Kävi niin, että eksyin lukemaan vanhoja kirjoituksiani. Nyt kun aikaa itse kirjoitusprosessista on mennyt jo tovi, luin niitä taas *kuunnellen* eli siten, miten esim. ammattinäyttelijä tms. niitä lukisi. Paljon korjattavaa löytyi edellen, mutta niinhän aina.
Käyttääkö joku muu samaa keinoa? Kirjoittaessanikin kuuntelen tekstiä.
Käyttääkö joku muu samaa keinoa? Kirjoittaessanikin kuuntelen tekstiä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
... no viskaappas tähän nyt pätkää, että voin testata
sujuuko ääneen lukiessani.
Cusela, kyllä mäkin maistelen tekstiä, sen pitää ainakin tietyissä kohdissa kuulostaa hyvältä. Mulle merkkaa eniten tekstin rytmi, jonka voi lukemalla tarkistaa.
Hioa ja hioa. Ynnä kyllästyn loputtomasti omiin kertomuuksiini. Se minun vaivani on. Enkä silti osaa kirjoittaa, tai osaan, mutta en osaa.
Joku sanoi, että pistä edes jotain. No pistän proosarunon jonka haluan kirjoittaa paremmin.
Kapina
Kirjoittanut: Cusela 23.9.2008 klo 11.40
Poista oma viesti
Se on se meikäläisen kapina sellaista, että menee kalliolle istumaan ja
heiluttelee jalkojaan vaikka äiti on kieltänyt. Istuu kylmällä kivellä ja
laulaa sellaisia lauluja joita on kielletty laulamasta.
Se kapina on sitä, että kapinoi juomalla rommia aamulla klo 07.30 vaikkei edes
pidä rommista, vain siksi, että se on kielletty.
Kapinoi sitä vastaan, että on oppinut jo sataviisikymmentä (150) vuotta
sitten, miten kirjoitetaan sadasviideskymmenes sekä numeroilla että
kirjaimilla. 150:s. Hah.
Kapinoi sitä vastaan, että joku ämmän/äijänrätkyle menee muuttamaan virsien
sävelet ja pilkutussäännöt vain sen takia, että luulee tietävänsä enemmän kuin
häntä ennen eläneet ja tietäneet.
Kapinoi sitä vastaan, että lehtiä ja artikkeleita ja televiisio-ohjelmia
tehdään nimillä Meidän talo, Miedän perhe, Meidän piha.
Jos ei tässä ole jo aihetta riittämiin meikäläisen juoda rommia - vaikka ei
siitä pidäkään - klo 07.30 ja mennä istumaan kylmälle kivelle kalliolle
heiluttelemaan jalkojaan vaikka se on kielletty, niin ei missään. Ja laulamaan.
Vaikkei osaakaan.
loppu on hyvä ja on melkein tärkeintä. hio tai viilaa tai raspaa pois suurin osas se- ja sellainen-sanoista ja niiden johdannaisista ja teksti on vetävämpi.
riivi kliseet: esim. "jos ei tässä ole jo aihetta riittämiin"
höylää huonot sanat: esim. "rätkyle"
hierrä tahattomat toistot, esim. "...kapina on sitä, että kapinoi..."
kolmannessa säkeessä kapinalta katoaa yllättäen subjekti, tai "kapinoi" muuttuu imperatiiviksi?
mutta loppu toimii ja se on siis tärkeintä, minusta.
Tässä on ainesta. Poistaisin tuon meidän perhe -säkeistön pois, ellet pysty perustelemaan itsellesi, miksi se liittyy kiinteänä osana runoon. MInulle tuo yhteys ei auennut. Muuten välittyi kuva ihmisestä, hyvinkin samastuttava kuva, ja tunnelmakin oli. Kylmä kallio ja rommi vetoavat aisteihin, hyvä hyvä.
Ääneen lukeminen on tosiaan kannattavaa erityisesti runojen kohdalla. Ei minulla muuta tähän hätään.
Saanen osallistua ketjuun,
ja ottanet nyt huomioon, että mulle on yks oikea runoilija sanonut, että en tiedä proosarunoista mitään tai en ainakaan osaa niitä kirjoittaa! Juu. Selitti että kaikkien runoilijoiden mielestä proosarunoissa on aina keskellä joku käänne tai vähintäänkin pitää olla joku yllätys.
.........no niin tai näin, mutta
luin runosi ääneen ja
rytmi on hyvä
mutta runon ulkoasu on niin väärin väärin väärin !!!!! eihän proosarunoja pätkitä!…..... joten korjaan siis proosarunoksi :
_
Kapina
Se on se meikäläisen kapina sellaista, että menee kalliolle istumaan ja heiluttelee jalkojaan vaikka äiti on kieltänyt. Istuu kylmällä kivellä ja laulaa sellaisia lauluja joita on kielletty laulamasta. Se kapina on sitä, että kapinoi juomalla rommia aamulla klo 07.30 vaikkei edes pidä rommista, vain siksi, että se on kielletty. Kapinoi sitä vastaan, että on oppinut jo sataviisikymmentä (150) vuotta sitten, miten kirjoitetaan sadasviideskymmenes sekä numeroilla että kirjaimilla. 150:s. Hah. Kapinoi sitä vastaan, että joku ämmän/äijänrätkyle menee muuttamaan virsien sävelet ja pilkutussäännöt vain sen takia, että luulee tietävänsä enemmän kuin häntä ennen eläneet ja tietäneet. Kapinoi sitä vastaan, että lehtiä ja artikkeleita ja televiisio-ohjelmia tehdään nimillä Meidän talo, Miedän perhe, Meidän piha.
