Meillä on 2 uroskoiraa. Nyt vuoden iässä nuorempi on muutaman kerran laskenut leukansa vanhemman niskaan ja nylkäyttänyt pienesti, max 5 sekunttia. Vähän näyttää, ettei nuorempi itsekkään tiedä mitä tekee ja miksi. Vanhempi ei ole ärähtänyt, ehkä hieman ollut ihmeissään tai kärsivällisesti odottanut, että siirryppäs nuorempi. Urosten välit ovat aina olleet ok ja vanhempi on johtaja. Joskus harvoin kun ärähtää, niin nuorempi kyllä uskoo heti. Milloin tuhon nylkytykseen nyt puuttuisitte? Olen ajatellut, että parempi kun en puutu, koska on siistin näköistä toimintaa ja mielestäni olisi parempi, että vanhempi itse ärähtäisi kuin, että minä sen tekisin. Mielipiteitä, kokemuksia?
Nylkyttäjät
kotona.
13305
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
En puuttuisi, kyllä se toinen koira sitten ärähtää kun häntä toiminta häiritsee.
Jos meinaa tulla jokin inhottava tapa, eli toinenkin vain tykkää ja antaa päällimmäisen touhuta, niin sitten lähtisin keksimään nylkyttäjälle jotain mielekkäämpää tekemistä, miettisin mikä koiran motivoi nylkyttämään ja mikä olisi vielä palkitsevampaa...
Mielestäni kannattaa puuttua nyt kun toiminta on siistiä ja helpompi poistaa, kuin odottaa että toiminnasta voi tulla ongelma. Vähän kuin kaikissa pulmissa. Laumanjohtajana päätät mitä toimintoja laumaltasi hyväksyt. :)
urosperheiltä kaipaisin. Minusta olisi parempi, että kun saman katon alla asutaan, niin välit tulisivat selväksi koirien itsensä aloitteesta, ettei tilanne räjähdä sitten joskus kun ovat yksinään. Mutta tuo on hyvin siistin ja viattoman näköistä ollut, mutta mietityttää silti.
Meillä 2-ja 4-vuotiaat urokset ja ihan samanlaista meillä ollut. Ei ole mennyt pahemmaksi missään vaiheessa, vaan jäi oikeastaan kokonaan pois n. 1/2 vuotta sitten. Emme puuttuneet siihen mitenkään, sillä vanhempi uros tuntui hallitsevan tilanteen.
Esim. vapaana juostessaan niille saattoi tulla tuollainen hetki ja joskus kotona, aina vanhempi uros käyttäytyi rauhallisesti ja siirtyi alta pois. On näillä ollut kaksi kunnon tappelua, joissa molemmat sai naarmun jalkaansa, mutta ei enää vuoteen ollut mitään. Tappelut saivat alkunsa, kun molemmilla oli mehevä luu ja nuorempi sattui ohittamaan vanhemman liian läheltä, kai aikeissa napata toisen luu. Yritti vielä toisenkin kerran, muttei sitten enempää. Nykyään ovat kuin paita ja peppu.
uroskoirilla...Pientä vääntöä johtajuudesta ollut alusta saakka ja kuvio vaikuttaa edelleenkin epäselvältä. Koirat ovat ny 2 ja 4v. Muutaman viikon aikana tilanteeseen on tullut "outoja" piirteitä. Vanhempi on alkanut seurata nuorempaa koiraa koko ajan, hätääntyy jos tämä häviää silmistä. Lisäksi vanhempi koira työntyy aivan kiinni nuorempaan, missä tahansa tämä onkin. Nuorempi on alkanut murista vanhemmalle koiralle, on selvästi ärtynyt tämän toiminnasta. Nylkyttämistä on näillä meidän koirilla ollut satunnaisesti alusta saakka. Jotensakin tämä tilanne on alkanut hermostuttaa koko perhettä ja kyselisinkin nyt vinkkejä tilanteen laukaisemiseen. Myös leikkausta ollaan jo mietitty yhtenä vaihtoehtona. Pelkona siinä kuitenkin on, että koirat muuttuvat apaattisiksi. Vanhemmalla lisäksi enemmän tottelemattomuutta; käskyjä joutuu toistamaan enemmän kuin aikaisemmin.
Auttaiskohan jos hommaisitte niille enemmän tekemistä, vaikka temppujen opettelua. Siinä koirat saa aivojumppaa ja on hyvä keino vahvistamaan ihmisen johtajuutta. Jospa sitten ei vanhempi koira enää niin kovasti kaipaisi seuraa, kun on ollut virikkeitä, vaan rauhoittuisi ja antaisi nuoremmalle vähän tilaa hengittää ;)
Pitkiä lenkkejä, jonka aikana myös tottelevaisuusharjoittelua mukana. Uusia leluja, vaikka pahvilaatikoita, ei tarvi olla kaupasta ym. Eli keksikää niille jotain vaihtelua arkirutiineihin, niin katkeaa kierre ennen kuin menee pahemmaksi.
Ainakin meillä tehdään näin, jos tottelevaisuudessa näkyy taantumista, ja on aina auttanut. Alle viikossa pitäis jo näkyä muutos parempaan.
