Mikä kupla ?
http://www.stat.fi/tk/tp/tietoaika/ta_03_04_asuntojen_hinnat.html
Asunnot halvempia nyt kuin 20 vuotta sitten!
http://www.stat.fi/tk/tp/tietoaika/ta_03_04_asuntojen_hinnat.html
Asunnot halvempia nyt kuin 20 vuotta sitten!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Siitähän se romahdus lähti.
Talouselämä 12/2004 - lyhennelmä
Reaalitaloudesta irtautuminen on tyypillinen kuplan merkki.
Tämä on hyvää aikaa välittäjille. Kauppa käy vilkkaasti.
Asuntojen hinnat keikkuvat 60 % korkeammalla kuin viisi vuotta sitten.
Hinnat ovat irtautuneet omille teilleen muusta reaalitalouden kehityksestä.
Tämä on tyypillinen kuplan merkki.
Asuntomarkkinat ovat kehittyneet vuosikausia reilusti myönteisemmin kuin
työllisyys, palkat, rakennuskustannukset ja toimitilamarkkinat.
Keinottelu tonteilla ja asunnoilla yleistyy.
Yhä useammat käsistään kätevät suomalaiset rakentavat
talon myydäkseen sen parin vuoden kuluttua eteenpäin.
Kansallisvarallisuuden arvo kasvaa kivasti, vaikka teemme vain kauppaa
keskenämme. Ulkomaista kysyntää asuntomarkkinoilla ei ole.
Kuplaa oirehtivat myös amatöörien ja ammattilaisten erilaiset asenteet.
Asuntosijoittajat ovat varuillaan. Toimistotalojen neliöhinnat ovat
laskeneet tasaisesti jo kolme vuotta.
Pankkien lainaneuvottelijat havaitsevat entistä useammin epärealistisia
suunnitelmia. Omistusasuntoon pyrkii möys sellaista väkeä, joka tyytyi
korkeampien korkojen aikana vuokra-asuntoon.
"Markkinoilla on sellainen tunnelma, että asunnot ovat loppumassa" sanoo
asuntomarkkinoiden veteraani Matti Inha.
Pääkaupunkiseuden omakotitalojen reaalihinnat hätyyttelivät kuplavuoden
1989 tasoa. Omakotitalot kallistuivat 27 % verrattuna muihin kuluttaja-
hintoihin.
Eräs ekonomi kertoo asuneensa kaksi vuotta omakotitalossa Nurnijärvellä.
Hän teki rajusti töitä rakennuksella ja maksoi parinsadan neliön talosta
tontteineen 200000 euroa. Samantasoisten talojen markkinahinta on nyt
samalla alueella 400000-450000 euroa.
Tasokas talo maksaa Helsingin seudulla enemmän kuin Brysselin tai Toronton
liepeillä. Suomen pääkauounkiseutu lienee maailman kalleimpia, jos asumisen
hintaa vertaa väkilukuun ja alueella toimivien kansainvälisten instituutioden
määrään.
Inha väittää, että privaatisti pankinjohtajakollegat ovat hänen kanssaan
samaa mieltä. Julkisuudessa pankit ja kiintestövälittäjät esittelevät kuitenkin
toinen toistaan auvoisempia näkemyksiä.
Inha kertoo ihmettelevänsä maan suurimman kiinteistövälittäjän Huoneistokeskuksen
tuoreinta barometrä, josta ei löytynyt varoituksen sanaa.
Arvoisat lukijat !
Kodit eivät Suomesta lopu. Uusien asuntojen tuotanto kiihtyy tänä vuonna
32000 kappaleeseen, ja asuntokanta kasvaa kovaa vauhtia. Muuttoliike pääkaupunki-
seudulle hidastuu. Vuokra-asuntojen saatavuus on parantunut.
Suomen pankin tutkija Takalakin on huolissaan erityisesti ensiasunnon ostajista
, koska asuntomarkkinoille tulon ajoitus määrää ratkaisevasti jopa henkilön
elinkaarivarallisuutta.
