Miksi oikeus kotiutti tämän lapsen?
"Kemiönsaarelaisen Ani Leikonniemen piina päättyi viikko sitten, kun hän sai lapsensa takaisin kotiin.
Viranomaiset ottivat Leikonniemen nyt kolmevuotiaan pojan huostaan viime kesänä.
Leikonniemi valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen viime tiistaina.
Leikonniemi on iloinen oikeuden päätöksestä.
Sosiaaliviranomaisten toimintaan hän on pettynyt.
- Mihinkään ei voi luottaa. Jos jatkossa tarvitsen apua, en pyydä sitä sosiaalitoimelta vaan sukulaisilta ja ystäviltä, Leikonniemi sanoo.
Leikonniemi asui aiemmin Naantalissa. Hän haki kaupungin sosiaalitoimelta taloudellista apua, koska hän on leukemiaa sairastavan tyttärensä omaishoitaja. Taloudellisen avun sijasta hän sai kotiinsa perhetyöntekijän, jonka piti auttaa perheen pojan hoidossa. Myöhemmin Leikonniemi huomasi, että jutustelut oli kirjattu ylös, ja pojan sijoitusta perusteltiin perhetyöntekijän kirjauksilla.
Leikonniemen mielestä viranomaiset tekevät huostaanottopäätöksensä liiaksi kirjallisen aineiston pohjalta. Häntä närästää myös se, että kirjauksissa on virheitä. Leikonniemen piina alkoi viime heinäkuussa, kun kolme ventovierasta humalaista miestä tunkeutui hänen kotiinsa.
Paikalle tuli poliisi ja kaksi päivystävää sosiaaliviranomaista. Myöhemmin poika haettiin kiireelliseen laitossijoitukseen kotirauharikoksen varjolla.
Vasta oikeudenkäynnissä selvisi huostaanoton todellinen syy.
- Heidän papereissaan huostaanoton syyksi oli kirjattu muun muassa äidin voimavarojen vähyys, vaihtuvat miessuhteet sekä toistuvat olin- ja asuinpaikan vaihdokset. Tämä kaikki oli kuitenkin kirjattu väärin eli todellisuudessa asiat eivät pitäneet paikkaansa, Leikonniemi suomii.
Naantalin kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön päällikkö Jutta Merilahti ei ota kantaa yksittäistapaukseen.
Yleisellä tasolla hän kiistää väitteet väärinkäytöksistä.
IS
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2053867"
"Kemiönsaarelaisen Ani Leikonniemen piina päättyi viikko sitten, kun hän sai lapsensa takaisin kotiin.
Viranomaiset ottivat Leikonniemen nyt kolmevuotiaan pojan huostaan viime kesänä.
Leikonniemi valitti päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen, joka kumosi päätöksen viime tiistaina.
Leikonniemi on iloinen oikeuden päätöksestä.
Sosiaaliviranomaisten toimintaan hän on pettynyt.
- Mihinkään ei voi luottaa. Jos jatkossa tarvitsen apua, en pyydä sitä sosiaalitoimelta vaan sukulaisilta ja ystäviltä, Leikonniemi sanoo.
Leikonniemi asui aiemmin Naantalissa. Hän haki kaupungin sosiaalitoimelta taloudellista apua, koska hän on leukemiaa sairastavan tyttärensä omaishoitaja. Taloudellisen avun sijasta hän sai kotiinsa perhetyöntekijän, jonka piti auttaa perheen pojan hoidossa. Myöhemmin Leikonniemi huomasi, että jutustelut oli kirjattu ylös, ja pojan sijoitusta perusteltiin perhetyöntekijän kirjauksilla.
Leikonniemen mielestä viranomaiset tekevät huostaanottopäätöksensä liiaksi kirjallisen aineiston pohjalta. Häntä närästää myös se, että kirjauksissa on virheitä. Leikonniemen piina alkoi viime heinäkuussa, kun kolme ventovierasta humalaista miestä tunkeutui hänen kotiinsa.
Paikalle tuli poliisi ja kaksi päivystävää sosiaaliviranomaista. Myöhemmin poika haettiin kiireelliseen laitossijoitukseen kotirauharikoksen varjolla.
