Biolasten suhtautuminen.

Miten teidän biolapset ovat suhtautuneet sijoitettuihin lapsiinne?

Meillä esikoinen tulisi olemaan n.8v, seuraava 7v. ja kuopus n.4v.
7523
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Meille sijoitetut ovat tulleet vauvoina, ensimmäinen oli 9 kk ja toinen 6 vrk. tullessaan.
Biologiset lapsemme olivat ensimmäisen tullessa 12,9,7 ja 4 vuotiaita ja toinen sijoitettu tuli vuoden kuluttua ensimmmäisen tulosta.
Varmasti asia olisi ollut ihan eri, jos tulijat olisivat olleet jo leikki-ikäisiä omine tapoineen ja tottumuksineen.

Äänestä
  • kuin teidän kolme nuorinta oli aikanaan.
    Odottelitteko kuinka pitkään sopivaa sijoitettavaa lasta?
    Oliko teidän perheeseen sijoitetut lapset millaisessa kunnossa terveydellisesti?

    Ja odotteluaika taitaa vaihdella hieman alueittain?
    Olemme itse keskisuomesta.Meille sanottiin odotteluajaksi viikosta-kahteen vuoteen. =)
    Aika pitkä haitari, mutta olemme kyllä valmiit odottelemaan.

    Äänestä

  • future kirjoitti:

    kuin teidän kolme nuorinta oli aikanaan.
    Odottelitteko kuinka pitkään sopivaa sijoitettavaa lasta?
    Oliko teidän perheeseen sijoitetut lapset millaisessa kunnossa terveydellisesti?

    Ja odotteluaika taitaa vaihdella hieman alueittain?
    Olemme itse keskisuomesta.Meille sanottiin odotteluajaksi viikosta-kahteen vuoteen. =)
    Aika pitkä haitari, mutta olemme kyllä valmiit odottelemaan.

    Ensimmäinen lapsi tuli meille parin kuukauden kuluttua ensimmäisestä yhteydenotosta sijoittajakuntaan. Lapsi oli ollut kuukauden sairaalassa ennen meille tuloaan ja hän oli alipainoinen n. 4 kk:n tasolla oleva FAS/FAE -diagnoosin omaava, alkuun syömisongelmat veivät eniten aikaa - ei osannut syödä kuin maitoa ja velliä ja ihan hienoa sosetta hitaasti.
    Toinen lapsi tuli n. viikon varoitusajalla, emme olleet itse vielä suunnitelleet ottavamme uutta lasta, mutta meille tarjottiin kohta syntyvää lasta. Toinen lapsi oli pieni, mutta muuten fyysisesti terve, nyt jo tiedetään, että hänelläkin on äidin raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä johtuvia vaikeuksia esim. impulssikontrolli heikko, tarkkaavaisuus- ja keskittymisvaikeuksia, puhumaan oppiminen on ollut hidasta ja edelleen puuttuu useita kirjaimia ja on sananlöytämisenvaikeutta jne. Itse olen sitä mieltä, että lapsella olisi FAE, mutta neurologi on laittanut FAE-epäily.
    Lasta odotellessa kannattaa perehtyä näihin FAS/FAE/ ADD/ ADHD -asioihin, koska monilla sijoitetukseen tulevilla lapsilla näitä tuntuu olevan ja tietysti kiintymyssuhdehäiriöön.

    Äänestä

Sijaissiskon erittäin vaikean lapsuuden ja nuoruuden sietäminen on ollut elämäni vaikein juttu, vaikka sisko on minulle tietysti rakas. Kannattaa harkita tarkkaan, ovatko lapset todella valmiita tällaiseen haasteeseen.

Äänestä
  • Kyllähän bioperheissäkin voi olla omasta takaa kaikenlaista ongelmaa.
    Silloin kun biosisaruksia jo on, on oltava valmis jakamaan esim. vanhempien huomiota.
    En usko, että kukaan lähtee mukaan sijaisvanhemmuuteen hetken mielijohteesta. Sellaiset karsiutuu varmaankin jo aika lailla mietinnän/harkinnan alkuvaiheessa pois.

    Omissa lapsissakin voi olla enemmän tai vähemmän huomiota tarvitsevaa. Omien lasten kautta on jo tietyt kehityskaaret tullut tutuiksi. Suurimpana haasteena itse koen selviytymisen sijoitetun lapsen vanhempien ja suvun kanssa.

    Kaikkeen on varauduttu ja haasteen olemme ottamassa vastaan. Silti varmasti tulee yllätyksiä.

    Äänestä

koskaan ei voi tietää mitä eteen tulee. meillä olivat molemmat biolapset mukana ajatuksessa ottaa toinen sijaislapsi.

kuitenkin tämän pitkään laitoksessa olleen meille sijoittuminen on ollut rankkaa ja molemmat biot oirehtivat nyt pahaa oloaan. sijoitus on kestänyt kaksivuotta, ekan tulosta on 5 vuotta. joten onnea vaan matkaan.

Äänestä
  • Ja eipä sitä tiedä omienkaan kanssa, mistä itsensä löytää yksi hetki. Siitäkin on kokemusta.
    Jos pelkää jo etukäteen epäonnistuvansa ei hommaan kannata alkaa, se on selvä se.

    Tervettä kriittisyyttä omiin voimavaroihin pitää olla, mutta myös uskoa siihen, että on myös annettavaa. Kukanenkin omat rahkeensa tunnistaa oman elämänkokemuksensa perusteella.

    Tärkeää on tiedostaa juuri tämä mistä ninni ja kv1 muistuttaa, eli omien biolasten huomioiminen alusta asti. Oikeastaan se täytyy olla edellytys homaan alkamiselle, että tiedostaa omien lasten kestävän uuden perheenjäsenen tulon.
    Loppuviimeksi jos perheeseen olisi tulossa biosisarus, emmehän silloinkaan voi valita kuinka terve lapsi on?

    Tällä logiigalla etenemme. Nytpä päinvastoin voimme varautua suuriinkiin ongelmiin heti alusta asti. Voimme jo valmistautua ennalta tiettyihin ongelmiin ja hakea tietoa jne...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


future kirjoitti:

Miten teidän biolapset ovat suhtautuneet sijoitettuihin lapsiinne?

Meillä esikoinen tulisi olemaan n.8v, seuraava 7v. ja kuopus n.4v.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu