanna Korhonen mittasi ehdokkaiden arvomaailmaa kysymällä, voisiko hänen kahden naisen ja lasten muodostama perheensä adoptoida orvon aids-lapsen Etelä-Afrikasta. Kaunisto, Kiviniemi ja Pekkarinen olivat heti valmiit lainmuutokseen, mutta Väyrynen suhtautuisi asiaan varovaisesti ja haluaisi vielä harkita.
Olisitko valmis ottamaan aids-lapsen kotiisi ja olisko Suomi valmis lainmuutokseen tai ovatko suomalaiset halukkaita valitsemaan pääministeriksi henkilön joka olisi halukas lennättämään Suomeen sairaita orpoja Etelä-Afrikalaisia?
I wonder?
Kainuun Sanomat, ote Keskustan kuopion kokouksen kysymyksistä ja vastauksista:
Tilaisuuden toinen juontaja, keskustan eurovaaliehdokkaana ollut toimittaja Johanna Korhonen mittasi ehdokkaiden arvomaailmaa kysymällä, voisiko hänen kahden naisen ja lasten muodostama perheensä adoptoida orvon aids-lapsen Etelä-Afrikasta. Kaunisto, Kiviniemi ja Pekkarinen olivat heti valmiit lainmuutokseen, mutta Väyrynen suhtautuisi asiaan varovaisesti ja haluaisi vielä harkita.
Olisitko valmis ottamaan aids-lapsen kotiisi ja olisko Suomi valmis lainmuutokseen tai ovatko suomalaiset halukkaita valitsemaan pääministeriksi henkilön joka olisi halukas lennättämään Suomeen sairaita orpoja Etelä-Afrikalaisia?
I wonder?
Vastaukset 64
Vanhimmat
ottaisin, jos minulta kysyit..
Miepä kysyn semmoista että mitä varten me ihmiset ollaan täällä maailmassa muuta kuin toisiamme varten...
P.s. ei pääministeri päätä ketä tänne otetaan ja ketä jätetään, - Suomi on hyväksynyt tietyt, meitä velvoittavat kansainväliset sopimukset. Ilm. hyväksyjänä on ollut silloinen asioista päättävä hallitus..
Viime vuonna Suomen pakolaiskiintiö oli 750 henkilöä.
Väkiluvultaan noin 8 x suurempi Espanja otti 290 kiintiöläistä?!
Kuka lie päättänyt lukumäärästä. Ilmeisesti sitä ei ole ulkopuolelta saneltu?
Kiintiöpakolaiset ovat oma ryhmänsä johon voimme itse vaikuttaa.
Mielestäni varsinainen ongelma ja keskustelun kohde ovat ns. turvapaikanhakijat väitettyine sukulaisineen.
Näiden, varsinkaan EU-kansalaisten hyysäämistä en ymmärrä enkä hyväksy!
lapsi on lapsi, ei hän olisi syyllinen sairauteensa, hän olisi vain hoitoa ja turvaa vailla..
P.s. en joskus ymmärrä Sinua, sori vaan..
Lapsi ei ole aina lapsia, ja kasvaa aikuisekseen, ja tulee aina kaipaamaan juuriaan. Niin hyvä elintaso kun meillä on, se vaan ei riitä ihmisen juurilleen kaipausta.
Miksi et olisi valmis avustamaan sitä lasta sinne kotimaahansa? Näkisin siinä paljon suuremman laupeuden teon, kuin tuon rintoihinsa lyöden julistuksen, että ottaisin, kun jokainen tietää, että se on utopiaa, mutta avustaminen heidän kotisijoilleen ei ole utopiaa. SE on realismia
Monikohan noin sanoja todellisuudessa avustaa ketään mihinkään?
Etkö tiedä mitään kummilapsiajärjestelmästä? Ota hyvä ihminen selkoa asioista.
Minun tietämyksestänihän ei ollut kyse, vaan ihmisten todellisesta auttamishalusta. Tyhjät sanat eivät auta edes itseä.
Joka kuukausi menee tileiltäni avustuksiin ja testamentissani on myös avustusjärjestöjen nimiä.
Hienoa, että edes joku toteuttaa asiaa, ei vain sanoja tyhjyyteen.
Niin helppo on täällä olla ajattelematta maailman pahuutta, kääntää selkä.
