Taas alkaa sama rumba kuin viime keväänäkin. Meidän leikattu poikakissa on aivan törkeän levoton. Se naukuu, molisee, kurnuttaa, riehuu ja pyrkii pihalle. Asutaan taajamassa tiiviissä rivarilähiössä ja eihän siellä voi laskea kissoja vapaaksi. Takapihamme on pieni, eli ei sillä sielläkään ole paljon liikkumavaraa. Käytämme sitä kyllä ajoittain ulkona valjaissa, mutta silloinkin olemme tiiviisti omalla pläntillämme.
Mutta asiaan. Eli ilmeisesti mielenosoituksesta se taas pissi takapihan oven eteen. Viime keväänä tilanne äityi pahemmaksi, sillä se sai jonkinasteisen tulehduksen ja pissi verta. Tällöin asia hoidettiin antibiooteilla ja ruokavaliolla. Nyt tuo ruokavalio jatkuu edelleen, mutta ongelmat näyttävät palanneen. On myös herännyt epäily, että onkohan leikkaus jotenkin epäonnistunut, kun sillä on selvästikin "kollikissan" oireita näin keväisin. Mutta mikä tässä nyt olisi avuksi, kun ei sen villiä mielialaa näköjään saa rauhoittumaan millään?
Mutta asiaan. Eli ilmeisesti mielenosoituksesta se taas pissi takapihan oven eteen. Viime keväänä tilanne äityi pahemmaksi, sillä se sai jonkinasteisen tulehduksen ja pissi verta. Tällöin asia hoidettiin antibiooteilla ja ruokavaliolla. Nyt tuo ruokavalio jatkuu edelleen, mutta ongelmat näyttävät palanneen. On myös herännyt epäily, että onkohan leikkaus jotenkin epäonnistunut, kun sillä on selvästikin "kollikissan" oireita näin keväisin. Mutta mikä tässä nyt olisi avuksi, kun ei sen villiä mielialaa näköjään saa rauhoittumaan millään?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä se viime keväinen vaiva on uusiutunut. Jotain kiviä tai kiteitä jotka pitäisi hoitaa pois. Voi se kipukin aiheuttaa levottomuutta. Jos epäilet kastraation epäonnistuneen, niin kokeile onko sillä kivekset. Nehän poistetaan poikakissan leikkauksessa.
Onhan mahdollista, että siltä on voitu vaan nipsauttaa johtimet poikki.
Tottahan toki on aikojen saatossa tehty kaikenlaisia konsteja joilla on tuo lisääntymiskyky saatu poistettua. Nykyään käsittääkseni eläinlääkäri kastraatiossa poistaa pallit jolloin lisääntymiskyky ja muut lieveilmiöt, mm. mouruaminen ja merkkailu häviävät.
Ei ole enää tämän ajan juttuja, että esim. otetaan kaksi tiiliä ja siihen väliin......:)
herää meilläkin eloon aina näin keväällä, itse asiassa aika tarkalleen aina maaliskussa! Voi sitä kiljuntaa ulos ja hupsis niitä pissoja vähän sinne sun tänne - varsinkin nuorempi 5v tykkää pissiä kuin isot pojat eli seisaallaan ja suoraan seinään.
Meidän herroja (toinen 7v) rauhoittaa sitten se, että joka päivä teemme valjaissa pitkän kävelylenkin (toista tuntia) erilaisissa maastoissa kaupungin kaduista lenkkipolkujen rauhaan ja ulkoilun jälkeen pojat syövät ja menevät pötköttämään kaikessa rauhassa.
Mutta niinä päivinä (onneksi harvoin) jolloin ulkoilu jää lyhyeksi tai pahimmassa tapauksessa kokonaan suorittamatta (tosi poikkeus) alkaa kiljunta ja kuseksiminen lähes välittömästi = iso protesti laiskoille omistajille (joista toinen opiskelee ja toinen on vuorotyössä.. ja lapsikin taloudesta löytyy eli aika on joskus tiukalla9.