Vasta oikeudenkäynnissä selvisi huostaanoton todellinen syy.
- Heidän papereissaan huostaanoton syyksi oli kirjattu muun muassa äidin voimavarojen vähyys, vaihtuvat miessuhteet sekä toistuvat olin- ja asuinpaikan vaihdokset. Tämä kaikki oli kuitenkin kirjattu väärin eli todellisuudessa asiat eivät pitäneet paikkaansa, Leikonniemi suomii.
Naantalin kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön päällikkö Jutta Merilahti ei ota kantaa yksittäistapaukseen.
Yleisellä tasolla hän kiistää väitteet väärinkäytöksistä.
IS
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2053867"
Vastaukset 19
Vanhimmat
hu-huu, eikö kukaan huostahullu osaa vastata! Huostahullun raivoamisessa kun ei yleensä ole täällä päätä eikä häntää, niin olisi kiva kuulla kerrankin joku järkevä kannanotto, mitä tässä huostaanotossa oli mahtanut mennä pieleen, kun hallinto-oikeus määräsi lapsen kotiutettavaksi noin 8 kk:n huostavankeuden jälkeen.
Lapsihan joutuu olemaan vähintään tuon ajan vankeudessa kun sossu hutiloi huostaanoton, ennen kuin asia saadaan oikeuskäsittelyyn. Olisi kiva kuulla, löytyykö yhtään järkevää selitystä sille, mikä mähläys tässä huostahullun palvomille sossuille oli mahtanut tapahtua, että oikeus ei hyväksynyt lapsen vankeudessa pitoa?
Kun huostahullun mielestä sossut ovat TÄYDELLISIÄ, KORKEASTI KOULUTETTUJA, SIKSI MYÖS REHELLISIÄ, EIVÄT TEE VIRHEITÄ, EIVÄT RIKO LAKIA, OVAT AINA LAPSEN PUOLELLA, niin miksi ihmeessä niin täydelliset ihmiset, jotka ovat kai huostahullun silmissä yli-ihmisiä, olivat tehneet tässä jotain väärin, että lapsi pääsi kotiin? Näitä tällaisia huostassa pitämisiä sattuu koko ajan, niin joku selityshän sille on oltava, mitä ihmettä sossu tunaroi työssään, että tällaista yleensä tapahtuu?
Sossu-uskovan USKONTUNNUSTUS:
Minä uskon sossutanttaan. MInulla ei ole muita jumalia. MInä uskon myös hallinto-oikeuteen, koska uskon sen toimivan samoin kuin käräjäoikeus.
Tantta, joka sikiää työsopimuksen allekirjoituksella on kaiken kuolevaisen ja yli-inhimillisen yläpuolella.
Tantta on täydellinen,
tantta on rehellinen,
tantta on virheetön,
tantta ei tavoittele omaa etuaan, vaikka omistaisi lastenkodin,
tantta näkee lasten tulevaisuuteen,
tantta on selvänäkijä,
tantta on oikeudenmukainen,
tantta ei valehtele,
tantta ei herjaa,
tantta ei tee vääriä tuomioita,
tantta ei lausu väärää todistusta lasten vanhemmista,
tantta ei koskaan ymmärrä väärin,
tantta ei koskaan valehtele,
tantta ei huijaa,
tantta ei petä lupauksiaan,
tantta ei ikinä kiristä vanhempia,
tantta ei koskaan oleta, vaan tantta tietää kaiken asioista, joita ei olisi ikinä nähnytkään,
tantta ei ikinä uhkaile lapsia,
tantta on ainut, joka voi määritellä lapsen edun, muut eivät siitä mitään ymmärrä,
tantta ei voi rikkoa lakia, koska lastensuojelulaki on ainut täydellinen laki tässä maailmassa,
tantta ei koskaan tulkitse lakia väärin,
tantalla on salainen kansio, jossa on yli-inhimillisin keinoin hankittua totuutta asiakasperheestä,
tantta ei koskaan paljasta totuutta, koska hän on salattu Jumala,
tantta istuu Isän Jumalan, Kaikkivaltiaan yläpuolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan kaikkia lastensuojelun asiakkaita.