"Palkansaajien varallisuus on heikosti hajautettu ja altis riskeille,
koska asuntojen hinnat vaihtelevat paljon" sanoo Palkansaajien tutkimus-
laitoksen Petri Böckerman.
"Asumiseen käytetty raha on pois muusta kulutuksesta, esimerkiksi paljon
puhutuista palveluista".
Matalien korkojen ja veronalennusten synnyttämä ostovoiman kasvu valuu
asuntojen hintoihin. Asumisen kalleus heikentää työvoiman saatavuutta.
Palkankorotuspaineet kiihtyvät.
Jorma Piisinen alias Remontti-Reiska on sitä mieltä, että laatu rakentami-
sessa on vitsi.
Piisisen mukaan kaikki puhuvat laadusta, mutta kukaan kaupallinen rakentaja
ei siihen oikeasti pyri. Tämä johtuu siitä, että useimmat suomalaiset eivät
halua maksaa laadusta.
"Maan hintaa pidetään keinotekoisesti ylhäällä" sanoo Jorma Piisinen.
"LVI-alalla" on sellainen tilanne, että parhaat putkimiehet tienaavat yhtä
paljon kuin sydänkirurgit. Jossain mättää totaalisesti".
Säästöpankkiliikkeen hallituksen puheenjohtaja Hakala :
"Korkotaso ei voi juurikaan enää laskea. Minun mielestäni ei voi enää olettaa,
että hinnat nousevat. Pikemminkin edessä saattaa olla lasku. Korot kääntyvät nousuun
ja ostajat tulevat kriittisemmiksi. Kun kysyntä putoaa hinnat voivat pudota
hyvinkin nopeasti".
Asuntomarkkinoiden riski
Rahoitustarkastus varoitti toissapäivänä pankkeja asuntoluottojen liian alhaisista marginaaleista. Näin alhaiset marginaalit uhkaavat jo pankkien toiminnan vakautta. Marginaalien lisäksi asuntomarkkinoilla piilee myös pankeille luottotappioriski ja asuntovelallisille velkaloukun riski.
Asuntojen hinnat ovat erittäin korkealla erityisesti pääkaupunkiseudulla. Julkisuudessa on käyty jo pitkään keskustelua, ovatko hinnat liian korkealla ja voiko hintojen kohoaminen enää jatkua. Erityisesti pääkaupunkiseudulla hinnat ovat jo vuosien ajan kohonneet selvästi muuta inflaatiota nopeammin. Tällainen kehitys on aina merkki rakenteiden muutoksesta. Suomessa asunnot eivät aikaisemmin ole olleet aliarvostettuja, joten asuntokannan hintojen rakenteellisessa nousussa on suuri hintakuplan mahdollisuus.
Asuntojen hinnannousua on viime vuosina entisestään ruokkinut se, että rahan hinta on Suomessa historiallisen alhaalla. Asuntokauppa on käynyt kohoavista hinnoista huolimatta. Ostajat ovat alkaneet pitää yhä suurempia luottosummia normaaleina asuntokauppaan kuuluvina ilmiöinä. Luottosummat ovat kasvaneet vähitellen, joten selvää kipukynnystä ei ole tullut vastaan. Yhä suuremmat lainat tekevät asuntovelallisista kotitalouksista entistä herkempiä häiriöille. Suurimmat riskit ovat työttömyys ja asuntojen hintojen nopea lasku.
Jos asuntomarkkinoiden korkea hintataso osoittautuu kuplaksi, joutuvat erityisesti viimeaikoina asuntokauppaa käyneet taloudet vaikeuksiin. Suuresta velasta selviytyminen voi käydä vaikeaksi, jos korot nousevat tai kotitaloutta kohtaa esimerkiksi työttömyys. Asuntomarkkinoiden mahdollinen korjausliike yhdessä työttömyyden lisääntymisen kanssa saattaisi panna liikkeelle vaarallisen hintojen laskukierteen.