Eihän se minulle kuulu, muille.
kysymykseen ottaisinko lapsen joka on suojaamattoman sukupuolisuhteen seurauksena saanut AIDSin, - ei kysytty ottaisinko nyt, vai yleensä ottaisinko..eli ottasin vaikka lapsesta kasvaisi, ilm. sinua pelottava väärän värinen aikuinen joka kaipaa juuriaan, - mitä ihmeen juuria..juuret on siellä missä on lapsen koti..elä naurata siekä.
JA
on suorastaan surkuhupaisaa kysyä jotain tuollaista viitaten "lapsen vanhempien suojaamattomaan supuoliyhteyteen jne" - se jopa hieman nauratti minua..:/
aidslapsen vastuulleen? Kysyn vaan, mutta kummeja on moniakin, minunkin tuttavapiirissä useampia kummeja, jotka joka kuukausi lähettävät rahaa kummilapsensa koulunkäyntiin, vaatetukseen ja terveydenhoitoon kummilapisjärjestelmän kautta. Niin että kumpikohan vaihtoehto se enemmän on huulien heiluttelua ja lämpimikseen puhelua ja oman imagon hivelyä?
Eikä tyhjän kehuskelu auta ketään, että ottaisin ja ottaisin, joka on täysin toteuttamiskelvoton kehuskelu
Ja nuo 750 kiintiöpakolaista on sovittu YK.ssa, mistä Suomi on luvannut huolehtia.
Eikös se ollut jonkun tilaston mukaan niin että Suomi on viidenneksi suurin kiintiöpakolaisten vastaanottaja, mitä eri valtiot ovat lupautuneet ottamaan vastaan noita kiintiöpakolaisia, jotka YK:n on luokitellut ja myöntänyt pakolaispassin. Hehän ovat oikeita pakolaisia joilla on myönnetty tuo passi. Muut sitten ovat elintaso/turisteja.
Juuret ovat siellä, missä on syntynyt ja missä on veriside sukulaisiinsa. Olipa miten täällä tahtojjan elänyt, silti ihminen ei lakkaa kaipaamasta ja etsimästä juuriaan ja omaisiaan (verisukulaisiaan).
lentokoneetkin on keksitty :)
Ensinkään ei niitä lapsosia niin vain oteta, ja ikärajatkin on olemassa . Tämän ikäpalstan ihmisten on turha sanoa et ottaisi, miksi puhua sananhelinää?
Kyllä 60v on pienet lapset jo hoitanut, ei puhettakaan höllennyksiä adoptointiin.
Pelkkää emppaattisuuden ilmaisua, realiteetti myös mukaan.
Jos on ylimääräistä, on hyvä auttaa avuntarvitsijoita heidän kotimaahansa, miksi heitä pitäisi tänne kauas tuoda? Meillä riittää omiakin lapsia, ottakaa selvää paljonko on lastenkodeissa tälläkin hetkellä eri-ikäisiä? Tuo lässytys äklöttää!
Olen syntynyt tässä maassa suomalaisista vanhemmista, jotka ovat jo kuolleet.
Minua ei tippaakaan kiinnosta muu sukuni, ja toivon heidän tästä eteenkinpäin pysyvän erossa minusta ja perheestäni. En halua edes tietää heidän olemassaolostaan.
Minun sukuni on minun perheeni ja rakkaat ystäväni. Se siitä verisukulaisuudesta.
Minä taas olen erittäinkin kiinnostunut verisukulaisistani. Tiedän, että kaukaisia heitä on tuolla Leningradin seutuvilla. Sielä on toisen vanhempani sukuhaara useita sukupolvia sitten tänne tullut. Kyllä minun veri vetää vahvasti sinne esi-isien ja esiäitieni jalanjäljille. Mutta minpä olenkin hyvin positiivinen ja sosiaalinen tyyppi.
Tutustuminen omaan sukuun on tärkeää. Matkustimme eilen Petterin isän sukujuurille Frieslandiin. Tunnen itsekin syvää kiinnostusta hänen sukunsa historiaan. Hän nautti silminnähden matkasta isoisiensä asuinseuduille.
Juurien ja suvun vaiheiden tiedostaminen on tärkeä osa kun luomme kuvaa omasta identiteettistämme.
Itse tiedän omat juureni ja molempien niin äidin kuin isäni sukujen historian ja osaan asettaa itseni sukupuun oksalle määrättyyn paikkaan ; )
Tuskin heitä meille enää annettaisikaan, 60 on jo auttamattomasti liian vanaha, eli pakon edessä kysymys ja vastaus pysyy spekulointitasolla - jokkaisella.