Ylistys, voima ja kunnia suomalaiselle sossutantalle ja hänen salaiselle tiedolleen iankaikkisesti, aamen.
yksi huostahullu jauhaa aina samaa juttua kaikista sivupersoonistaan "Meitä on täällä paljonki.", "On meitä täällä vaikka kuinka paljon", niin sitten kuitenkin, jos eräs tietty henkilö ei ole paikalla, ei täällä ole "meitä muitakaan".
Ei yhtään huostahullua vastaamassa näin yksinkertaiseen kysymykseen ????????
Haloo! Eikö yhtään viisasta huostahullua vastaamassa alakoulumaisen helppoon kysymykseen??????
"Haloo! Eikö yhtään viisasta huostahullua vastaamassa alakoulumaisen helppoon kysymykseen?????? "
Mikä on kysymyksesi? Olisi siten helpompi vastata. Onko sinusta "huostahullu" sellainen ihminen, joka siis arvostaa lastensuojelun sosiaalityöntekjän työtä ja toivoo yhteiskunnan huolehtivan lapset turvaan huonosta kohtelevilta vanhemmilta?
tietenkin ja tottakai ammattilaisen ja koulutetun henkilön työtä olipa hän millä alallla tahansa.
Mutta kukaan ei arvosta jos lihanleikkaaja tyrii omassa ja tärkeässä ihmisten ruokintaketjun osana ollessaan
tai lääkäri kursii ja parsii esimerkiksi tapaturmassa loukkaantuneen jäseniä miten sattuu
tai jos kampaaja kynii ja polttaa asiakkaidensa hiukset.
Puhumattakaan jos rakentaja rakentaa vinoja seiniä ja vuotavia kattoja
siitä työstäkään ei saa ylistystä, kehuja eikä kiitosta kun siihen ole mitään syytä eikä tarvettakaan.
Pitääkö siis työssään (hallinto-oikeudessa oikein todettu!) lain vastaisesti toimineen ja tyrineen
ja niin monesti vieläpä kouluttamattoman ja ammattitaidottoman sossun työtä ylistää ja kehua?
yhteiskunta olisi sekaisin jos muillakin aloilla olisi samanlaista sakkia kuin lastensuojelussa.
Johan tuo kysymys näkyy ketjun otsikossakin.
Huostahullu on ihminen, joka elää valhemaailmassa. Hän ei ole kovin älykäs, hän ei omaa alkeellisimpiakaan tietoja laista ja sen tulkinnasta tai oikeuslaitoksista (rikos ja hallinnolliset oikeudet), eikä koko huostaanottoprosessista; hänessä on paljon samaa kuin pienessä lapsessa, joka uskoo aikuisten hoitavan kaikki asiat oikein ja aikuisten olevan virheettömiä. Aikuisuskonsa hän on siirtänyt viranomaisiin, hänen luottamuksensa heitä kohtaan on vailla aikuisen realiteettien tajua. Hän ei myös seuraa politiikkaa, eikä ymmärrä asiayhteyksiä, vaikka yrittäisikin seurata sitä. Hänen maailmansa on musta-valkoinen - kuten pienellä lapsella - hyvät ja pahat, kiltit ja tuhmat. Voit lukea vielä viranomaisuskovaisen uskontunnustuksen edeltä, ettei jää mitään epäselvää.
Ei huostahulluus sitä ole, että arvostaa jonkun ihmisen hyvin ja oikein tekemää työtä. Jos niin olisi, niin silloin olisi arvostelukykyä nähdä, milloin ei ole toimittu oikein, mutta huostahullulla ei ole kykyä realistisesti arvostella viranomaisten työtä tai poliitikkojen päätöksiä. Lapsenomaisuudessaan hän on kyvytön näkemään, että osa viranomaisten päätöksistä voi olla tosi huonoja, vaikka osa hyviä olisikin.
