12.04.2010 13:05, päivitetty 12.04. 13:28
Koulukiusaaminen alkaa usein jo ennen kouluikää. Tutkimuksen mukaan päiväkodeissa kiusataan lapsia monin tavoin, ja joskus myös henkilökunta osallistuu siihen.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Folkhälsanin yhteinen hanke on selvittänyt kiusaamista päiväkodeissa. Selvityksessä haastateltiin 61 päiväkotilasta sekä vanhempia ja päiväkotien työntekijöitä.
Tutkimuksen mukaan päiväkodeissa kiusaaminen on arkipäivää, mutta ilmiötä ei aina tunnisteta kiusaamiseksi. Päiväkodin henkilökunnan on joskus vaikea erottaa kiusaamista lasten nahistelusta ja muista konflikteista.
Kiusaaminen ilmenee päiväkodeissa mm. fyysisenä väkivaltana, lahjontana, haukkumisena, ilkeinä kommentteina, vallankäyttönä ja juonitteluna. Ryhmästä poissulkeminen ja leikkien ulkopuolelle jättäminen on kuitenkin kaikkein yleisin kiusaamisen muoto.
- Lapset kiusaavat toisiaan pääsääntöisesti vapaan leikin aikana niin sisällä kuin ulkona. Toisia lapsia ei oteta mukaan leikkiin tai leikkien sääntöjä muutetaan kesken kaiken. Lasten mukaan usein tapahtuu jotain tyhmää silloin, kun aikuiset eivät näe tai heillä on kiire, kertoo hankkeen suunnittelija Laura Kirves Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
- Lapset ovat hyvin tietoisia siitä, millainen hierarkia ryhmässä vallitsee. He pystyvät kertomaan kuka ryhmässä määrää, kuka jää ilman ystävää ja kuka kiusaa. Fyysinen väkivalta on lasten mielestä kiusaamista, mutta myös haukkuminen ja ryhmästä poissulkeminen voi heistä olla kiusaamista, huomauttaa hankkeen suunnittelija Maria Stoor-Grenner Folkhälsanilta.
Tutkimuksen mukaan kiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä yksittäisen lapsen kehitykselle, oli kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai sivustakatselijasta. Pienten lasten kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää, mutta pääpainon tulee olla kiusaamisen ehkäisyssä.
Aikuisten toiminta lapsiryhmässä on myös keskeistä kiusaamisen ehkäisyssä. Kiusaamista voidaan ehkäistä muun muassa vanhempien ja päiväkodin hyvällä vuoropuhelulla sekä tukemalla lasten välisiä suhteita ja sosiaalisia taitoja ja auttamalla heitä hallitsemaan aggressiota.
Päiväkodin työntekijän tulee huolehtia, että jokainen lapsi pääsee leikkiryhmiin mukaan. Lisäksi työntekijän tulee ohjata lasten leikkejä. Lapsia tulee myös rohkaista kertomaan kiusaamis- ja konfliktitilanteista. Vaikka pienet lapset ovatkin puhuneet kiusaamisesta, sitä ei ole aina otettu vakavasti.
Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa -hanke käynnistyi osana sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa, eri hallinnonalojen ja järjestöjen varhaista puuttumista kehittävää yhteistyötä.
- On erittäin tärkeää, että kiusaamisen ehkäisy aloitetaan jo ennen kouluikää. Päivähoidon piirissä on 200 000 lasta, joten siellä on erinomaiset mahdollisuudet tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma olisi suositeltava laatia osana kuntien ja päivähoidon yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmia. Kasvattajia olisi myös hyvä kouluttaa kiusaamisen ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, sanoo sosiaalineuvos Martti Lähteinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
IS
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2088822
Koulukiusaaminen alkaa usein jo ennen kouluikää. Tutkimuksen mukaan päiväkodeissa kiusataan lapsia monin tavoin, ja joskus myös henkilökunta osallistuu siihen.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Folkhälsanin yhteinen hanke on selvittänyt kiusaamista päiväkodeissa. Selvityksessä haastateltiin 61 päiväkotilasta sekä vanhempia ja päiväkotien työntekijöitä.
Tutkimuksen mukaan päiväkodeissa kiusaaminen on arkipäivää, mutta ilmiötä ei aina tunnisteta kiusaamiseksi. Päiväkodin henkilökunnan on joskus vaikea erottaa kiusaamista lasten nahistelusta ja muista konflikteista.
Kiusaaminen ilmenee päiväkodeissa mm. fyysisenä väkivaltana, lahjontana, haukkumisena, ilkeinä kommentteina, vallankäyttönä ja juonitteluna. Ryhmästä poissulkeminen ja leikkien ulkopuolelle jättäminen on kuitenkin kaikkein yleisin kiusaamisen muoto.
- Lapset kiusaavat toisiaan pääsääntöisesti vapaan leikin aikana niin sisällä kuin ulkona. Toisia lapsia ei oteta mukaan leikkiin tai leikkien sääntöjä muutetaan kesken kaiken. Lasten mukaan usein tapahtuu jotain tyhmää silloin, kun aikuiset eivät näe tai heillä on kiire, kertoo hankkeen suunnittelija Laura Kirves Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.