Jos ei tässä ole jo aihetta riittämiin meikäläisen juoda rommia - vaikka ei siitä pidäkään - klo 07.30 ja mennä istumaan kylmälle kivelle kalliolle heiluttelemaan jalkojaan vaikka se on kielletty, niin ei missään. Ja laulamaan. Vaikkei osaakaan.
¤
Kirjoita lisää runoilija!
Palaute oli hyvää ja asiallista. Runon kirjoitin eräänä aamuna kun minua oikein kovin otti pattiin ja yritin kuvailla miten laimeat ovat tekoni, vaikka suuri raivontunne raastaa rintaani. Tämän pahempaan kiukutteluun ei meikkis pysty, mikä on surullisen huvittavaa. Minäkään en tiedä proosarunoista yhtään mitään. Scaran versio näytti kirjoitettuna ja luettuna huomattavasti paremmalta kuin omani. Tekstin pilkkominen juontaa juurensa koulun ainekirjoitustunneilta. Aineeni olivat usein niin vaikeasti tulkittavia mistä sain moitteita, joten tuolla pilkkomisella yritän tuoda esille sitä, ettei kyseessä ole essee eikä novelli vaan tuokiokuva jostakin tunnetilasta.
Se selityksistä. Eiku hiomaan lisää.
Kieltämättä on hieman könkkö, mutta Meidän talo ym. liittyy harmitukseen sikäli, että siinä oleva kielioppivirhe (onko nykyisin virhe?) ärsyttää. Meidän talomme, meidän pihamme, meidän perheemme.
Muistathan, että sinulla on runoilijana oikeus itse luoda omat sääntösi runojen kirjoittamiseen. Toki on hyvä olla tietoinen perinteistä esim. proosarunojen kohdalla, mutta runoja ei oikeastaan voi kirjoittaa väärin. Eli asettelut tms. saa tehdä aivan niin kuin itse haluaa.
joo ja ihmettelen "oikeaa" runoilijaa joka on katsonut asiakseen lytätä kollegaa. tekee lapsellisesti mieli kirjoittaa proosarunokokoelma ilman ensimmäistäkään käännettä ja yllätystä.
Kokeillaan versio 2
Meikäläisen kapina on sellaista, että menen kalliolle istumaan ja heiluttelemaan jalkojani, vaikka jo äiti on sen kieltänyt. Silti istun kylmällä kivellä ja laulan sellaisia lauluja joita minun on kielletty laulamasta.
Kapinoin määrääjiä vastaan juomalla rommia aamulla klo 07.30 vaikka en edes pidä rommista, vain siksi, että se on kiellettyä ja paheellista varsinkin siihen aikaan aamusta.
Kapinoin pilkunviilaajia vastaan kertomalla alentuvana, että olen oppinut jo sataviisikymmentä (150) vuotta
sitten, miten kirjoitetaan sadasviideskymmenes sekä numeroilla että kirjaimilla. 150:s. Hah.
Kapinoin sitä vastaan, että joku menee muuttamaan kirkkovirsien sävelet tai pilkutussäännöt vain sen takia, että luulee tietävänsä enemmän kuin ennen eläneet ja tietäneet.
Kapinoin sitä vastaan, että aikakauslehtiä ja artikkeleita ja televisio-ohjelmia tehdään nimillä Meidän talo, Meidän perhe, Meidän piha. - mme. Sattana se on -mme.
Jos ei tässä ole jo aihetta riittämiin meikäläisen juoda rommia - vaikka ei siitä pidäkään - klo 07.30 ja mennä istumaan kylmälle kalliolle heiluttelemaan jalkojaan vaikka se on kielletty, niin ei missään. Ja laulamaan. Vaikkei osaakaan.
Meikäläisen kapina on sellaista, että menen kalliolle istumaan ja heiluttelemaan jalkojani, vaikka jo äiti on sen kieltänyt. Silti istun kylmällä kivellä ja laulan sellaisia lauluja joita minun on kielletty laulamasta.
Kapinoin määrääjiä vastaan juomalla rommia aamulla klo 07.30 vaikka en edes pidä rommista, vain siksi, että se on kiellettyä ja paheellista varsinkin siihen aikaan aamusta.
---
Minun kapinani on, että istun kalliolla vaikka äiti on kieltänyt. Istun kylmällä kivellä ja laulan lauluja, joita on kielletty laulamasta.
Kapinoin juomalla rommia aamulla kello seitsemän vaikka en pidä rommista; juon, koska se on kiellettyä varsinkin aamulla kello seitsemän.
Ei huono tuokaan.
Oma korjattu versioni ei kuulostanut korvissani hyvältä, koska sen alkuperäinen rytmi muuttui. Mutta rytmiä voikin muuttaa kuten sinäkin teit. Luen tämän aamulla uudestaan.