Ajatelkaa nyt perk.... järjellä. Jos voin poistaa
henkilön vartioimisalueeltani, niin kait silloin saan myös pääsynkin estää. (lievempi/ennaltaehkäisevä)
tietenkin jos syy on perusteltu vrt. keskustelu uudenvuoden kärhämästä huoltsikalla.
henkilön vartioimisalueeltani, niin kait silloin saan myös pääsynkin estää. (lievempi/ennaltaehkäisevä)
tietenkin jos syy on perusteltu vrt. keskustelu uudenvuoden kärhämästä huoltsikalla.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Minkäs sille teet, kun laki sanoo mitä sanoo. Pääsyn estoon ei vartijalle ole oikeutta annettu, niin ei sitten.
Eihän tuo paljoa pääsyn estosta poikkea, jos poistaa asiakkaan jo 10 cm alueelle etenemisen jälkeen. Mutta niin se vaan on, että ensin asiakkaan pitää tulla alueelle ennen kuin vartijalla on valtuuksia siihen puuttua.
Järki olisi kanssasi samaa mieltä, että kai sitä sitten voisi myös estää pääsyn. Mutta kun laki on se joka ratkaisee, kun puhutaan oikeuksista.
Mielestäni tuo sgl-kouluttajan kommentti siitä, että saahan sitä aina ystävällisesti etukäteen asiakkaalle sanoa, ettei sen kannata edes tulla alueelle, on varsin hyvä. Siinä työ hoidetaan oikeuksiin turvautumatta pelkällä tavallisella kanssakäymisellä. Se on sitä järkeä, vaikkei vartijan erioikeus olekaan.
Eli siis linkki pari pykälää alempana olevaan pitkään ja erittäin perusteelliseen ja loistavaan keskusteluun aiheesta (alkaa jostakin tästä):
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000240&posting=22000000002975508
Huvittuneena olen seurannut Teidän laki spekuloimista. Mutta jos lain mukaan järjestystäylläpitävä henkilö antaa kehoituksen tai käskyn etkä sitä noudata on silloin kiinniottoperuste täyttynyt, ja pääsyn estäminen on lievempi toimenpide kuin esim. hallintaotteella
raudoittaminen. Sitten seuraava porras jossa oikeuksia ja tehtyjä toimenpiteitä arvioidaan
on vvain ja ainoastaan lähin alioikeus joka
ottaa toimeksiannon syyttäjältä/asianomaiselta
tarvittavien proseduurien täytyttyä.
Tuossa olet kyllä oikeassa, että pääsyn estäminen on lievempi toimi kuin kiinniotto. Jos siis kiinnioton edellytykset olisivat jo olemassa, niin vaikka varsinaisesti pääsyn estämiseen ei oikeutta olekaan, voisi silti lievimmän keinon periaatteen nojalla valita pääsyn eston eikä kiinniottoa. Vastaavan tyyppisestä toimintamallista on muistaakseni KKO:n päätöskin, joka taisi kyllä koskea tilannetta "rattijuopon kiinniotto kun se yrittää lähteä ajamaan" vs. "avainten takavarikointi jotta se ei pääse ajamaan", jossa takavarikointi katsottiin lievemmän keinon käyttämiseksi ja siten oikeutetuksi.
Mutta ei se tarkoita että vartijalla olisi pääsyn eston OIKEUS. Sehän tarkoittaa vain, että kiinnioton sijasta voi joskus tehdä toimen, johon ei ole muuta suoranaista oikeutta kuin tuo lievemmän keinon soveltaminen.
Poistamisen osalta ei kyllä taida voida vastaavaa etuusvertailua tehdä, koska poistaminen ja pääsyn esto ovat aika lailla saman tasoisia toimenpiteitä. Ja jotta vartija voisi tavallisessa tilanteessa poistaa asiakkaan, tulee vartioimisalueen edustajan ensin antaa asiakkaalle se poistumiskehotus -> mikä taas tarkoittaa että asiakas on jo alueella -> pääsyä ei enää voi estää. Ja koska pääsyn estämisen pitäisi tapahtua vartioimisalueen ulkopuolella, jossa vartijalla ei ole mitään toimivaltuuksia, ei se oikein sovellu käytettäväksi edes lievempänä keinona koska silloin (siellä alueen ulkopuolella) ei ole sitä toista vaihtoehtoa (poistamista) olemassakaan.
"Mutta jos lain mukaan järjestystäylläpitävä henkilö antaa kehoituksen tai käskyn etkä sitä noudata on silloin kiinniottoperuste täyttynyt"
Jos poliisi antaa käskyn eikä sitä noudata, voidaan soveltaa niskoittelupykälää, joka oikeuttaa jopa jokamiehen kiinniottoon puhumattakaan poliisin kiinniotosta.
Jos JV antaa käskyn eikä sitä noudata, ei kiinniottoa voi tehdä muutoin kuin jos on selvää että pelkkä poistaminen ei riitä. Poisto on ensisijainen toimenpide.
Jos vartija antaa käskyn eikä sitä noudata, ei vartija voi tehdä asialle mitään ilman että asiakas joko on luvatta alueella tai että alueen edustaja käskee asiakasta poistumaan. Tällöinkin vain poistaminen tulee kyseeseen, ei kiinniotto.