Pankit ovat jo pitkään vaatinet asuntojen kohdalla vähintään 30 prosentin omarahoitusosuutta. Viime aikoina eräissä pankeissa näistäkin vaatimuksista on tingitty. Tämä merkitsee sitä, että jos hintataso laskee 25-30 prosenttia, joillakin viime aikoina asuntonsa ostaneista on enemmän velkaa kuin omaisuutta. Jos tällaisessa tilanteessa esimerkiksi työttömyyden tai korkojen nousun vuoksi tulee vaikeuksia lainojen hoidossa, on edessä omaisuuden myynninkin jälkeen velkaloukkuun jääminen. Jos tällaisia tapauksia esiintyy yksittäistapauksia enemmän, se voi hyydyttää koko asuntokaupan. Tämä puolestaan laskisi hintatasoa entisestään.
Asuntomarkkinoiden tilanne on huolestuttava. Asuntohintojen nopea nousu on luonut epävarmuutta hintatason pysyvyydestä. Korjausliike on mahdollinen milloin tahansa. Asuntojen hintojen lasku olisi viimeaikoina asuntonsa ostaneille suuri ongelma ilman työttömyyttäkin. Asuntojen vakuusarvojen aleneminen johtaisi siihen, että pankit vaatisivat velallisilta uusia lisävakuuksia. Jos tällaisia ei olisi saatavilla, edessä voisi olla asunnon myynti ja oman varallisuuden katoaminen.
Kiinteistömarkkinoiden kysymysmerkit kasvavat
Vaikka nousun merkit orastavatkin eri puolilla maailmaa, pahentaa talouskehityksen epävarmuuden jatkuminen kiinteistömarkkinoiden ristiaallokkoa. Matalan korkotason lietsoma asuntohintojen jyrkkä nousu näyttäisi olevan tasaantumassa ja Helsingin asuntohinnat ovat jopa laskeneet kevään huippulukemista. Syynä on muuttovirran kääntyminen pääkaupungista poispäin. Hinnat ovat kohonneet lopulta niin korkealle, että lähialuekuntien tarjoama vaihtoehto muuttuu varteenotettavaksi työmatkojen pitenemisestä ja muista hankaluuksista huolimatta.
Samaan aikaan asunnoista saatavat vuokratuotot ovat laskeneet pidentyneiden asuntolainojen ja alemman korkotason painettua omistusasumisen kuukausikustannuksia lähemmäs vuokra-asumisen kustannuksia.
Asuntomarkkinoiden ohella liikekiinteistöjen ja toimitilojen hinnat ovat laskusuunnassa, koska paikallaan polkeva kokonaistuotanto heikentää liikekiinteistöjen kysyntää ja painaa myös niistä saatavia vuokratuottoja alas. Toimitiloista on ylitarjontaa varsinkin Helsingin ulkopuolella. Jos Suomen kokonaistuotanto vielä jatkaa jo kohta vuoden jatkunutta paikallaan polkemista tai jopa kääntyy laskuun, voivat toimitilojen hinnat 90-luvun alun tavoin laskea nopeastikin.
Suurten sijoittajien pyrkimys myydä vuokra-asuntokantaansa on selvä oire kiinteistöjen ja asuntojen hintakehityksen käänteestä. Kotitalouksien kannalta varsinkin pääkaupunkiseudun asuntojen hinnannousun tasoittuminen on tervetullutta.
Kotitalouksien ja koko kansantalouden kannalta merkittävämpi tekijä on korkotaso. Kesällä 1999 nähtiin tilanne, jossa korot nousivat niin jyrkästi, että 30 vuoden asuntolainan tasaerälyhennys ei enää riittänyt edes lainan korkoihin. Edessä oli kuukausierien nostaminen. Asumismenojen kasvu puolestaan heikentäisi kotimaista kulutuskysyntää, jonka on toivottu pitävän talouskasvua käynnissä viennin matalasuhdanteen aikana.
