Vesimaksu

Demokratia ei sitten pääse ikinä toteutumaan tuossa asiassa, ainakaan jos näin on. Yksinkertaisella enemmistöllä olisi hyvät mahdollisuudet mennä läpikin. Liekö asialla jotain tekemistä yhtiöjärjestyksen muutoksen kanssa?

Mutta, olihan tuossa kymmenen vuoden taistelu, että saatiin liityttyä kaapelitelkkariin, siinä samalla meni vähän vahingossa taloyhtiön nettikin läpi. Eli pitänee seurailla, mullaisia asioita on tulossa eteen. Se kun on niin hassua, että vaihdetaan kolmikerroslasit uusiin kolmikerroslaseihin ja maksaa älyttömästi. Mutta jotain pikkujuttua ei saa sovituksi millään.

Hei, menisit muualle provoamaan. Olet väsyttävä. Ja etenkin vitun tyhmä.

Saatana kun ei ensimmäistäkään asiallista vastausta edes vahingossa voi kirjoittaa. Oletko sairaseläkkeellä vajaamielisyyden takia?

öuh öuihäo 89uä098 kirjoitti:

Hei, menisit muualle provoamaan. Olet väsyttävä. Ja etenkin vitun tyhmä.

Saatana kun ei ensimmäistäkään asiallista vastausta edes vahingossa voi kirjoittaa. Oletko sairaseläkkeellä vajaamielisyyden takia?

Otan osaa kovaan kohtaaloosi, kyllähän tuo synnynnäinen aivovamma, joka estää luetun ymmärtämisen on kova taakka. Yritä kuitenkin jaksaa eteenpäin!

P.S. Pyydä ystävääsi/hoitajaa laatimaan sinulle järkevältä kuulostava nikki...

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen on yhtiökokouksen asia ja vaatii jonin ääni enemmistön? Ja sitten se muutos yhtiö rekisteröitävä .

,.-.,.. kirjoitti:

Yhtiöjärjestyksen muuttaminen on yhtiökokouksen asia ja vaatii jonin ääni enemmistön? Ja sitten se muutos yhtiö rekisteröitävä .

Vesimaksu voidaan määritellä monella tavalla. Oikeudenmukaisin on tietenkin mittari, sitten henkilöluku... Mutta ei meillä mitenkään harvinainen systeemi ole, on näitä paljon muitakin. Eli vesimaksu määritellään osakemäärän mukaan. Laskut siis jaetaan sen mukaan, millaisen asunnon kukakin omistaa. Samanlaissa asuinnoissa siis asuu erilaisia perheitä. Kaikilla sama maksu. Tätä maksua ei ole vastikkeessa erikseen eritelty, se näkyy sitten taseissa, paljonko vettä on virrannut.

Joops, tähän tulokseen itsekin olen tullut. Siis pitää saada määräenemmistö, jotta yhtiöjärjestys pystytään muuttamaan. Eipä taida onnistua. Yhtiö on aikanaan tehty aravalla, kaikki olleet nuoria lapsiperheitä. Vesimaksu ei ole merkinnyt mitään, koska ollut homogeeninen asukkaimisto. Nykyisellään tavallinen yhtiö, asukkaita ihan laidasta toiseen. Mutta lapsiperheitä, siis niitä, jotka kuluttavat eniten, on paljon. Eläkeläiset, sinkut, nuoret parit, lapsettomat pariskunnat, vähemmistönä jokatapauksessa.

Rahassa ajateltuna asia ei ole valtava. Mutta ei tosiaan kiinnosta maksaa siitä, kun naapuri pesee autoaan. Mun vedellä.

Ei omituinen, harvinainen kylläkin. Siis maksuperuste.

Noh, ei tarvitse mittavia putkiremontteja. Neljän asunnon rivitaloja, jokaisessa vesikeskus. Ja talon putket kyllä kunnossa, kartoitus tehty. Vaatii vain keskukseen kaikkien talon asntojen mittarit. Koska sieltähän vesi asuntoihin jaetaan, putkia pitkin :D. Sekä tietenkin yhteismittarin/ mittareiden poistamisen.

Kiinteistöliitosta en tiedä, mutta se kiinostaisi tietää, mitenkähän yhdenvertaisuuspykälien mukaan asia menee. Meinaan vaan, asunnon omistajat eriarvoisessa asemassa keskenään vesimaksun osalta.

Uuden lain mukaan, mikäli halutaan siirtyä vesimittareihin, voidaan yhtiöjärjestystä muuttaa enemmistöpäätöksellä.