Kuinka voit tietää meidän itsekunkin rahallista avustus panostamme..eli kuinka voit sanoa kelleen että sanat on vain sanoja jne..
En ottaisi tervettä ...vielä vähemmin sairasta. Ajattelen nyt kysymyksesi kohdalleni tässähetkessä elämänkaartani. Olen mielestäni joskus jopa yliväsynyt tähän hoivvaviettiini, kun pitäisi olla enempi käsiparia ja uudet jalatkaan eivät olisi pahasta.
Miten paljon pieni tai suurempikin lapsi tarvitssee huolenpitoa, se työsarka olisi ihan rehellisesti minulle
liian raskasta, en jaksaisi..ei riitä halujakaan.
Toki toivon , että sairaita ihmisiä iästä viis autetaan huomattavasti enempi ns. rikkaiden maiden on tultava enempi yhteisiin auttamisprojekteihin mukaan. Autetaan heitä heidän maassaan.
Jos taas kotona olisi omia pieniä lapsia, luulenpa että hekin jotka sanovat voivansa ottaa...tosipaikan edessä taitaisi jäädä puheen tasolle. En ottaisi!
Nyt on lähdetty ihan innolla auttamaan pieniä Aids-orpoja vaikka todellisuus on aivan muuta. En minäkään ottaisi ja ottaisiko Korhonenkaan. Hän taisi vain kysymyksellään provota samoin kuin ehkä itsekin provosin ihmisiä osallistumaan kipeään puheenaiheeseen mahdolliseen adoptio-oikeuteen lesbo ja homopareille. Politiikotkin kompastuivat valehtelemaan julkisesti.
Aloituksessa jäi tuon lespo homoparien adoptio-oikeus hieman varjoon ja yritin sitä selventää toisessa kommentissani. Olisikohan Korhonen ihan tosissaan ottamassa Aids-orpoa nurkkiinsa kiireinen lehtinainen ja politiikko kun on, tuskinpa.
Kuitenkin en haluaisi pieniä poikia ja tyttöjä juuriltaan riistää, valkolaisten maailmaan päähän potkittavaksi. Niin lutuisalta kuin se tuntuukin se tummasilmäinen pikkuinen käkkäräpää, mutta he kasvavat aikuisiksi ja alkavat etsimään juuriaan. Lienevätkö onnellisia sitten?
Termi on muuten lesBo.
Ainakin saisivat kasvaa orvot aikuisiksi, mitä siellä kaukana varmasti harva saavuttaa.
Tuskinpa Korhonen lapsia nurkissaan pitää, jos ei hoida itse, on varmasti varaa palkata ammatti-ihmisiä.
Et ole tannut nähdä lasten luokkakuvia muutamiin vuosikymmeniin. Siellä on kyllä monenmoista lasta, enemmän ja vä'hemmän käkkäräpäätä, ihan sulassa sovinnossa.
Jännää täällä, kuinka todelliset asiat tunnutaan verhottavan sivuseikkojen taakse.
Siellähän oli myös ihan oikea termi et vain huomannut tohkeissasi. ;))
Täällä Hollannissa näen joka päivä pyörien etulaatikoissa ja vaunuissa aivan ihania pörröpäitä joten olen nähnyt ihan roppakaupalla suloisia sekoituksia mustasta vaalean ja ruskeaan hipiään ihan ovat sulassa sovussa kaikki keskenään noin päällisin puolin.
Vaan kun elän täälläkin valtaväestön keskellä kuulen ja näenkin yhtä sun toista.
Täällä näkyy myös jokapäiväisessä katukuvassa huiveja ja burkia sekä jos jonkinlaisia kauhtanoita ja kauniita mustahipiäisiä valkean ja mustan sekoituksia, upeita naisia ja miehiä. Ei tarvitse koulualbumia avata ei silti ei poikieni koulukuvissa näkynyt mitään poikkeavaa.
Niin tuskinpa Korhonen nurkissa pitäisi ja tosissaan asiaa edes miettii ; )
Hieman ihmeellistä puhua sairaista, orvoista lapsista, ja ulkonäöstä?
Jos joku, varmasti ylen harva, ottasi/saisi ottaa lapsen huostaansa, hän varmasti tekisi sen muun takia, kuin että lapsi olisi tumman käkkäräpäinen, eika ohuttukkainen, maantienvärinen supisuomalainen.
