Jos teillä hirsitalollisilla on maanvarainen perustus harkkosokkelilla, niin minkä levyistä harkkoa olette käyttäneet perustuksissa? Onko leveydellä oikeastaan mitään väliä kun lattialaatta valetaan kuitenkin ylimmän harkon tasoon? Kysymykseni liittyy lähinnä siihen, että haluan sokkeliin mahdollisimman paksun eristeharkon alapohjan hyvän lämmön pitävyyden takaamiseksi. Jos harkko on 380mm ja hirsi on 270mm ja hirsi tulee noin 10mm sokkelin yli ulkopuolelta katsottuna, niin sisältä päin katsottuna seinän vierustalla näkyy 120mm harkkoa ja liikuntasauma ennen varsinaista lattiaa. Onko tapana tehdä noin vai olenko aivan hakoteillä? Ainut haittapuoli tuossa on se ettei lattialämmityskaapelia/putkea saada niin lähelle seinää kuin kapeammalla harkolla.
Hirsitalo maanvaraiselle
perustukselle
63306
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No tuota noin. Kärsiikö kysyä, kuka tekee perustussuunnitelmat? Kyllä kai nykyään on noiden rakennusmääräysten osalta niin, että jos meinaat rakentaa talon, niin rakennusvalvontaan tulee toimittaa perustussuunnitelma myös ja nuo kysymyksethän on aika lailla sen suunnittelijan vastuulla.
Harkon paksuushan riippuu myös hirren paksuudesta. Meillä tuli 230 paksua hirttä ja muistaakseni 200:lla harkolla tehtiin. Mutta tuo että lattialaatta valettaisiin ylimmän harkon tasoon, on ihan naurettavaa, jos kuitenkin nimenomaan lähdet tavoittelemaan tuota lämmönpitävyyttä! Ei sitä lämpöä mikään pidä sisällä jos päästät tuollaisen kylmäsillan rakenteisiin! Meillä ainakin tehtiin niin, että harkkosokkelia vasten tuli tietysti hirsi, samaan tasoon sokkelin kanssa tuli kolme kerrosta EPS:ää eli 150 mm. Hirttä vasten sokkelin pinnan yläpuolelle tuli vielä yksi kerros EPS:ää (5 cm) ja sen päälle 10 sentin betonivalu, valun ja hirren väliin solumuovikaistale. Kyllä on ollut lämmintä ja vedotonta, voin suositella rakennetta. Tosin se sitten vaatii hirsikehikolta sen verran korkeutta, että ehkä yksi hirsikerta tulee lisää, mutta se nyt on muutenkin minusta paremman näköistä kun on vähän korkeemmat huoneet.
Karski on teillä rakenne, hirttä vasten umpisolumuovia ja betonia.
Tolkku pitäis malttaa säilyttää säästämisessäkin.
Eiköhän se solumuovi ole nimen omaan kosteuskatkona hirren ja betonin välissä? Toivottavasti ei tule vesivahinkoja.
Näitä vastaavia jälkiasennuksia on tullut vastaan sauna- ja pesutiloissa?? Normaalisti hirret on saanu vaihtaa ainakin ikkunan alle asti.
Sitä ennen oli tapana valaa ulkopuolelle hassun hauska umpisokkeli laudoituksen päälle samalla periaatteella. Sadevedet pääsi suoraan seinäpintojen ohjaamana alimpiin hirsiin mutta ei pois. Aika uskomattomia virityksiä sitä vastaan tuleekin??
Rossi on turvallisin ja huoleton rakenne.
Lattian yläpinta ja hirren alapinta ei saa olla samalla korkeudella. Muodostuu helposti kylmäsilta. Vieläkin näkee hirsisaunoja jossa vastaavia toteutustapoja käytetään koska reunavahvistettu laatta ilman sokkelia on niin helppo ja nopea tehdä. Siis uusia?
Eristeet harkon yläpinnan yläpuolelle ja valu. Kosteuskatko edellä mainitulla tavalla on hyvin yleinen.
Puurunkoisessa talossa lattiavalu tulee normaalisti ylimmän ERISTEharkon yläpinnan tasoon (kts rakenneleikkaus D1.M05.11.01.02). Sokkelin päälle tulee sokkelikaista ja tiivistys, jonka päältä lähtee rungon alajuoksu. Miksi se siis ei voisi olla hirrellä samalla lailla? Eli sokkelin päälle solumuovi (kosteussulku/tiivistys) ja siitä ensimmäinen hirsi. En tosiaankaan halua tuollaista vedenkeräysuraa sinne alimman hirren ja lattiavalun väliin.
Kun sitä taloa ei nyt ihan hetkeen vielä aleta tekemää niin ei voi oikein suunnittelijaltakaan kysyä näitä asioita, jotka mieltä vaivaa. Kyselen siis vaan kun ei juurikaan ole kokemusta tuosta hirsirakentamisesta mutta hirsitalosta jo vuosia haaveillut.
Vuonna kivi ja kirves tollaisia rakenneratkaisuja on toteutettu kappaletavara- ja hirsirakentamisessa.
Voihan se firman edustaja sen toimivuutta kirkkain silmin selitellä mutta tuolla tavalla pyritään nipistämään hirsikierto tai kaksi ja sehän tuo taaloja firmalle. Huonekorkeus saadaan normien mukaiseksi mutta väärillä toteutustavoilla.
Eli täältä kommentoi tuohon "vedenkeräysura-asiaan" meikäläinen, joka kehotin välttämään kylmäsiltoja ja jolla nyt sitten on olevinaan vedenkeräysura. Meillä märkätilat ja vesipisteet on jo ihan käyttöveden kierron välttämiseksi keskitetty yhteen talon nurkkaneljännekseen (1,5-krs talo joten pohjan pinta-ala ei ole niin iso kuin 1-krs-taloissa) joten suurimmassa osassa taloa meillä ei vesivahinko pääse tähän "vedenkeräysuraan" oikein muuten kuin että koko talo kelluisi vettä (no onhan sekin ihan mahdollista kyllä jos oikein huono tuuri sattuisi mutta se nyt olisi sitten niin huonoa tuuria että siinä ei paljon vedenkeräysurattomuus auttaisi), mutta sen sijaan meillä ei vedä lattianrajassa siellä muuallakaan päin taloa, mikä on minusta suorastaan ihan kiva.
Märkätiloja emme hirsitalossa rakentaneet pelkkää hirsiseinää vasten, vaan harkoista muurattiin niille omat seinät, harkkoseinän ja hirren välissä on tuuletusrako. Kaadot teetettiin ammattilaisilla ja märkätilarakentamisen määräyksiä noudatettiin huolella.
Muuta ei voi tähän enää sanoa kuin että mikään ei ole ikuista ja parashan olisi tietysti ollut rakentaa märkätilat erilliseen saunarakennukseen kuten ennen vanhaan, mutta emme ole siinä määrin "perinteelle" uskollisia, vaan pysyttelemme kohtuudessa. Mutta olen kuullut myös joidenkin rakentaneen märkätiloille vanhoissa rakennuksissa eräänlaisia "altaita" jopa metallista, joka on maalattu samoilla maaleilla joilla käsitellään siltojen metallirakenteita, jotka joutuvat maakosketukseen. En osaa sanoa, miten hyvin tällainen toimii, kondensoiko jne.