Asuntoyhtiön maksuissa ei ole kyse siitä kuka aiheuttaa ja mitä kuluja vaan siitä että miten maksut on yhtiössä on päätetty kerätä. Kun osataa asunto-osakkeita tulee tarkkaan lukea yhtiöjärjestys, miettiä kohteen kokonaisuutta ja päättää sitten haluaako sitoutua juuri tällaiseen yhtiöön ja sen yhtiöjärjetykseen / mm. maksupolitiikkaan. On turha valitella sitten jälkikäteen että naapuri kuluttaa vetta niin ja niin paljon tms... Yhtiö perii maksunsa päätettyllä tavalla ei välttämättä kustannuksen aiheuttajalta (eikä siinä ole mitään väärää). Joku viisas on joskus sanonut että asunto-osakeyhtiöissä jaetaan vääryyttä epätasa-arvoisissa suhteissa, sen kanssa pitää pystyä elämään jos tuon asunto-omistusmuodon valitsee.

Yx isäntä kirjoitti:

Asuntoyhtiön maksuissa ei ole kyse siitä kuka aiheuttaa ja mitä kuluja vaan siitä että miten maksut on yhtiössä on päätetty kerätä. Kun osataa asunto-osakkeita tulee tarkkaan lukea yhtiöjärjestys, miettiä kohteen kokonaisuutta ja päättää sitten haluaako sitoutua juuri tällaiseen yhtiöön ja sen yhtiöjärjetykseen / mm. maksupolitiikkaan. On turha valitella sitten jälkikäteen että naapuri kuluttaa vetta niin ja niin paljon tms... Yhtiö perii maksunsa päätettyllä tavalla ei välttämättä kustannuksen aiheuttajalta (eikä siinä ole mitään väärää). Joku viisas on joskus sanonut että asunto-osakeyhtiöissä jaetaan vääryyttä epätasa-arvoisissa suhteissa, sen kanssa pitää pystyä elämään jos tuon asunto-omistusmuodon valitsee.

Asukkaat vaihtuvat, yhtiön omistuspohja muuttuu. Alunperin toimivat ja oikeudenmukaisina laaditut maksuperusteet jäävät vanhentuneiksi. Sääntöjä pitää muuttaa yhtiön rakenteen mukaan tarpeen vaatiessa. Maksuperusteiden ollessa vanhentuneita, ne täytyy ajantasaistaa. On täysin typerää jotain yhtiöjärjestystä kiveenhakattuna jumalanlakina, sitä voi, ja ehdottomasti pitää muuttaa, jos asakkaat niin haluavat. Kyse on ainoastaan ääniosuuksista. Minkään yhtiön etujen mukaista ei ole pitää yllä sääntöjä, jotka ovat haitaksi asuntokauppojen kannalta, asuntojen ja yhtiön arvoa pitää tietenkin mieluummin nostaa kuin laskea. Aloittajan tapaus on tyypillinen pieni asia, joka pitää päivittää. Monet yhtiöt on alunperin suunniteltu nelihenkisille lapsiperheille. Nyt on pks-seudun kotitalouksista 70% yhden ja kahden hengen talouksia. Ja nämä taloudet tulevat ottamaan määräysvallan luonnollisestikin kiihtyvällä vauhdilla. Koska aivan se ja sama, montako asukasta asunnossa asuu, kaikilla samat ääniosuudet. Neljällä sinkkutaloudella on neljän asunnon päätäntävalta. Nelihenkisellä perheellä vain yhden. Ja tämä pelottaa lapsiperheitä. Eivätkä lapsiperheet enää nykyään voi olla jarruttamassa kehitystä, koska ovat monissa yhtiöissä vähemmistönä. Suhde tulee vieläkin muuttumaan, kun eläkeläisten määrä maassa kasvaa jatkuvasti, lapsiperheiden määrä ei kasva.