Kyseessä voi koiralla olla jonkinlainen sairaus, joka aiheuttaa hämmennystä. Meillä alkoi normaali vanhuudenhöpsähtäminen noin, mutta teillä ei kai pitäisi olla siitä kyse. Jos mietit leikkausta, niin koitappas ensin sillä implantila, mitä käy. Meillä se oli loistava, koiraa ei tarvinnut rauhoittaa korkean iän vuoksi, mutta hyöty ole todella huima.
Mutta itse käytän aina, jos koiran käytös muuttuu, suht nopsaan lääkärissä. Ja koskaan ei ole tarvinnut jäädä tyhmäksi ja miettimään, vaan on löytynyt selkeä syy.
Sitten, jos kaikki on hyvin, niin lisää aktiviteettia. Sekä yksi tärkeä seikka. Eli koirat eivät ole aina yhdessä, vaan saavat "oman aikansa" ihmiseltä juuri niille sopivin touhuin.
ennenkuin edes jatkoin lukemista siius muiden kommentteja yhden luin ja se riitti.
mietihän, edellinen pyytää että annat olla ja jos ongelmia tulee niin sitten alat muuttamaan. entäs kun alkaa nylkyttämään muita koiria kun menette esim koirapuistoon? tai sinua ja lapsie jnejne. Koira kyllä ymmärtää nylkytyksen, se on joko alistamista tai parittelu mielessä. se yrittää nyt päässä laumassa korkeammalle, ja sinun johtajana pitää näyttää sille sen paikka, nylkyttäminen ei sallittua missää oloissa....
vielä että lue tarkkaan muut kommentit, yhteen ottoja tullut, jos laumassa on arvojärjestys kohillaan niin tälläista ei tapahdu. koirat ressaavat siittä, ja sitten rivät ole onnellisia...
Lue itse tarkemmin. Se, jonka koirat tapelleet, kirjoittaa että se oli tapahtunut vuosi sitten. Nylkytys aikeita ollut puoli vuotta sitten ja sen jälkeen ei enää tappeluita eikä nylkytysyrityksiä. Koirien oli annettu hoitaa oma arvojärjestyksensä itse ja oletettavasti ihmiset ovat kuitenkin porukan pomoja. Mielestäni toiminut hyvin, sillä jos koirilla ollut luiden takia kaksi tappelua, kun nuorempi ollut 1v, niin se on vain normaalia. Mikäli tappeluita olisi edelleen asia olisi todella ongelmallinen, mutta näinhän ei ole, vaan koirat ilmeisesti tulevat loistavasti toimeen.
Liika puuttuminen ja hysterisointi vaikuttaa enemmän haitallisesti koirien väleihin. Kyllä niiden pitää saada selvittää oma arvojärjestyksensä itse.
Joo, taitaa siis olla kyse minun viestistäni, jossa kerroin poikien tapelleen luista kahdesti. Emme tosiaan puuttuneet niiden välienselvittelyyn nylkytysyrityksissä, mutta tappelut lopetimme tiukalla käskyllä. Mitään häröilyä ei ole enää ollut vuoteen, kun pojat saivat selvitettyä kumpi heistä on pomo. Me ihmiset ollaan kuitenkin niille molemmille päälliköitä ja ne tottelevat koko perhettä hyvin.
Kyllä koirien pitää saada omat asiansa hoitaa, eikä olla tahdottomia nukkeja ihmisen egon jatkeena.
usein yhteen. Mitään tilanteen rauhoittumista ei ole näkyvissä. Tappelussa nuorempi lopulta alistuu mutta näitä tappeluita kyllä riittää. Esim jos toinen koira menee vieraan luokse niin toinen heittää jo siitäkin kilarit ja tappelu on valmis. Pari vuotta tätä sivusta seurannut. Pitää aina lähteä välistä pois, ettei tule hammasta mullekin.
Toinen koira myös nylkyttää kaikkia muita koiria. Koiria käytetään myös agilityssä ja pärjäävät tokossa. Laumajärjestyksestä on kyse ja sitä voi hiukan avittaa johdonmukaisuudella.
Itse kyllä kieltäisin ihan nätisti sitä nuorta urosta härkkimästä vanhempaansa. Minulla on kaksi narttua ja aiemmin ollut uros/narttu yhdistelmiä. Aina olen ihan nätisti käskenyt lopettaa moiset nylkytykset. Muuten nuorelle voisi nousta pissa päähän ja yhteenotto olisi väistämätön. Näissä roduissa jälki voisi olla aika ikävää.
mieltä, että pitää heti puuttua, toiset taas, että pitää antaa selvittää välit.
Riippunee rodusta kuitenkin... Omat urokseni annan niiden hoitaa homman keskenään. Jos en, niin nehän voivat tehdä sen kun olenkin poissa. Tietysti jos homma menee yli äyröiden, niin siihen puutun. Eivät ole meillä mitään riidankylväjiä muutenkaan. Aika leikkiä tuo on ollut tähän mennessä, muutama nylkäys silloin, toinen tällöin, eiköhän sen erota, kun tosissaan ovat...