Korkotason nousun lisäksi kotitalouksien maksukykyä uhkaa työllisyyden heikentyminen. Tämä yhdessä asuntojen hintojen laskun ja korkojen kohoamisen kanssa muodostavat sellaisen riskikokonaisuuden, joka on syytä pitää mielissä lainaa haettaessa. Kiinteää lainakorkoa harkitsevien tulee kuitenkin tarkoin laskea, kuinka paljon vaihtuvaa korkotasoa korkeampi kiinteä korko on todella kannattava vaihtoehto.
Toimitilojen runsaus ja hintojen lasku kielivät vuosituhannen lopun teknohuuman aikaisista yli-investoinneista, joiden hedelmiä nyt korjataan.
Toimitilojen ylitarjontaan ei ole olemassa muuta lääkettä kuin aika. Ylituotannon tulokset sulavat, mikäli toimitilojen uustuotanto vähenee ja pysyy useita vuosia normaalitasoa matalampana.
Alhainen kysyntä ja hinnat vähentävät toimitilojen rakentamisen kannattavuutta, joten ylitarjonta todennäköisesti tasoittuu lähivuosinen itsestään. Tällä alueella markkinat toimivat suhteellisen hyvin. Mikäli talouden toipuminen alkaa päästä vauhtiin, piristyy toimitilojenkin kysyntä ajan mittaan. Toimitilojen omistajille se tosin on laiha lohtu; tilojen ylitarjonta ja vuokrien lasku voivat merkitä omistajilleen tappioita varsinkin, jos tiloja on rakennettu velkarahalla.
taloussanomat
HElsinki on EU-maiden halvin pääkaupunkiseutu asuntojen kannalta ajteltuna.
USA:n eläkepommi odottaa purkajaa
Maanantai 22.3.2004, Kauppalehti, sivu 14
Washington
Talousoppineet etsivät Yhdysvalloissa yhä kiihkeämmin ratkaisua suurten ikäluokkien aiheuttamaan valtion menojen kasvuun. Bostonin yliopiston taloustieteen professori Laurence Kotlikoff antaa varsin synkän kuvan tulevaisuudesta.
- Väestötilanne on paljon huonompi kuin monet luulevat. Hallitus on valehdellut meille, mihin tilanne on johtamassa, sillä emme halua kuulla huonoja uutisia.
Hän on yhdessä Scott Burnsin kansa julkaissut kirjan, jossa käsitellään suurten ikäluokkien eläkkeelle tulon aiheuttamaa menojen kasvua. (The Coming Generation Storm, MIT Press 2004.)
- Vuonna 2030 meillä on vain 18 prosenttia nykyistä enemmän työntekijöitä, mutta kaksi kertaa nykyinen määrä eläkeläisiä. Näistä luvuista ymmärtää, että ongelmat ovat olemassa, mutta pahinta on, että tilanne vain huononee koko vuosisadan ajan, Kotlikoff sanoi kirjan julkistamistilaisuudessa.
Korot nousevat rajusti
Kotlikoff ennustaa, että jos mitään ei tehdä, korot nousevat nykyisestä neljästä prosentista 12-15 prosenttiin. Nousu johtuu siitä, että valtion vajeet on rahoitettava lopulta rahaa painamalla, mikä johtaa inflaatioon ja korkojen nousuun.
Niin, jenkeissä noin, Eurooppa elää omaa elämäänsä, täällä esim. rahan painamis-elvytystä ei tunneta, eikä se ole (ainakaan viellä nykyään) mahdollista johtuen siitä että euro ei ole globaali valuutta kuten dollari. Siksi toiseksi eu-alueilla eil ole merkittäviä budjettivajeita.
Tuhon ennustajia on ollut aina, 70-luvulla tiedettiin varmastti että vuoteen 2000 menessä kaikki maailman öljyvarat olisi käytetty lopuun. Vuonna 2000 silloiset tunnetut öljyvarat olivat suuremmat kuin koskaan sitä ennen. Maailma muuttuu.
Eläkepommi odottaa purkajaansa !!
