hinnalla miehet hoivaa lapsiaan??
He maksavat lapsesta noin 130 e kk, ja se on sillä selvä. Miehet ottaa lapset viikonloppuisin tai kaksi kertaa kuussa tai kerran kuussa luokseen vapaa päivinään ja lomillaan, ei koskaan työpäivinä!
Äidit hoivaa joka päivä oma työn ohessa ja tekee kaikki kotityöt yksin.
Kuka sanoo ettei miehet pääse helpommalla??
Sairainakin lapset hoitaa äiti, isä ei ota edes silloin.
Miehille riittää minimielari lapsista, vaikka äidit tekee kaikki työt ilman palkkaa.
En käsitä, miski isät ottaa lapset vain lomilla ja viikonloppuina, ei koskaan työpäivinä? Siitä näkee, että äuidit ovat parempia huoltajia kuin miehet. Heille on tärkeetä vaan oma vapaa aika. Kukin moni mies ajattelee ex vaimoa, että hän kenties tarvitsisi apua????
He maksavat lapsesta noin 130 e kk, ja se on sillä selvä. Miehet ottaa lapset viikonloppuisin tai kaksi kertaa kuussa tai kerran kuussa luokseen vapaa päivinään ja lomillaan, ei koskaan työpäivinä!
Äidit hoivaa joka päivä oma työn ohessa ja tekee kaikki kotityöt yksin.
Kuka sanoo ettei miehet pääse helpommalla??
Sairainakin lapset hoitaa äiti, isä ei ota edes silloin.
Miehille riittää minimielari lapsista, vaikka äidit tekee kaikki työt ilman palkkaa.
En käsitä, miski isät ottaa lapset vain lomilla ja viikonloppuina, ei koskaan työpäivinä? Siitä näkee, että äuidit ovat parempia huoltajia kuin miehet. Heille on tärkeetä vaan oma vapaa aika. Kukin moni mies ajattelee ex vaimoa, että hän kenties tarvitsisi apua????
Vastaukset 31
Vanhimmat
Miltäs tuntuu jos menettäisit lapsiasi ja saisit sen jälkeen vain tavata heidät silloin, tällöin exäsi luvalla?
Jos lasten kanssa eläminen tuntuu pakolta ja koko ajan miettii sitä että mies pääsee helpolla niin silloin pitää luopua lähivanhemmuudesta ja lapset muuttaa isän luokse. Sen jälkeen voi elää huoletonta elämää, nähdä lapsia ehkä kerran kuukaudessa tai silloin kun sattuu huvittamaan. Maksaa sovitut elatusmaksut ja sillä sipuli.
Kun ollaan erottu niin ei ex-miehen enää tarvitse ajatella että tarviiko se ex kenties apua vai ei. Tapaa lapsia sovitusti tai on tapaamatta, mitäs siitä. Ex-vaimo huolehtii omasta elämästään ja järjestää itselleen apua jos siltä tuntuu. En minä ole lapsia elämääni halunnut vain sen takia, että joku muu heistä huolehtisi ja heistä maksaisi. Olen halunnut lapsia pelkästä rakkaudesta lapsiin ja olen onnellinen, että saan olla lasteni lähivanhempi. Huolehtia heistä jokaisena päivänä ja nähdä heidän kehityksensä ja kasvunsa koko ajan. En ole katkera ex:lle siitä, että hän lähti ja jätti meidät. Hän halusi elää erilaista elämää ja huomasi sen vasta sitten kun lapset oli jo maailmassa. Ketään ei voi pakottaa elämään elämää jota ei halua. Jos lapsista huolehtiminen tuntuu ylivoimaiselta niin on olemassa lastensuojelu johon voi ottaa yhteyttä. Sitä kautta lapsille löytyy varmaan koti jossa tuntevat olevansa toivottuja ja tervetulleita.
Sulla on pyhä äiti-syndrooma päällä. Jos sinua ei koskaan ota päähän huolehtia kaikesta yksin,se on loistava juttu.
Mutta useimmilla joskus ottaa.
Minua sieppaa kun etä ei voi sovittuja pitää,kesken viikonlopun palauttaa lapsen vaikka olen töissä,muut suunnitelmat voi aina muuttaa.
Ja ahdistaa,kun huomaa yöllä lapsen sairastuneen oksennustautiin ja olisi pakko lähteä töihin,kun yöllä ei saa ilmoitettua kellekään ettei pääsekään.
Enkä usko näiden tunteiden tekevän minusta huonoa äitiä,tai että pitäisi ottaa lastensuojeluun yhteyttä.