Huostaanotoissa hänellä on vain hyvät ja pahat vastakkain asettelu eli sossut ovat aina vain hyviä, virheettömiä ja vanhemmat pahoja. Hän ei ymmärrä, että hyvätkään sossut eivät aina voi toimia oikein, vaan heidän on toimittava lapsen edun vastaisesti, jos haluavat säilyttää virkansa. Hän jumaloi sossuja niin, että hän ei usko heidän olevan pahoja, vaikka muut asiantuntijat arvostelisivat ankarasti heidän tekemiään päätöksiä. Eri tyyppisten tuomioistuinten arvostelusta hän jää täysin ulkopuolelle. Tyhmyytensä tulee parhaiten esille kun hän ei usko edes sossujen kertomuksia, jos ne ovat vastoin hänen päähänsä iskostunutta ajattelua. Näin ollen hän on kyvytön ymmärtämään sitäkään, että sijaishuolto toimisi väärin, eikä asetakaan lasta aina arvoissaan etusijalle, vaan lapsi voi joutua sijoitettuna paljon huonompaan paikkaa kuin hänen kotinsa oli.
Jos huostahulluus olisi vain sitä, että toivoo yhteiskunnan huolehtivan lapset turvaan huonosti kohtelevilta vanhemmilta, niin silloinhan kaikki palstan vakkarit olisivat huostahulluja.
Mutta ei, huostahulluus on paljon laajempi käsite, jossa sekoittuvat aikuisen typeryys, ilkeys, omat tunne-elämän vammat ja silkka älykkyyden puute. Pienen lapsen maailma on valtavan itsekeskeinen, hän ei kykene hahmottamaan muuta kuin näkemänsä. Jos esim. ulkoa kuuluu iso ääni, lapsi pelästyy sitä, koska kokee sen itseensä kohdistuvana uhkana; hän itse on maailman keskipiste. Niinpä huostahullu on kyvytön omaksumaan uutta todistettua tietoa, joka on vastoin hänen kokemusmaailmaansa.
Ilkeys ja typeryys astuvat esiin siinä vaiheessa, että noin ajatteleva aikuinen kohauttaisi olkapäitään ja jättäisi sellaiset väitteet omaan arvoonsa, joita ei kykene hyväksymään. Mutta ilkeilevä huostahullu hyökkää niiden ihmisten mielipiteitä vastaan, jotka ovat hänen mielestään väärässä. He ovat uhka hänen turvalliselle pikku maailmalleen, siksi hänen on puolustauduttava, että turvallisuudentunne ei järkkyisi ja hän voisi tuudittautua samaan valheelliseen tietämättömyyteen, joiden kohteeksi tuo tietämätön yksilö on uskoteltu.
Huostahullun maailmassa ei ole siis sijaa edes lapselle, koska hän itse on lapsi, joka on oman pikku maailmansa keskiössä. Jos hän kuulee jutusta, jossa selvästi kerrotaan, miten joku lapsi on erotettu hyvästä vanhemmastaan viranomaisten epärehellisellä toimilla, ei hän järkyty lapsen kohtalosta ollenkaan, koska kysehän on vain hänestä itsestään, hänen uskomuksistaan, hänen turvallisuudestaan, hänen maailmastaan, joka ei saa romahtaa. Sen takia huostahullu ei reagoi tämän ketjun kuvaukseen siitä, miten väärin tuota koko perhettä on kohdeltu, ei edes silti, että suurimpana kärsijöinä ovat lapset. Hän voi mesoa ja melskata jossain ketjussa jotain pientä yksityiskohtaa tyyliin "ei se noin voi olla". Oma maailma pysyy kasassa kun kieltäytyy ottamasta kantaa niihin realistisiin tosiasioihin, jotka todistavat hänen maailmankuvaansa vastaan.
Sen takia näitä "todistajia" löytyy, jotka kirjoittavat "ei minullakaan", "en ole nähnyt yhtään", "on minullakin seitsemän lasta, eikä ketään ole huostaanotettu". :)
Ei huostahullu lasten asialla ole, vaan omallaan, ei hän lapsia puolusta, vaan itseään. Kaikki, jotka sotivat hänen käsityksiään vastaan ovat valehtelijoita, koska hänen oma pieni egosentrinen maailmansa lässähtäisi kuin korttitalo, jos hän näkisi äkkiä muuta totuutta kuin omansa. Hyvät-pahat -asetelma kaatuisi, turvallisuuden tunne murenisi, koska hänen olisi vihdoin kasvettava aikuiseksi ja myönnettävä, että yhteiskunta on monimuotoinen paikka, eikä niin hyvä ollenkaan kuin hän näkökulmastaan on uskotellut.