Hänhän olisi lapsi, ei pehmolelu.
Varmasti tekisi sen suuresta hyväntahtoisuudesta, sillä ihmisen henkihän on korvaamaton, meidän jokaisen, täällä maapallollamme.
Tekohan ei ratkaisisi kaikkien ongelmia, mutta, olen antanut itseni ymmärtää, nykylääketiede on jo hyvin kehittynyt, tälläkin saralla.
Niin tai näin, en suostu kadehtimaan kerjäläisiä, enkä naura hyvää tarkoittaville.
hyvää yötä kirvesvartta ; )) Huomenna matkaamme Frieslandiin katselemaan sinisilmäisiä etupäässä pellavapäitä ; )
Onnittelen, on varmasti ihanaa olla siellä keväällä, toki muulloinkin!
Tulppaaneita tulvillaan.......♪ ♫ ♫ ♪ ♫
Suomessa haetaan jatkuvasti lapsille sijaiskoteja ja nyt jopa vanhuksille. Missä nämä "laupeuden lähettiläät" piileskelevät?
Oma luonteeni ei ole sovelias ketään hoitamaan, ei pientä, eikä isoa jatkuvasti. Omat lapsenikin työnsin tarhaan ja kesäisin äitini hoiviin, joka oli todella empaattisuuden täydellisyys. Jopa ankara isäni sanoi usein minulle, komentaesani lapsiani; "ei saa huutaa lapsille, he saavat traumoja"!!
Lapsenlapsiani jaksan "hoitaa" parikolme päivää, mutta silloinkin on jompikumpi vanhempi myös paikalla suurimman ajan. Toisaalta olen kuullut kommentteja, että mummi on niin ihana, kun se suuttuu, kun se ei muista kauan. Olen huomannut jopa pientä ärsytystä heidän taholtaan!?!
Kauhulla ajattelen omaa vanhenemistani, koskahan dementia iskee tai muu toiminta hiipuu. En varmasti ole se helpoin hoidettava, koska kiukuttelen jo nyt aivan liikaa vieraille ja läheisilleni.
Kiinnostaisi.
Satelliittiantenni?
Muutaman päivän vanha lehti paperisena?
Lehden nettisivut?
Nettilehden tuloste?
Kuunteletko meikäläisiä radioasemia?
Jos, niin millaisella radiolla?
Minulla on ohjelmoitu läppärin suosikkeihin Kainuun Sanomat, Yle Kainuu Radio, Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Iltalehti. Yle areenalta katson uutisia. En kuuntele juurikaan radiota. Kone on tärkeä kommunikoinnin väline lehtien lukemiseen, lasten kanssa kommunikointiin, valokuvien katseluun jne.
Matkustelmme aika paljon ja aikataulujen tarkastukset yms matkajärjestelyt sujuvat täältä kotipöydältä. Junissa on nettiyhteydet jos on tarve ottaa yhteyttä se onnistuu heti miten. Läppäri on muutakin kuin keskustelujen ylläpitämistä varten se on suunnaton informaation lähde varsinkin näin ulkomailla ollessa ; )
Käyn myös lukemassa Suomi24 keskusteluita, otan niihin osaa ja nyt kun aihetta ilmeni tein aloituksen.
alkuun vaikkapa Yle Areenaan.
http://areena.yle.fi/
Olis kai järkevää tehdä sopimus jonkun paikallisen operaattorin kanssa?
Suomen kautta tullee kalliiksi?
Täällä minulla ei ole mahdollista käyttää suomalaista Dna-liittymääni, mokkulassani on hollantilainen sirukortti siis pelitän hollantilainen operaattorin liittymällä ; ). Otin asioista selvää ennen matkustamistani tänne joten ei ongelmia.
Kuukauden vuoksi en viitsi raahata konetta mukanani vaan teen tarvittavat vierailut nettikuppiloihin.
Täytyy samalla selvittää miten hankalaa/helppoa on esimerkiksi kuukauden sopimuksen teko.
Onkohan mahdollisuus perillä vuokrata läppäriä.
Täällä Suomessa säikyteltiin meikäläisen liittymän käytön kustannuksilla.
Olemme matkalla 7-viikkoa ja kone on välttämätön. Varsinaista raahausta ei synnyt koska läppärit ovat nykyään kevyitä ja menevät käsimatkatavaroissa.