Päivitä ajattelusi. kirjoitti:

Asukkaat vaihtuvat, yhtiön omistuspohja muuttuu. Alunperin toimivat ja oikeudenmukaisina laaditut maksuperusteet jäävät vanhentuneiksi. Sääntöjä pitää muuttaa yhtiön rakenteen mukaan tarpeen vaatiessa. Maksuperusteiden ollessa vanhentuneita, ne täytyy ajantasaistaa. On täysin typerää jotain yhtiöjärjestystä kiveenhakattuna jumalanlakina, sitä voi, ja ehdottomasti pitää muuttaa, jos asakkaat niin haluavat. Kyse on ainoastaan ääniosuuksista. Minkään yhtiön etujen mukaista ei ole pitää yllä sääntöjä, jotka ovat haitaksi asuntokauppojen kannalta, asuntojen ja yhtiön arvoa pitää tietenkin mieluummin nostaa kuin laskea. Aloittajan tapaus on tyypillinen pieni asia, joka pitää päivittää. Monet yhtiöt on alunperin suunniteltu nelihenkisille lapsiperheille. Nyt on pks-seudun kotitalouksista 70% yhden ja kahden hengen talouksia. Ja nämä taloudet tulevat ottamaan määräysvallan luonnollisestikin kiihtyvällä vauhdilla. Koska aivan se ja sama, montako asukasta asunnossa asuu, kaikilla samat ääniosuudet. Neljällä sinkkutaloudella on neljän asunnon päätäntävalta. Nelihenkisellä perheellä vain yhden. Ja tämä pelottaa lapsiperheitä. Eivätkä lapsiperheet enää nykyään voi olla jarruttamassa kehitystä, koska ovat monissa yhtiöissä vähemmistönä. Suhde tulee vieläkin muuttumaan, kun eläkeläisten määrä maassa kasvaa jatkuvasti, lapsiperheiden määrä ei kasva.

Olen pitkään asunut omakotitalossa, mutta olen pohdiskellut sitä, miten kerrostalon kustannukset pitäisi jakaa. Nykytilanne lienee se, että kustannuksista maksetaan epäoikeudenmukaisesti.

Pitäisikö kustannukset jakaa sen perusteella, miten niitä aiheuttaa vaiko sen mukaan, paljonko niistä saa hyötyä. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Esimerkki valaisee asiaa. Jos kerrostalon yläkulmassa oleva yksiö voi aiheuttaa yhtä paljon lämmityskustannuksia kuin keskikerroksen keskiseinällä oleva kaksio, vaikka pinta-ala olisikin tupla yksiöön verrattuna. Jos lämmityskustannus jaetaan aiheuttamisperusteella, niin kummallekin kuuluisi yhtä suuri osa lämmityksestä. Tässä tapauksessa minusta kustannus pitäisi jakaa saadun hyödyn mukaan, eli kaksiolle tupla maksu.

Hissiä eivät käytä alimman kerroksen asukkaat. Onko oikein, että he osallistuvat hissin käyttö ja korjauskustannuksiin. Ehdottomasti on, koska hissi on kerrostaloasumiseen kuuluva ominaisuus. Tällaiset kerrostaloasumisen haitat ja hyödyt pitää jakaa kaikille. Hissistä voidaan sanoa, että vaikka alimman kerroksen asukas, ei sitä käytä, niin alempana olevat kerrokset aiheuttavat hissin tarpeen, koska niiden yläpuolelle on päästävä.

Kustannusten jakomenettelyn tulee olla yksinkertainsen ja mahdollisimman oikeudenmukainen. Se saattaisi olla seuraavanlainen. Jokaisesta asunnosta peritään 3 erilaista vastiketta, olkoon nimet vaikka tasavastike, neliövastike ja henkilövastike. Tasavastiketta perittäisiin joka asunnosta sama summa, neliövastiketta asunnon pinta-alan mukaan ja henkilövastiketta asunnon henkilöluvun mukaan.
Henkilövastikkeella maksettaisiin kulut, joita aiheuttavat henkilöt, esim vesi ja jätemaksu. Neliövastikkeella katettaisiin asunnon koosta riippuvat kulut kuten lämmitys ja palovakuutus. Tasavastikkeella katettaisiin kulut jotka eivät riipu asunnnon henkilömäärästä tai koosta, esim isännöintipalkkio tai kirjanpito voisivat olla tällaisia.

kari789 kirjoitti:

Olen pitkään asunut omakotitalossa, mutta olen pohdiskellut sitä, miten kerrostalon kustannukset pitäisi jakaa. Nykytilanne lienee se, että kustannuksista maksetaan epäoikeudenmukaisesti.

Pitäisikö kustannukset jakaa sen perusteella, miten niitä aiheuttaa vaiko sen mukaan, paljonko niistä saa hyötyä. Nämä ovat kaksi eri asiaa. Esimerkki valaisee asiaa. Jos kerrostalon yläkulmassa oleva yksiö voi aiheuttaa yhtä paljon lämmityskustannuksia kuin keskikerroksen keskiseinällä oleva kaksio, vaikka pinta-ala olisikin tupla yksiöön verrattuna. Jos lämmityskustannus jaetaan aiheuttamisperusteella, niin kummallekin kuuluisi yhtä suuri osa lämmityksestä. Tässä tapauksessa minusta kustannus pitäisi jakaa saadun hyödyn mukaan, eli kaksiolle tupla maksu.