Mutta lisää ulkoilua ja nimenomaan liikuntaa niin kyllä ne keväiset kastraatitkin rauhoittuvat!
Kissan ulkoiluttaminen on vähän pitkästyttävää touhua. Se kun ei ole koira, eli ei mene sinne mihin isäntäkin, vaan jää nuuhkimaan metrinkin tallustelun jälkeen. Täytyy myöntää, että ajanpuutteesta pojun ulkoilutus jää, eli ei se pääse päivittäin ulkoilemaan.
Sinänsä kiva tietää, että muillakin on sama "ongelma", eli mielenosoitukseen liittyvää siis. Tosin meidän pojulla on tuo kontrolli vielä päällä, joten nyt onkin sitten hyvä ottaa taas pissanäyte. Ostettiin Feliway kaiken varalta, jospa se vähän rauhoittaisi pikkupedon mieltä.
Kuulostaa siltä, että vaiva on uusinut. Kun virtsaaminen sattuu, kissa muuttuu levottomaksi ja mouruaa jne. Se voi siis yhtälailla olla oire kivusta kuin keväästä. Suosittelen soittamaan pikaisesti lääkäriin, sillä virtsavaivat vain pahenevat odottelulla.
Osta sitten kultakala tai Anttilasta pehmolelu jota ei tarvitse ulkoilutttaa. Kissa on kissa ja jos ulkona kissa tahtoo istua paikallaan ja haistella happea niin se on SEN valinta. Jos kissa taas tahtoo kävellä kilometrikaupalla maastossa kuin maastossa niin se on SEN valinta ja kun kissasta on puhe, niin sen ehdoilla aika lailla ulkoillaan.
Jos ei ole aikaa tai halua kissaa ulkoiluttaa erilaisissa maastoissa, niin parempi on luopua koko katista! Kissa ei ole sisäeläin, kissa ei ole lelu, vaan kissa on liikuntaa ja virikkeitä kaipaava eläin kuten koirakin.
Kissa taluttimeen ja mars matkaan!
mulla on tyttökissa. On tutkittu eläinlääkärissä= eläinlääkäri kokeili kissan vatsaa määräsi kapseleita ja erikoisruuan suositteli Feliway haihdutinta, lasku oli 120e! Mikään edellisistä ei auttanut, Feliway tosin hieman vähenti virtsailua. Tulimmekin eläinlääkärin kanssa siihen tulokseen että kissalla on stressi. Kissat saattavat stressata erityisen helposti pieniäkin muuutoksia (uusia huonekaluja, muuttoa ym.) Olen tullut vaikean tilanteen eteen, joudun lopettamaan kesän aikana kissani koska en usko että sillä on hyvä olla nyt tai tulevaisuudessakaan (tätä jatkunut jo 2 vuotta), enkä usko että uusi sijoituspaikka auttaisi asiaa, luultavasti vain pahentaisi. Vaikea päätös mutta kissan hyväksi.
Veimme pojun virtsanäytteen eläinlääkärille, kun se kontrollikin vielä on. No ei sieltä onneksi mitään löytynyt. Minäkin veikkaan että pojulla on stressiä ja nyt sitä ainakin tulee, kun ulos pitäisi päästä mutta ovi ei ole joka hetki auki. Vaimo ei vaan halua uskoa, että tuo kaikki olisikin stressistä kiinni. Ostimme Feliwayn haihduttimen, muttei siitä näyttänyt olevan apua ja otimme sen pois käytöstä toistaiseksi. Eipä tässä nyt auta kuin seurata tilannetta.
Kyllä minä huomaan, että pojun ei ole hyvä olla meillä. Jos se pääsisi vapaasti ulos ilman valjaita, niin olen 100% varma, että se olisi aivan toisenlainen kissa. Pääsisi purkamaan paineensa ulkona. Mutta kun asutaan taajamassa, niin ei sitä voi laskea vapaaksi. Joskus maalla käydessämme olemme pitäneet sitä ulkona ja siellä se suorastaan nauttii olostaan.