Yhteydenpito on vaivatonta. Mm. tänään Kelalta Suomesta soitettiin minulle koska lähetin eilen sähköpostia Kelaan. Epäselvyys on nyt selvitetty sähköisesti kotipöydältä. Läppärillä hoituu laskujen maksut kätevästi, kuopukseni skannaa laskut ja lähettää ne sähköpostiini ja maksan ne täältä. Näen koneelta rahaliikenteeni ja visa-tapahtumat, joten en ylitä "hurmoksissa" maksukykyäni.
KPN:n alainen HI-operaattorin käyttömaksu on 1,50 ekua/päivä, siis voin olla 24-tuntia netissä kerrallaan ja se tekee vain tuon 1,50 ekua. Käytän konetta keskimäärin viitenä päivänä viikossa, muutaman tunnin. Peterkin työstää koneella omia jutskojaan ja lukee lehtiä netissä, kätevää.
Tämä kokemus on osoittanut, että läppäri on erittäin tärkeä juuri kotimaan rajojen ulkopuolella tai kotimaan matkoilla. Eilen tarkastimme aikataulut ennen matkaamme Freislandiin ja junayhteydet pelitti. No, junayhteyksiä on täällä joka lähtöön sillä maa on pieni.
Ennakkoluulot on luotu voitettaviksi. Kotona Suomessa käytän pöytäkonetta, mutta katsotaan kuinka käy sillä olen nyt tottunut tähän sievään vempaimeeni jonka sain pojiltani joululahjaksi. Esikoinen oli ohjelmoinut tämän valmiiksi ja tehnyt erittäin selkeät ohjeet koneen käyttöön.
Niin ja matkalla otetut digivalokuvat voin syöttää suoraan omiin kansioihinsa ja lähetellä tutuille kuvia ja esim. päivittää galleria kuvia.
En tiedä oletko todella korvesta, mutta nyt ainakin kuulostaa, että olet varmaan ensimmäistä
kertaa maailmalla ja myöskin uutena tutustunut tietokoneen käyttömahdollisuuksiin.
Hienoa se on kuulla uusista kokemuksistasi ja innostasi, sillä kaikkihan me joskus olimme aloittelijoita,
vaikka innot ovatkin hatautuneet jo unohduksen yöhön.
Tietokoneesta harva enää mainitsee ihmeellisenä työvälineenä, sillä mukana se kulkee
jostain kummallisesta syystä aika monella kulkurilla.
Kukkivaa Hollantia olen ihaillut takavuosina. On niin pieni maa, että helppo tutustua joka kolkkaan.
Lentokoneesta olen myös katsellut Hollannin rantaviivaa, ja jos ei ole tarkkana, niin nopeasti maa jo vaihtuu.
Magnoliapuut pudottelevat jo terälehtiään meillä - kuin lunta nurmikolla.
Ilma on täynnä monenlaista siitepölyä ja monilla allergisilla on kurjaa.
Mukavaa lomaa Korpikirjailija ja onnellista kotiinpaluuta!
Eikkaa lainaten:
Paistaos armahin aurinko
hellitä hempeä huomen!
Pitkä, pitkä on Pohjan yö
kolkko on talvi Suomen.
Paistaos armahin aurinko,
hellitä lempeä pouta,
jotta lähtisi sydänten jää
ja sulais rintojen routa.
Kommentit joihin vastaan olisi hyvä lueskella ennen kannanottoa. Kerroin kokemuksiani henkilölle, joka uskoi, että nettikahvilan tietokone on ainut ratkaisu tiedonsiirtoon ulkomailta.
Perustin firman 1993 ja ostin ensimmäisen ison tietokonekokonaisuuden, jolla hoidin yritykseni tietoliikenteen ja osan kirjanpitoa, joten ei tämä ole harjoittelureissu ; ). Esikoisellani joka oli silloin 10-vuotia oli jo sitä ennen oma tietokone.
Elän nyt neljänettä kevättä Hollannissa "toisessa kotimaassani" ja voin sanoa, että vain paikallisten mukana oppii maan ulottuvuudet ja sen rajat. Saamoksellakin viime syksynä olimme lähes koko ajan paikallisten vieraana ja se jos mikä opettaa enemmän maasta kuin se, että lentää maan yli. Sitäpaitsi olen laskeutunut noin 25 eri maahan ja lentänyt vielä useamman yli joten korpikin on suhteellinen käsite. Korpi on Kainuussa ja sinne aina palaan retkiltäni, huokasen jatkaakseni matkaani.