Hissiä eivät käytä alimman kerroksen asukkaat. Onko oikein, että he osallistuvat hissin käyttö ja korjauskustannuksiin. Ehdottomasti on, koska hissi on kerrostaloasumiseen kuuluva ominaisuus. Tällaiset kerrostaloasumisen haitat ja hyödyt pitää jakaa kaikille. Hissistä voidaan sanoa, että vaikka alimman kerroksen asukas, ei sitä käytä, niin alempana olevat kerrokset aiheuttavat hissin tarpeen, koska niiden yläpuolelle on päästävä.

Kustannusten jakomenettelyn tulee olla yksinkertainsen ja mahdollisimman oikeudenmukainen. Se saattaisi olla seuraavanlainen. Jokaisesta asunnosta peritään 3 erilaista vastiketta, olkoon nimet vaikka tasavastike, neliövastike ja henkilövastike. Tasavastiketta perittäisiin joka asunnosta sama summa, neliövastiketta asunnon pinta-alan mukaan ja henkilövastiketta asunnon henkilöluvun mukaan.
Henkilövastikkeella maksettaisiin kulut, joita aiheuttavat henkilöt, esim vesi ja jätemaksu. Neliövastikkeella katettaisiin asunnon koosta riippuvat kulut kuten lämmitys ja palovakuutus. Tasavastikkeella katettaisiin kulut jotka eivät riipu asunnnon henkilömäärästä tai koosta, esim isännöintipalkkio tai kirjanpito voisivat olla tällaisia.

Viime vuosisadan alun monessa talossa on edelleen käytössä vastikelukuna ns. suhdeluku.
Se on periaatteessa ed. kirjoittajan tasa- ja neliövastikkeen yhdistelmä.
Perusaate on se, että jokainen huoneisto maksaa tietyn perusvastikkeen ja siihen sitten lisätään neliöt.
Se on kalliimpi pienissä huoneistoissa ja halvempi isoissa huoneistoissa neliötä kohden.
itse pidän sitä oikeudenmukaisena, sillä jokaisesta huoneistosta on ns. hallintakulut ja jokaisessa huoneistossa kun on yksi keittiö ja kph, niitä kalleimpia huoltaa. Makuuhuoneita sitten lisäksi neliöitten kasvaessa.

Miksi sitten sitä ei enää suosita, sitä en tiedä.

isäntä ... kirjoitti:

Viime vuosisadan alun monessa talossa on edelleen käytössä vastikelukuna ns. suhdeluku.
Se on periaatteessa ed. kirjoittajan tasa- ja neliövastikkeen yhdistelmä.
Perusaate on se, että jokainen huoneisto maksaa tietyn perusvastikkeen ja siihen sitten lisätään neliöt.
Se on kalliimpi pienissä huoneistoissa ja halvempi isoissa huoneistoissa neliötä kohden.
itse pidän sitä oikeudenmukaisena, sillä jokaisesta huoneistosta on ns. hallintakulut ja jokaisessa huoneistossa kun on yksi keittiö ja kph, niitä kalleimpia huoltaa. Makuuhuoneita sitten lisäksi neliöitten kasvaessa.

Miksi sitten sitä ei enää suosita, sitä en tiedä.

Tuo kiinteä ns jyvitetty suhdeluku on ehkä laskenta-ajankohtana ollut oikeudenmukainen, mutta se pysyy oikeudenmukaisena vain silloin, jos KAIKKI kustannukset nousevat aina samassa suhteessa, esim 4,7 % vuodessa ja seuraavana vaikka 3,8 %. Näinhän asia ei missään nimessä ole. Jos siitä vielä puuttuu henkilövastiKkeen osuus kokonaan, niin silloin se ei edes teoriassa voi olla oikeudenmukainen, koska henkilöiden aiheuttamat kustannukset tulee jaettua jonkun muun kuin henkilöluvun mukaan.

Jos neiti X muuttaa yksiöstä kolmioon, niin ei hän ala kuluttamaan vettä kolminkertaista määrää eikä ala tuottamaan jätettä kolminkertaista määrää.