Aina ei ole ruusuilla tanssimista,ja olen samaa mieltä aloittajan kanssa siitä että kyllähän sen arjen ihanuuden lisänä tulee myös aika suuri vastuu.
Ei tuolla viikonloppu/otan kun jaksan -etäisällä ole aavistustakaan siitä.Ei ollut edes avioliittoaikana..
On toki joskus ottanut päähän ja tosi kovastikin kun valvoo öitä sairaiden lasten kanssa eikä moneen viikkoon nuku kunnolla. Tai kun lapsille tulee kortti jostain "huitsin nevadasta" jossa ex viettää lomaa uusikkonsa kanssa. Ja kun itse tekee kaikki lomareissut lasten kanssa. Mutta onneksi nämä tunteet ovat olleet ohimeneviä ja tulleet esille eron tuskaisina aikoina. Mutta minä päätin järjestää minun ja lasten elämän niin hyväksi kuin mahdollista. Alussa yritin järjestää lapsia isän luokse tapaamiisiin mutta kun se oli niin vaikeaa niin luovutin. Ottaa aina kun haluaa. Omat menoni olen järjestänyt palkatun lapsenvahdin avulla ja se on ollut kaikille hyvä ratkaisu. Saan vapaata silloin kun haluan eikä tarvitse miettiä tuleeko lapset kotiin kesken tapaamisen vai ei. Lapsenvahti pysyy sovitun ajan.
hyviä isiä heti eron jälkeen.
Mutta muutos on radikaali, kun uusi suhde tulee kuvioihin, silloin jää lapset auttamattomasti ja miehestä tulee ex puolisoon kohtaan hirveä!
Miehen käyttäytymiseen uusi suhde vaikuttaa niin paljon, että miestä ei tunnista samaksi mieheksi ja isäksi.
Niin se on että kolmas osapuoli os suurin syy siihen, miksi isät jättää lapset. Myös perheen rikkomiseen on suurin kolmas osapuoli.
rekisteröidy jo!
tauti!
Anna ne lapset isälle lähihuoltoon niin ei tarvi valittaa aina.
ja maksa se 130e niin näet miten kivaa on...Keljuttaa kun tasan ei käy onnellisuuden lahjat,itse en saa nähdä lastani vaikka makselenkin elarit ajoillaan,oikeestaan se on oma moka mitäs otin sellaisen akan aikanaan..Ja kumiakin ois ollu myynnissä mutta kuka sitä sillon ajattelee kun pill. on noussut päähän,siinä on maailman kirjat sekaisin siinä vaiheessa..no toiset pojat saa ja toiset pojat ei ja ehkä mäkin sitten kun likka täyttää18v.nään hänet.
tapaamisoikeus on, vaikka olisit millainen puliveivari.
Vaikka sitten valvottu tapaamisoikeus kuten lasten äidillä. Puliveivareilla ja puliakoillakin on oikeutensa.
Mutta on kuule x vaimoja jotka eivät tahdo lapsia isälleen antaa kuin pakon edessä. Sitten itketään sosiaalihuollolle ja tutuille kuinka isä ei ota vastuuta lapsista ja itsellä on yksin niiiiiiiin raskasta.
Näitä x vaimoja on kuule monta.
lapsensa tyystin yksin ja heillä on oikeus purnata.
139 e on pieni raha vapaudesta mennä ja tulla niin kuin lystää.
verran vuorokaudessa!