Siinä on pommia kerrakseen kun suuret ikäluokat vapuatuvat työ orjuudesta ja heillä on aikaa käyttää hankkimaansa varallisuutta, asuntoja ostetaan lasten lapsille, kesämökkejä menee kuin kuumille kiville järvi Suomessa, ja lisäksi he tulevat muuttamaan sankoin joukoin pois pääkaupunkiseudulta rahoineen, takaisin synnyin sijoilleen.
Suurten ikäluokkien muuttaessa järvi-Suomeen.
sitten saavat nuoret porskuttaa näissä kehyskunnissa ja pääkaupunki seudulla,
ja sitten puhutaan, vitsit mulla on toi rivari kolmio sen arvo on noin 50th euroo mut mulla on siitä vekaa 130th euroo,et silleen
Asuntoministeri Hannes Manninen ARA -päivillä Helsingissä: "Ehdotus asuntopoliittiseksi ohjelmaksi vastaa hyvin asuntomarkkinoiden haasteisiin."
Ohjelmassa kiinnitetään huomiota myös vähentyvän asuntokysynnän aiheuttamien ongelmien helpottamiseen. Vuonna 2006 ehdotetaan muun muassa otettavaksi käyttöön mahdollisuus aravalainan osittaiseen anteeksiantoon tapauksissa, joissa se on perusteltua lainoitettujen kohteiden luottotappioiden ehkäisemiseksi.
Pekka Korpinen varoittaa asuntokuplasta
Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Pekka Korpisen (sd.) mielestä Helsingin asuntohinnat ovat nousseet kestämättömälle tasolle. Hän toteaa Rakennuslehden haastattelussa, että kyse ei ole enää trendinoususta.
- Vuosi sitten minä vielä torjuin puheet asuntokuplasta, mutta nyt ollaan lähellä kuplatilannetta, koska hinnat ovat taas vuoden nousseet, Korpinen totesi.
Pekka Korpinen sai mainetta asuntomarkkinoiden tuntijana, kun hän vertasi joulukuussa 1989 silloista asuntojen hintojen nousua sikasykliin ja ennusti hintojen kääntyvään voimakkaaseen laskuun.
Sikasyklillä tarkoitetaan sitä, että markkinat eivät ole koskaan tasapainossa, koska tarjonnan lisäykset ja vähennykset vaikuttavat vasta noin vuoden päästä. Pian sikasykli-analyysin jälkeen asuntojen hinnat romahtivat vuodesta 1990 alkaen.
Korpisen kanssa samoilla linjoilla korkeista asuntohinnoista ovat olleet myös monet vakuutusyhtiöt, jotka ovat alkaneet myydä vuokra-asuntojaan.
taloussanomat
Julkaistu 01.03.2004 09:39
http://www.hypo.fi/documents/13200465451Hypon_asuntomarkkinatilanne_Q12004.pdf
http://www.hypo.fi/documents/13200483745Lehdistotiedote_Q12004.pdf
Suomen Hypoteekkiyhdistys varoittelee kuluttajia tuudittautumasta alhaiseen korkotasoon.
Suomen Hypoteekkiyhdistys varoittelee asuntomarkkinoiden ylikuumentumisesta varsinkin suurissa kasvukeskuksissa. Vuoden ensimmäistä neljännestä kuvaavassa asuntomarkkinoiden tilanneanalyysissaan Hypoteekkiyhdistys huomauttaa, että välittäjien ennustukset asuntojen hintojen nousun jatkumisesta ovat kiihdyttäneet kysyntää entisestään.
Pääkaupunkiseudulla ennustukset ovat ehtineet jo toteuttaa itseään ja asunnoista pyydetyt hinnat ovat nousseet voimakkaasti, analyysissa huomautetaan. Hypoteekkiyhdistys varoittelee kuluttajia myös tuudittautumasta alhaiseen korkotasoon.
Lainanottajat alkavat vähitellen pitää alhaista korkotasoa normaalina ja pysyvänä olotilana, joka osaltaan lisää ylikysyntää asuntomarkkinoilla. Kuluttajien pitäisi niin ikään olla enemmän huolissaan kahden asunnon loukusta kuin nolla-asunnon loukusta.