Onneksi minun rinnalla vaetaa iloinen Peter Pan, kuihtuisime kasaan jos emme saisi lentää vapaina maailman tuulissa. Syksyn reissut ovat jo muhimassa, mutta ensin vietämme kesän korvessa. Joko korpimökillä tai kaupunkimökillä riippuu keleistä.
Eikka Leikkakin matkusti maailmalla ja tiesi, että aurinko olipa se kevätaurinko kotosuomessa tai keltainen pallo Ranskassa on se sama pallo kaikille, pallo, joka lämmittää ja sulattaa rintojen roudan ; ))
En ottaisi, olen aivan liian vanha noin suureen vastuuseen, en yksinkertaisesti jaksais paneutua täyspainoisesti noin sairaan lapsen kasvatukseen, enkä uskois saavani yhteiskunnalta riittävää tuke.
On vastuuton edes harkita moista kysymystä ! Suomessa on omia sairaita vanhuksia , ja lapsia suomi pitäköön huolen omistaan !
AIDS pysyy kurissa lääkityksellä ja ihminen voi elää normaalia elämää, eikä näy ulospäin.
Montako AIDS/HIV-tartunnan saanutta tunnet?
MIKSI tänne nimenomaan hiv, lapsi ??? kun maailma on täynnä terveitä-kin orpoja????
joilla olis oikeesti mahdollisuus terveeseen elämään, mutta kun heitä ei kukaan huoli, he tuhoutuvat!!! sairaalla lapsella ei ole edes mahdollisuutta kunnon elämään !!! ei voi kuin ihmetellä järjenjuoksua !!!!!!!! ????????
Korhonen taitaa olla " suuruuden hullu" erikoisuuden tavoittelija, huomion kipeä, luulee yksin parantavansa maailman, luulee saavansa kuniaa , ainaki on saanut ihmiset takajaloileen inhoamaan touhujaan !!!
Todellisuuden kanssa ei näilläkään ketjun kouhottajilla ole mitään kontaktipintaa. He vain ottaisivat ja ottaisivat, mutta eivät ota kuitenkaan... Sillä "ottaisi" termillä on hyvä kiillottaa julkisivuaan ja kerjätä armeliaan ihmisen almuja.
koska esim. he yleensä ovat niitä orpoja..
testasi puheenjohtajaehdokkaiden suntautumista kahteen kuumaan aiheeseen: homo/lesboparien oikeuteen adoptoida lapsi ja sitten tietenkin tähän mamukysymykseen. Onko musta, sairas lapsi yhtä hyvä kuin terveenä (tai sairaana) syntynyt suomalaislapsi ? Asenteita testattiin.
Lapsi on aina lapsi, mutta mikä on lapsen paras, sitä ei taida lopulta tietää kukaan. Itse olen kallistunut auttamaan kaukaa, eri järjestöjen kautta. En pidä auttamista minkäänlaisena laupeudentekona. Minusta se on vähän kuin veronmaksua, se kuuluu meille, jotka olemme sattuneet syntymään Suomeen...
mutta ketjun aloittaja kysyi "meiltä" (ymmärtääkseni) ottaisitko sairaan kikkarapään nurkkiisi :(, hän puhuu mielestäni lapsesta kuin jostain esineestä.
Tottakai asenne, että kansaa - lapsiakin on autettava omaan kotimaahan on kunnioitettavakin, mutta jos avustettavan kohdemaan tilanne on siellä asuville liian vaarallinen, tai olosuhteet sellaiset että avun joutuminen sotilasjuntille ja aseisiin on ilmeinen, silloin meidän velvollisuus on ottaa pakoon lähteneitä tänne, - ja jos esimerkin tapaukssessa joku haluaa adoptoida lapsen ulkomailta, sairaankin, se tulisi mahdollistaa, - lapselle on tärkein huolehtivat aikuiset ei heidän sukupuolinen suuntautumisensa.
Mielipiteestäni ja vakaumuksestani en suostu vieremään enkä murenemaan.