Hommahan on nyt niin, että sinä olet hyvin kapea katseinen, alkuperäinen kirjoittaja. Kirjoitat, kuinka MIEHET hoivaavat lapsiaan, kuinka MIEHET maksaa elareita. kuinka MIEHET eivät halua nähdä lapsiaan. Kuinka ÄIDIT hoivaa ja hoitaa sairaan lapsen!!! ÄIDITKÖ PAREMPIA HUOLTAJIA!?!?! Kyllä, voi montakertaa ollakkin, mutta on myös tapauksia, jossa äidille en soisi yhtäkään lasta!! Mieheni tytär asuu meidän luonamme, koska äiti ei omien sanojensa mukaan pärjännyt tämän kanssa. Postimerkki persiisiin ja palautuksna takana sinne mistä on alkunsa saanutkin, eikö vain?! Totuus on, että äidin oma hyvinvointi oli tärkeämpää, ja kun leikki-ikäinen lapsi ei keksinytkään itse itselleen vuorokauden ympäri tekemistä, vaan turhautui, (ymmärrettävää kyllä. Ja tiedätte kuinka lapsi sen näyttää.) ilmoitti äiti, että ei halua enää lapsen asuvan luonaan. Poika saa jäädä, koska on vanhempi, ja osaa viihdyttää itseään. Nyt lapsi asuu meillä, eikä ole nähnyt äitiään kolmeen kuukauteen. Muutaman kerran olemme pyytäneet, jotta voisivat tavata, äitiä ei kiinnosta. Ei viitsi väkisin tyrkyttää, jos ei halua, niin ei halua. Niin, että niin hyviä ÄITEJÄ tässä maailmassa piisaa. Jos sinulla on ollut huono tuuri miesten kanssa, älä yleistä sitä kaikkiin miehiin. Tiedän monta muutakin isää, jotka huolehtivat lapsistaan huomattavasti äitiä paremmin, ja tiedän monta äitiä, jotka rakastavat ja hoitavat lastaan paremmin kuin kukaan muu. (Muuten, oikeuteen ollaan menossa kyllä lasten etuja puolustamaan tuollaiselta äidiltä...)
sitten kun lakkaatte hysteerisen raivoomisen, niin pienenä välihuomautuksena että on meitä isiäkin
jotka elämme yksin lastemme kanssa kun ex-vaimot viettävät mielummin sosiaalista(sossu)elämää
hoidamme ja maksamme kaiken ilman elatusmaksuja, tai toi minimi minkä yhteiskunta maksaa,
kun exällä ei ole mistä maksaa.
kiitos ja anteeksi keskeytys, jatkakaa vouhottamistanne
ja misten yleistämistä/iysenne ylentämistä
se menee et uus akkahan se lasten isällä pittää olla,et suomi mies alkaa taistelemaan lapsistaan.Mitäpä jos ukko olis pikkasen huomioinu vaimoaan,ni ois ehkä avioliittokin kukoistanu.Meillä mies päätti jättää perheensä.Kylläpä isompi lapsi kelpais puhekumppanis,kun ei nössö isä tajua et aikuisten viimeistään nyt pitäis pystyä keskustelemaan..Varmaan tässäkin tapauksessa eksä odottelee koska tapais sellasen muijan joka alkais ajamaan meidän lasten "etuja".Mulle on ihan sama mitä uus akka tekis ja haluis.Ite en tod menis sotkeentumaan kenenkään perhekuvioihin,koska mitä heillä on ja on ollut ei kuuluis mun ja hänen perheeseen,vaikka lapset kyllä.Mitä te kuvittelette oikein itestänne..?Ei se mies siitä muutu jos on muija aina komentamassa ja tietämässä miten on paras tehä.Sen miehen se vastuu varsinkin eron jälkeen pitää itse opetella kantamaan.Koska te naiset oikein opitte!!Katoppa peiliin ja mieti et ehkä teille käy samalla lailla ja historia toistaa itseään..mites suu sit pannaan.
Itse ainakin isänä olen 7-v. poikani kanssa aina kun vain mahdollista: Joka toinen vkl, pari iltaa viikossa aina kun lapsen äidillä iltavuoro/vkl:na töitä. Poika jos sattuu olemaan kipeä niin otan sairauslomaa töistä ja pojan mielelläni omaan kotiin. Ei, en ota poikaa sen takia että saan töistä vapaata, vaan siksi että rakastan poikaani yli kaiken ja tulen aina pitämään hänestä huolta parhaani mukaan. On meitä kunnollisiakin yhteishuoltaja-isiä. Jos lapsesi isä ei hoida muita velvollisuuksiaan kuin elarit ja viikonloput, ei se tarkoita suinkaan sitä että kaikki isät ovat samanlaisia. Asiasta kolmanteen...Jos satun avaamaan sanaisen arkkuni ja sanon oman mielipiteeni pojan kasvatuksesta, johon minulla on tietääkseni yhteishuoltajana oikeus, niin jo uhkaillaan että kohta näen poikaa