- Lapset ovat hyvin tietoisia siitä, millainen hierarkia ryhmässä vallitsee. He pystyvät kertomaan kuka ryhmässä määrää, kuka jää ilman ystävää ja kuka kiusaa. Fyysinen väkivalta on lasten mielestä kiusaamista, mutta myös haukkuminen ja ryhmästä poissulkeminen voi heistä olla kiusaamista, huomauttaa hankkeen suunnittelija Maria Stoor-Grenner Folkhälsanilta.
Tutkimuksen mukaan kiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä yksittäisen lapsen kehitykselle, oli kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai sivustakatselijasta. Pienten lasten kiusaamiseen puuttuminen on tärkeää, mutta pääpainon tulee olla kiusaamisen ehkäisyssä.
Aikuisten toiminta lapsiryhmässä on myös keskeistä kiusaamisen ehkäisyssä. Kiusaamista voidaan ehkäistä muun muassa vanhempien ja päiväkodin hyvällä vuoropuhelulla sekä tukemalla lasten välisiä suhteita ja sosiaalisia taitoja ja auttamalla heitä hallitsemaan aggressiota.
Päiväkodin työntekijän tulee huolehtia, että jokainen lapsi pääsee leikkiryhmiin mukaan. Lisäksi työntekijän tulee ohjata lasten leikkejä. Lapsia tulee myös rohkaista kertomaan kiusaamis- ja konfliktitilanteista. Vaikka pienet lapset ovatkin puhuneet kiusaamisesta, sitä ei ole aina otettu vakavasti.
Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa -hanke käynnistyi osana sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa, eri hallinnonalojen ja järjestöjen varhaista puuttumista kehittävää yhteistyötä.
- On erittäin tärkeää, että kiusaamisen ehkäisy aloitetaan jo ennen kouluikää. Päivähoidon piirissä on 200 000 lasta, joten siellä on erinomaiset mahdollisuudet tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma olisi suositeltava laatia osana kuntien ja päivähoidon yksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmia. Kasvattajia olisi myös hyvä kouluttaa kiusaamisen ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, sanoo sosiaalineuvos Martti Lähteinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
IS
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2088822
Vastaukset 1
Vanhimmat
Juu, totta.
lasten eriarvoistuminen voi olla myös työntekijöiden aikaan saamaa.
Tulipa mieleeni kun luin Viola Heistosen kirjoitusta
http://www.promerit.net/foorumi.html
Viola Heistonen
Re: "Lastensuojelun" ja "lapsen edun" hurja tilanne Suomessa
« Vastaus #4 : Huhtikuu 06, 2010, 09:39:08 »
--------------------------------------------------------------------------------
Mitä tapahtuu suljettujen ovien takana kehitysvammaisten laitoksissa,asuntoloissa ja palvelukodeissa?
Neuvostoliittokin kaatui, mutta Suomen kehitysvammaisten elämää erityishuollossa v 1977 säädetty laki on ja pysyy!
Yli 30 vuotta vanha laki ja sen pakkokeino §42,"erityishuollossa olevan henkilöön saadaan soveltaa pakkoa vain siinä määrin kuin erityishuollon järjestäminen tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii" antaa lähes rajattomat mahdollisuudet erilaisten pakkokeinojen, eristyksen ja tapaamisrajoitteen käyttöön.
Kehitysvammalakiin perustuvista pakkokeinojen käytöstä ei ole edes valitusoikeutta, ainoastaan erityishuolto-ohjelmasta.Lastensuojelulaissa ja mielenterveyslaissa on sitävastoin valitusoikeus........"
että siksiköhän pojalleni oltiin vuonna 2006 hakemassa kehitysvammaisen paperit, että olisi ollut helpompi ottaa huostaan. Nythän jokainen erityislapsi kantaa kehitysvammaisen papereita, että tukea ja terapiaa saisi paremmin. Pojallani on r-vika tai oli, joka on hyvällä terapeutilla korjattu.
Poikani ollessa tarhassa hän oli myöntänyt siskolleen - joka oli eri tarhassa töissä -, että häntä kiusataan aikuisten toimesta siskoni kysyessä tätä.
Ja sanoihan lastentarhanopettaja, että jos poikani - silloin 4-vuotias - tulee kertomaan heille, että häntä kiusataan, niin he sanovat pojalleni, että taasko sinä tulit kiusaamaan meitä. No kiusaaminen loppui, kun poikani ei suostunut tarhaan. onneksi pojan isä oli asunnoton ja työtön, niin poika oli kotona. Ja sitten itse jäin määräaikaisesta työsuhteesta - Päivi Ja Paavo Lipposen perhetuttavan tukityöllistämis- eli tempputyöllistämispaikasta - työttömäksi. Se oli ehkä meidän pelastus.