Korhonen peräsi puheenjohtajaehdokkaiden inhimillisyyttä, ja kaikki muut paitsi Väyrynen läpäisivät testin. Ei Korhonen kertonut aikovansa adoptoida, vaan halusi tietää ehdokkaiden suhtautumisen näihin kahteen ongelmaan. Samoin nyt keskustelemme suhtautumisesta, kun olemme ylittäneet iän, jolloin olisimme adoptiovanhemmiksi kelvanneet. Mielipiteistään ei kukaan saa minkäänlaista mainetta, kun esiinnymme täällä kaikki anonyymeinä. Minäkin olen kirjoituksillani pilannut vain jocuksen maineen.
Etäapu on kunnioitettavaa sekin, mutta vielä kunnioitettavampaa on, jos joku uhraa suuren osan ajastaan, rahoistaan ja koko loppuelämästään kuolemaan tuomitun lapsen pelastamiseksi. Terveitäkin orpoja on, mutta sentapaista rodunjalostusta ja valintaa harjoitetaan enää eläimillä.
tiedä lapsen kotimaan olosuhteista, Pirre. Tiedämme niistä vain median välittämän kuvan kautta. Emmekä tiedä sitäkään, millaiseksi lapsen elämä täällä muodostuisi...
Kun sanot, että lapsen juuret ovat siellä, missä on koti, en ole tuosta täysin vakuuttunut. Jossakin elämänvaiheessa näyttää monille adoptoiduille tulevan tarve etsiä juurensa, biologiset vanhempansa, solmia siteet heihin, jos se on mahdollista. Katson myös, että pieni lapsi imee itseensä vaikutteita - toiset sanovat, että jo ennen syntymää - kasvuympäristöstään - siis muualtakin kuin kodista, emmekä me pysty vaikuttamaan niiden laatuun.
Sanoit kerran, että matka toiseen ihmiseen on pitkä. Se on pitkä myös toisesta ihmisestä pois.
Ja toisesta maasta...
pitäisi kysyä tänne lapsena adoptoiduilta aikuisilta.
P.s. ja mitäs pahaa siinä sitten on jos he ovatkin kiinostuneita juuristaan, - en usko että he syytävät kasvatti vanhempiaan "kohtalostaan", - päinvastoin. Sitäpäitsi, samalla tavalla meitä valkolaisiakin (suomalaisia) kiinostavat juuremme, - olettaen vain sulututkimuksien suosiosta..
Älä vain anna periksi Pirre? Olet kyllä huvittava kun saat tuon inttämisvaiheen päällesi.
" älä menetä toiveikkuuttasi - kyllä täällä samanlaisia urputtajia piisaa?"
Kohdista itseesi sama mitä toisille helposti kirjoitat; En ymmärrä sinua?
huonosti. Tarkoitin kai "todistella", että ihmislapsen siirtäminen maasta - ja kultturista toiseen on iso asia... Jos sinä Pirre* ottaisit AIDS-orvon huostaasi, olisin ikionnellinen lapsen puolesta.
Mutta jos joku vanhempi adoptoisi lapsen eksoottiseksi lelukseen, koska se näyttää olevan "muotia", surisin lapsen puolesta.
Tärkeätä kai on kuitenkin tehdä se, mihin omat rahkeet riittävät. Oma ymmärrys on harvoin siirrettävissä toiselle, mutta aina kannattaa yrittää. Jotakin siitä voi tarttua...
minun olla samaa mieltä kanssasi, ja miksi?
Käsittääkseni ei koulussa tai päiväkodissa edes henkilökunta saa tietää jos siellä on hiv positiivinen lapsi. Mahtaako pitää paikkansa ?
--- ihmettelen, mutta täällä Suomessa on juuri nyt niin kummallista, että kaikki on periaatteeessa mahdollista, joten siiihen laariin sopii tuo ehdotus pääministeristä. Tosin se kuullostaa kauhuskenaariolta. Niin, jos nuoret suomalaiset ovat sitä mieltä (tätä emme tiedä vielä), että haluavat maksaa veroja myös Afrikasta tuotujen sairaiden lasten elättämiseen, mikäpäs siinä.