vain viikonloppuisin. Joten jos täällä "yleisesti yleistetään" niin jatketaan...Ilmeisesti kaikki äidit ovat samanlaisia tyranneja,diktatuurin harrastajia. Tyyliin: Viis isästä, kunhan lapsi on minulla ja elatusmaksut saa ajallaan. Vaihdetaan miestä ja asuinpaikkaa vähän väliä, mitä sitten vaikka lapsi ei kerkeä saada kavereita kun koulut ja paikkakunnatkin vaihtelevat. Mitä näistä, olenhan lapseni äiti, lähivanhempi. Minä määrään. Hyväähän se vaan lapselle tekee jos "isäpuoli" vaihtuu vähän väliä. Enkä ole muuten mustasukkainen poikani äidistä jos sitä luulet. Onneksi poika kasvaa ja on jo sen ikäinen että hänenkin mielipiteet on otettava huomioon. Jos hän päättää että hän lähtee nyt isälleen vaikka yöksi niin hän sitten tulee minun luokseni. Siinähän yrittää äiti estää lastaan. Ei äidin ja lapsen välit ainakaan parane jos äiti yrittää väkisin pitää lasta itsellään. Poika tietää että isä ottaa hänet aina vastaan ja siellä ei ole jatkuvasti uusia "äitipuolia", vaan isä omistaa aikansa pojalleen ja tehdään niitä "poikien juttuja". Joten luottavaisin mielin elän elämääni, tietäen sen että saan olla poikani kanssa myös tulevaisuudessakin. Kunhan vaan pidän mölyt mahassani....Aurinkoista kevättä kaikille ihmisille, niin lapsille kuin isillekin. Äitejä unohtamatta... Isät, pitäkää erotessa oikeuksistanne kiinni, älkääkä antako periksi äidille joka saa vielä sosiaalihuollosta kaiken tuen, mikä tuntuu olevan maan tapa.
Tuossa toisessa ketjussa tuotiin esiin että lapselle on vaarallista jos hän joutuu olemaan isän kanssa tekemisissä ja olemaan isän kotona. Lapsi ei tiedä mihin hän kuuluu ja hän ei pääse juurtumaan jos hän tapaa isäänsä.
70-luvukulaista feminististä paskaa. muistan itse kakarana kuin ala-asteella opettiin että maailma olisi parempi paikka jos miehiä ei olisi. sitten meille untuvikoille näytettiin palaneitten vauvojen kuvia vietnamista.semmosta se on se äidinrakkaus.
Meillä mies maksaa 200 euroa kk yhdestä lapsesta.
Pitää ainakin kolmena viikonloppuna kuukaudessa ja lomillaan pidempiä jaksoja kerrallaan luonaan.
Soittelevat harvasa päivä toisilleen.
Käyttää ulkomailla ja kotimaassa matkoilla.
Jos lapsi sairastuu siellä ollessa vastaa hänestä täysin, ostaa lääkket ja hoitaa.
Ostaa paljon tarvikkeita luokseen ja yhdessä maksamme isot hankinnat puoliksi
En minäkään maksa hänelle palkkaa silloin,kun lapsi on hänen luonaan,
tosin kun hänellä on kesäloma ja pitää lasta koko kuukauden kerrallaan,
olemme sopineet että silloin ei maksa minulle elatusmaksua.
Minä käsitän miksi isä ottaa vain lomilla ja viikonloppuisin: Koska hän asuu 100km päässä ja lapsen koulut ym. täällä minun luonani.
Isä on erittäin ihana ja hyvä isä, siitä huolimatta että me aikoinamme erosimme.
Olen kahden kouluikäisen lapsen etäisä ja näin meillä elellään.
Lapset ovat mulla jokatoinen viikonloppu perjantai-illasta maanantai-aamuun ja aina ke-to yöt.
Etenkin vanhempi lapsista on muinakin päivinä, jos haluaa.
Heittää vain tekstarilla että on menossa/tulossa mulle(omat avaimet) ja hyvä niin.
Lasten harrastuksista aiheutuvat menot jaamme 50%/50% ja useana päivänä viikossa kuskaan lapsia harrastuksiin sekä seison kentän/kaukalon laidalla päivystämässä.
Kesäisin lapset ovat mulla 3 viikkoa putkeen ja muut vapaat (hiihtoloma, joulu jne.) laitamme puoliksi.
Sairaan lapsen hoitokaan ei ole vierasta eikä pidäkään olla koska sehän on vain osa normaalia elämää.
Itseasiassa mikä sen hauskempaa kun voi lelliä lasta ihan huolella vaikkapa rokon osuessa kohdalle :-)
En halua nostaa itseäni jalustalle, mutta nämä iänikuiset "miehet on sikoja" aloitukset alkavat välillä pänniä.
aina sattuu, vai mitä? Mutta siitä ei pääse mihinkään, että miehelle halvemmaksi tulee olla se elatusavun maksaja!