Ehdottamassani systeemissä jakosuhde seuraa automaattisesti kustannusten nousua erikseen jokaisessa vastikelajissa, joten se ei ajan myötä muutu epäoikeudenmukaiseksi.

kari789 kirjoitti:

Tuo kiinteä ns jyvitetty suhdeluku on ehkä laskenta-ajankohtana ollut oikeudenmukainen, mutta se pysyy oikeudenmukaisena vain silloin, jos KAIKKI kustannukset nousevat aina samassa suhteessa, esim 4,7 % vuodessa ja seuraavana vaikka 3,8 %. Näinhän asia ei missään nimessä ole. Jos siitä vielä puuttuu henkilövastiKkeen osuus kokonaan, niin silloin se ei edes teoriassa voi olla oikeudenmukainen, koska henkilöiden aiheuttamat kustannukset tulee jaettua jonkun muun kuin henkilöluvun mukaan.

Jos neiti X muuttaa yksiöstä kolmioon, niin ei hän ala kuluttamaan vettä kolminkertaista määrää eikä ala tuottamaan jätettä kolminkertaista määrää.

Ehdottamassani systeemissä jakosuhde seuraa automaattisesti kustannusten nousua erikseen jokaisessa vastikelajissa, joten se ei ajan myötä muutu epäoikeudenmukaiseksi.

Vähän vielä lisää.

Vesimaksu kait useimminten maksetaan henkilöluvun mukaan, mikä onkin oikein.
Mutta jos se jakautuu jonkun suhdeluvun mukaan siten, että isommasta asunnosta pitää maksaa enemmin siksi, että se on isompi, niin sehän on aivan tyhmä peruste. Asuntohan oli iso tai pieni, ei kuluta vettä vaan ihmiset.

kari789 kirjoitti:

Vähän vielä lisää.

Vesimaksu kait useimminten maksetaan henkilöluvun mukaan, mikä onkin oikein.
Mutta jos se jakautuu jonkun suhdeluvun mukaan siten, että isommasta asunnosta pitää maksaa enemmin siksi, että se on isompi, niin sehän on aivan tyhmä peruste. Asuntohan oli iso tai pieni, ei kuluta vettä vaan ihmiset.

Ja onhan itsestään selvää, että kaikissa asunnoissa on vesimittarit ja kaupunkikaasu maksetaan käytön mukaan.

On täysin käsittämätöntä, että vedestä joutuu maksamaan osakkeiden mukaan vastikkeessa. Tuolla systeemillä joku Maunulan vai mikä se oli, muumio olisi joutunut maksamaan kuusivuotta vedestä, vaikka oli siis sen ajan kuolleena.

kari789 kirjoitti:

Tuo kiinteä ns jyvitetty suhdeluku on ehkä laskenta-ajankohtana ollut oikeudenmukainen, mutta se pysyy oikeudenmukaisena vain silloin, jos KAIKKI kustannukset nousevat aina samassa suhteessa, esim 4,7 % vuodessa ja seuraavana vaikka 3,8 %. Näinhän asia ei missään nimessä ole. Jos siitä vielä puuttuu henkilövastiKkeen osuus kokonaan, niin silloin se ei edes teoriassa voi olla oikeudenmukainen, koska henkilöiden aiheuttamat kustannukset tulee jaettua jonkun muun kuin henkilöluvun mukaan.

Jos neiti X muuttaa yksiöstä kolmioon, niin ei hän ala kuluttamaan vettä kolminkertaista määrää eikä ala tuottamaan jätettä kolminkertaista määrää.

Ehdottamassani systeemissä jakosuhde seuraa automaattisesti kustannusten nousua erikseen jokaisessa vastikelajissa, joten se ei ajan myötä muutu epäoikeudenmukaiseksi.

Meillä on ollut vesimittarit jo yli kymmenen vuotta.

kari789 kirjoitti:

Vähän vielä lisää.

Vesimaksu kait useimminten maksetaan henkilöluvun mukaan, mikä onkin oikein.
Mutta jos se jakautuu jonkun suhdeluvun mukaan siten, että isommasta asunnosta pitää maksaa enemmin siksi, että se on isompi, niin sehän on aivan tyhmä peruste. Asuntohan oli iso tai pieni, ei kuluta vettä vaan ihmiset.

jos olisi haluja niin jätemaksunkin voisi kantaa asukasluvun mukaan. Maksu olisi keskimäärin varmaan n. 5 eu/ asukas / kk.
etenkin niissä taloissa missä vesimaksu kannetaan asukasluvun mukaan voisi se onnistuakin.