Mitä Korhoseen tulee, puolittain pilaksi tarkoitettu kysymys vakavalla asialla (= aids-lapset yleensä) on mauton. Mielestäni lesbo- ja homopareille ei pidä sallia oikeutta adoptoida minkäänlaisia lapsia. Lasten etua pitää ajatella ensin ja sitten vasta pariskuntien mukavuutta ja perheenhankkimishaluja. Talonsa ja tavaransa toissukupuolinen voi sen sijaan jättää kenelle ikinä tahtoo, vaikka mielilampaalleen. Yhtä hyvin kuin voi mielestäni naida joko kirkon siunauksella tai ilman kenet tahansa. Korhosen perheen lapset lienevät jommankumman liitosta jonkun miehen kanssa, joten lapsilla on isä. Jotenkin särähtää maininta arvomaailmasta. Onko niin, että homo- ja lesbopareille on tärkeämpää saada asemansa tunnustetuksi kuin tehdä perheensä isot ratkaisut sen valossa, mihin maailmaan lapset hankitaan?
Olen liian vanha ottamaan minkäänlaista lasta elätettäväksi, joten kysymys on retorinen näissä ikäluokissa. Yritän siis paluumuuttaa hedelmälliseen ikään ja miettiä, miten silloin tekisin. Vastaus on ei. Jollen kykenisi itse synnyttämään, adoptoisin suomalaisen lapsen, sairaan tai terveen, mieluummin kuitenkin terveen. Ja vain sillä edellytyksellä, että perheeseeni silloin kuuluisi myös mies,joka pystyy isän vastuuseen, velvollisuuksiin ja rakkauteen. Sairaan, paljon hoitoa ja huolenpitoa vaativan lapsen tuominen Suomen oloihin, pois omiensa luota ja omasta kulttuuristaan on äärettömän itsekästä ja julmaa, kun sitä tarkemmin ajattelee. Se ei pitkässä juoksussa palvele ainakaan lapsen parasta, vaikka hänelle täällä hoitoa annettaisiinkin. Ajatelkaapa itsekukin itseänne lapsena: miltä olisi tuntunut, jos teidät olisi sairaana kuskattu Afrikkaan vieraisiin oloihin? Ruotsiin lähetetyt sotalapset ovat kertoneet riipaisevia juttuja siitä, minkälaista oli erota omasta perheestään ja sopeutua Ruotsiin, vaikka siellä paremmille päiville pääsivätkin eikä huolenpitoa puuttunut.
jos sitä perhettä ei ole enää, on vain nälkä ja sairautta...- ja Ruotsiin laitettujen lasten riipaisevimmat tarinat liityvät enimmäkseen siihen kun heidän täytyi lähteä takaisin Sumeen juuri kun olivat oppineet kielen ja kotiutuneet sijoitus perheisiinsä.
ottaa enkä saisikaan. Minulle riittää, kun olen omat lapseni hoitanut ja lapsesta asti huolehtinut kehitysvammaisesta sisarestani. Nuorempana ihan konkreettisesti ja nyt edunvalvojana. Ei ihmisen tarvitse ihan kaikkia maailman taakkoja kantaa, vain niin paljon, että itse pysyy koossa.
On kiva todeta kuinka asiallisesti ketju on aloitusta käsitellyt.
Olin eilisen päivän Freislandissa. Matka venyi puolelle öin sillä paluumatkalla pistäydyimme ystäviemme luona Amersfoordissa. Nautin ensimmäistä kertaa eläissäni ystävämme, japanilaisen vaimon kotona tekemää sushia-ateriaa sekä japanilaista vihanneskeittoa ja yrttiteetä, tietenkin aperitiivinä oli savipotissa lämmitettyä höyryävän kuumaa sakea.
Mielipiteissä olen samoilla linjoilla demeterin, Mary´s lamb ja kiukkupussin kanssa ja tietenkin osaksi Jocuksen, tosin Jocus löytää jonkin osatekijän josta haluaa olla erimieltä kanssani ; )
ketjun aloittamisesta. Sinulta se sujuu, tuo vipinän aikaansaaminen. Terveiset sinne, ja annahan kuulua!
wonder........
Hyvä ketju, ilman ohjausta!
Tuliko hyvä mieli kun ihan itse osasit nostaa vanhan jo kuopatun ketjun?
Etkö parempaan pysty?
Kyllä ottaisin, lapsi on lapsi, vaikka oisi sairas ja afrikkalainen.
Eikun paperit vetämään, kapistelu loppuu ja pääset kiinni arjen rutiineihisi.
Ja mä ihmettelen että mikset ottaisi?
Ja miksi se Väyrynen halusi vielä harkita? Ei vaan kehdannut sanoa ei?
Ai hitto, tää olikin joku vanha ketju. Halpaan menin ;))