Olisi tosiaan aika kasvaa aikuiseksi, että kykenisi puolustamaan lapsia oikealla tavalla, oikeita uhkia vastaan, koska pahin vihollinen huostaanotoissa eivät aina olekaan vanhemmat, he ovat usein lapsen ainoa tuki ja turva häntä oikeasti väärin kohtelevia aikuisia vastaan. Mutta koska hän on siihen kyvytön, hän jatkaa omia pikku ympyröitään, oman maailmansa keskipisteenä ja selittää niille, jotka jaksavat kuunnella "minä en ainakaan ole koskaan nähnyt", "minun tuttavapiirissä ei ole yhtään", "on se hyvä kun lapset pelastetaan huonoilta vanhemmilta", "minä arvostan ja ihailen sosiaalityöntekijöitä"....
puuttuisi asiaan ja mitä pikimmiten!
Mutta lastensuojelussa saa olla millainen tantta vaan ja tehdä duuninsa ihan miten vaan
eikä kukaan asiaan puutu eikä vaadi kyseistä tanttaa vastuuseen tekemisistään.
Tantta senkun porskuttaa läpi virkahistoriansa saaden aikaan vaikka millaista tuhoa ja tragediaa
ei ketään vastuussa olevaa eikä tanttaa valvovaa viranomaista kiinnosta
eikä kukaan oikeusviranomainenkaan tanta työn jäljestä välitä.
Hei laitoin kirjoituksesi eteen päin, haittaako`?
Hei. Kirjoituksesi oli mielestäni niin hyvä, että linkitin sitä muillekkin luettavaksi. Haittaako?
http://anupalosaari.blogit.uusisuomi.fi/2010/04/18/poliittinen-jeesustelu-lapsi-ja-perhepolitiikan-ymparilla-saa-nyt-loppua/
virhe sossujen toiminnassa ja arvioinneissa? eikö?
Mutta mielenkiintoisempaa kuin miksi kotiutettiin on se että miten nyt autetaan lasta ja äitiä toipumaan tästä keinotekoisesti aiheutetusta traumasta? Voivatko edes hakea korvausta jostain? Tuohan on melkoinen vapauden riisto?
Jos turhaan vangittuina olevat saavat valtiokonttorista edes oitain korvauksia niin miten tällaisessa tapauksessa? Korvaako kukaan mitenkään? Olisiko edes julkisen anteeksipyynnön paikka?
Huostahulluille esitettynä tuo kysymys on tärkeä, heistä kun suurin osa ei näytä tajuavan koko prosessista yhtään mitään. Ihan kuin he kuvittelisivat, että ensinnäkin sossun esittämät SYYT olisivat muka oikeiksi todistettuja, vaikka todellisuudessa sossun ei tarvitse todistaa niitä kenellekään. Sossun ei tarvitse keksimiään syitä edes kertoa vanhemmille, kuten tuossakin jutussa oli tapahtunut. SILTI lapsi oli huostassa ehkä jopa lähes vuoden, ennen kuin asia käsiteltiin oikeudessa. Ja HO ei tosiaan oikeutta aina lapselle takaa, siitä ovat samaa mieltä muutkin kuin huostaanottovanhemmat.
"oikeusvaltioiden" takapajula, että lapsi ei saa mistään mitään korvausta tuollaisessa tilanteessa.
Eikö huostahulluja huoleta yhtään, millainen kiintymyssuhdehäiriö lapselle tuossakin aiheutettiin?
Noin pienen kun on varmaan mahdoton ymmärtää sitä, että kyse ei ollut vanhemman taholta tapahtuneesta hylkäämisestä, vaan koko trauman aiheutti lastenSUOJELU.
Olen miettinyt ihan samaa, että väärien toimien kohteeksi joutunut aikuinen saa korvauksia valtionkonttorista, mutta lapsi ei ole sen arvoinen tälle yhteiskunnalle, että hänen kärsimyksiään korvattaisiin millään tavalla. Eihän rikollista lapsibisnestä olisi Suomeen kehitettykään, jos lapsi olisi todella OIKEALLA TAVALLA arvokas päättäjienkin silmissä.
"Eikö huostahulluja huoleta yhtään, millainen kiintymyssuhdehäiriö lapselle tuossakin aiheutettiin?