Äidille tulee väistämättä kalliimmaksi hoitaa lapset ja elättää heidät, jo asunnonkin tähden, pitää olla isompi asunto.
Joten turhaa ne miehet valittaa elareista, monestakaan ei olisi lasten lähihuoltajaksi.
Et sinä nostanut itseäsi jalustalle,ihan normaalia toimintaa tuo onkin :)
Täällä herkästi mennään yleistyksen puolelle,sekä miehiä että naisia syyttäessä.
Tuon yritän itsekin muistaa,kun manaan omaa exää,joka oikeasti on "koska maksan elareita,tapaan kun minulle sopii"-isä..
meidän perheessä asiat menee niin että miehelläni on yksi alle kouluikäinen lapsi, ja lapsi asuu meillä viikot, ja yhden tai kaksi viikonloppua/kk, eikä peritä äidiltä mitään elareita. homma toimii hyvin, koska tiedämme lapsella olevan parempi näin, eikä viitsi tapella ylimääräisiä. alkuun oli viikko-viikko systeemi, mutta äiti halusi enemmän omaa aikaa joten asiat nyt näin. että kyllä äideissäkin on joskus "vikaa" ja isät parempia, vaikka en halua asiaa yleistää.
Itse maksan elareita reilusti enemmän kuin tuo ylhäällä mainittu 200€, lapsi luonani ma-to viikonloppuja (ja lomat), lapsi virallisesti kirjoilla äitinsä luona (-> lapsilisät asumistuet kriittisiä äidille). Jos lapsi on kipeä niin minä jään töistä kotiin.
130e aika vähän siitä kun toivoo sen maksettuaan että se riittäisi pitämään sen äidin hengissä lapsen lisäksi, että sitten olisi terve lapsi tulemaan isäviikonloppua viettämään.
onhan se tyhmymtymtymyuj22.4.2010 10:09
130e aika vähän siitä kun toivoo sen maksettuaan että se riittäisi pitämään sen äidin hengissä lapsen lisäksi, että sitten olisi terve lapsi tulemaan isäviikonloppua viettämään.
Pitääkö etävanhemman elättää se lähivanhempikin?! Ohhoh... Mä kun olin kuvitellut että elatusmaksu on n. puolet lapsen kuluista. Toisen puolen maksaa lähivanhempi. Ja elättää tietenkin itsensä kuten etävanhempikin.
totta puhut. Mutta asiaa voi myös ajatella miehen kannalta niin, että jos kyseessä on mies joka lapsiaan haluaisi tavata useamminkin on tuo hänelle aivan kamalaa olla erossa. Mutta omasta kokemuksesta sanon, että isä ei ole pitänyt yhteyttä meihin ollenkaan (minuun ja lapseensa). Meillä vauva kyseessä, pian 3 kk. Mutta minusta on väärin, ettei hän ole kertaakaan oma-alotteisesti ottanut yhteyttä ja sanonut haluavansa tavata lastaan. Kaksi kertaa hän on jopa vaivautunut tulemaan paikalle, synnytyssairaalaan ei päässyt ja kolmesti sain kotiutumisen jälkeen häntä kinuta tulemaan. Ristiäisiin hän pääsi muodollisuutena, eli kirkkoon mutta itse juhliin ei, jossa hän olisi lapsensa kanssa voinut olla lähemmin. Nyt ei ole miehestä kuulunut sne jälkeen, kun ensiksi rupesi kyselemään oikeuksiaan lapseen.
No mikäs hänellä on näitä vaatimuksia ladellessa kun ei näköjään tajua että vastuutakin kuuluisi ottaa!
Mutta tosiaan niille isille jotka oikeasti välittävät ja haluavat olla lastensa elämässä, ei se ole heille helppoa.
omista lapsista vasta sitten, kun eivät ole enää pieniä. Meillä kiinostus lapsia kohtaan kasvoi rippikoulun jälkeen, kun ei tarvinnut enää hoivata ja kuljetella.
Kun lapset ovat isoja ja omatoimisia, aikuisia silloin mies herää, mutta ei puhettakaan silloin kun äiti apua tarvitsi pieninä.
Minäpäs en antanut äidin viedä lapsia läheltäni. Tavoitteena hänellä oli vain lasten erottaminen isästään. Käräjille saakka piti mennä. Lapset (3 ja 5v) määrättiin asumaan isän kanssa. On se niin väärin. Toiset valittaa ettei isät ota lapsia ja sitten kun on isä, joka ilomielin ottaisi lapset, hän joutuu käräjien kautta pitämään kiinni lapsistaan.