Noin pienen kun on varmaan mahdoton ymmärtää sitä, että kyse ei ollut vanhemman taholta tapahtuneesta hylkäämisestä, vaan koko trauman aiheutti lastenSUOJELU."
Ei huostahulluja huolleta, koska ainahan on BIOperheessä syy, jos lapsi on traumaattinen.
Jos lapsi ei kiinnity turvallisesti lapsia kaltoinkohtelevaan sijaisperheeseen, niin sehän nyt tarkoittaa sitä, että vanhemmat eivät ole antaneet lupaa kiinnittymiseen.
Näin sossut selittävät asioita.
huomiota siihen, että vaikka kaikilla muilla maan lapsiperheillä on muuten oikeus sairastaa, joutua työttömäksi ja kärsiä vaikka väliaikaisesti taloudellisista vaikeuksista, mutta lastensuojelun asiakasperheellä nuo kaikki ovat suuria miinuksia, jotka helposti katsotaan kyvyttömyydeksi riittävään vanhemmuuteen. Epäonnen huippu jo on joutua tuossa tilanteessa vielä rikoksen uhriksi, silloin sossu pääsee iskemään täysillä, koska "vanhemmat eivät kykene suojelemaan lasta vaaratilanteilta".
Jos joku muuta väittää, hän joko valehtelee tai on muuten täysin tietämätön ls:n todellisuudesta nyky päivänä. Hallinto-oikeus antaa vain hyvin, hyvin harvoin oikeutta perheelle, jos nyt tässäkään tapauksesta voidaan oikeudesta puhua, kun noin pieni lapsi joutui joka tapauksessa olemaan aiheetta huostaanotettuna lähes vuoden.
Voi myös kysyä, onko mitenkään oikeusvaltion periaatteiden mukaista, että äiti sai kuulla ensimmäisen kerran sossun kirjaamat huostaanottosyyt vasta ensimmäisessä oikeuskäsittelyssä? Uskomatonta, mutta ei yhtään epätavallista. Ilmeisesti hyvän asianajajan avustamana oltiin hyvin varauduttu oikeuskäsittelyyn ja ihme tapahtui: lapsi kotiutettiin. Jos ei olisi käynyt onni onnettomuudessa, että keksityt huostaanoton syyt olisivat olleet jotain sellaista, mihin todistajatkaan eivät olleet varautuneet, olisi huosta jatkunut ja seuraavaa käsittelyä olisi odotettu taas lähes vuoden verran. Siinä vaiheessa laitonta huostassa pitoa olisi jatkunut jo lähes kaksi vuotta jne. jne.
Huostaanoton jatkuessa yleensä myös sossun perusteet huostaanotolle muuttuvat vähitellen, eikö niin ole käynyt täällä esillä olevassa Tornion sossunkin tumpeloinnissa.
tankataan lastensuojelun asiakasperheiden papereita
jotka ovat ties kenen laatimia (epäpäteviä kouluttamattomia sossuja
mitään tekemättömiä ja alikoulutettuja perhetyöntekijöitä...)
asiakirjoja ja todella usein vielä ala-arvoisesti laadittuja.
mutta hallinto-oikeushan ei sisältöön puutu
riittää kun paperit ovat lainmukaisesti laadittu
kukaan ei voi taata että sisältö asiakirjoissa on totuus
mutta se että on riittävä määrä ja oikein laadittuja asiakirjoja riittää huostaanoton vahvistamiseksi.
tuskin hallinto-oikeuden viranomaisetkaan tietävät että suurin osa sossuista on kouluttamattomia ja virkoihinsa epäpäteviä.
ketjun tapaus, jossa perättömien väitteiden kirjaaja oli perhetyöntekijä, jota kukaan ei ikinä ole sossuksi väittänytkään. Muita valheväitteitä täällä kyllä huostien teosta on esitetty siitäkin edestä. Ikävä vain, sellaisten esittäjät eivät yleensä edes tiedä, mistä puhuvat. Nenästä vedettyjä hölmöjä, jotka viranomaisuskossaan on höynäytetty uskomaan, miten "tarkkaan harkittuja ja perusteltuja huostaanotot ovat". Heh heh!