Jos JV:n tai vartijan käskyä/toimia vastustaa väkivallalla tai sen uhalla, täytyvät kiinniottoperusteet vartija ja jokamiehen kiinniotto-oikeuksien osalta.
Eli ei nyt ihan niin että ellei käskyä noudata, voidaan kiinni ottaa.
Ja siitä ole samaa mieltä, että joka tapauksessa oikeushan sen sitten tarpeen mukaan ratkaisee, mitä kukakin olisi saanut tehdä.
6§ Järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen
Joka käyttämällä tai uhkaamalla käyttää väkivaltaa
estää tai yrittää estää järjestystä ylläpitävää
henkilöä suorittamasta hänelle lain tai asetuksen nojalla kuuluvaa tehtävää tai muuten vaikeuttaa sanotun tehtävän suorittamista, on tuomittava, jollei laissa muualla säädetä ankarampaa rangaistusta, järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään
kuudeksi kuukaudeksi.
Ja ihan vinkki lain tulkitsemisesta, jos esim. vartija toimipuvussa, oman vartioimisalueensa edessä sanoo minulle ettei asiaa alueelle ole, ei siinä OLE muuta mahdollisuutta kuin totella. Jos muuta yrittäisin ja kenttään minut laittaisivat, ei kukaan lainoppinut voi tekoani puolustella, muuten kuin ainoastaan silloin, että olisin esim.
menossa alueelle pelastamaan kaverini henkeä.Muutoin heikkoa olisi, ja sakot maksettavaksi lankeaisivat.
niin ja valitus prosessi alkaa sitten jos
siihen halua asianomaisella on. Joko kiistää
poliisin antamat sakot, ja tehdä oma vastine
oikeuteen jossa perustelee: laillisuusperiaatetta,
ajallista soveltuvuutta, laiminlyönnin rangaistavuutta, vastuuikärajaa ja syyntakeisuutta, syyksiluettavuutta, tahallisuutta
sekä tuottamuksellisuutta.
Ja mikä oma kokemukseni on ! EI KANNATA.
Parempi olla kunnolla ja ymmärtää että yhteiskunnassa on tietyt säännöt ja niiden valvojat.
sanoo että voi estää pääsyn jos henkilö on esim. aikaisemmin syylistynyt näpistykseen jne.
a) Se on vain esitys eli ehdotus, ei laki.
b) Sen pidemmälti aikaisempaa tekstiä uudelleen kirjoittamatta, ks. vastaus juuri tähän seikkaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000240&posting=22000000002982747
Eli se huoltamokeskustelu ihmisten oikeusturvasta
Joo, näinhän se on. Kun käsky on annettu, ei siinä asiakkaalla ole muita järkeviä vaihtoehtoja kuin totella. Ei se vartija turhaan niitä kehotuksia ja käskyjä anna, ja toisaalta kun sellaisen on antamaan mennyt, niin vastaan laittaminen vain pahentaa tilannetta.
Voi olla että joskus valitusprosessien kautta saisi todennettua että tilanne ei mennyt oikein, mutta kannattaako sen takia joutua maahan väännetyksi, raudoitetuksi, kipua kokemaan ja poliisin kyytiin? Masokistit tietysti erikseen...
Damn, tästäkin seuraavana luultavasti tulevasta "niin mutta kyllä saa puolustautua vartijan laittomia käskyjä vastaan" väittelystä oli hyvä pitkä ketju alkuvuodesta, muttei se enää ole näkyvissä. Ei mennä siihen.
Ihan sellainen asia vain, että se hallituksen esityshän ei todellakaan ole laki, MUTTA hyvin usein oikeudessa tietyn pykälän teemaa sekä soveltamista tarkistetaan juuri hallituksen esityksestä. Joten kyllä käräjillä luetaan hyvinkin tarkasti, mitä lainsäätäjä on halunnut.
Vartijan suorittamien toimenpiteiden tulee perustua yksiselitteisesti _lakiin_. Oikeuksia voidaan antaa vain lain tasoisella normilla, ei valmisteluasiakirjan lauseilla. Lainsäätäjä ei ole hallitus, vaan eduskunta.
niin mutta vartijahan ei ole järjestystä ylläpitävä henkilö,vartijalla on työssään jokamiehen oikeudet.järjestyksenvalvoja taas voi estää henkilön pääsyn tai pistaa henkilön mikäli siihen löytyy perusteet...mutta lakihan on aina hieman kummallinen ja moni mutkainen...
Sitähän minä tuossa juuri sanoinkin, että se esitys ei todellakaan ole laki! Tarkoituksena oli vain sanoa, että esityksestä haetaan apua laintulkintaan. Tuntematta lain teemaa on aivan sama kuin opiskelisit tunnetulla 'hauki on kala'-tyylillä.
Olet varmaankin lukenut lakitekstejä ja samalla huomannut, että ne eivät aina ole täysin yksiselitteisiä. Tällöin on hyvä lukea esityksestä, mitä sillä on tarkoitettu ja kuinka sitä pitäisi tulkita.
Olihan tuo provo, olihan?
Ihan siltä varalta ettei ollut ja/tai ettei jollekulle muulle jää väärää käsitystä:
RL 16:6 § 2 mom
Järjestystä ylläpitävällä henkilöllä tarkoitetaan tässä pykälässä
3) yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa (282/2002) tarkoitettua vartijaa
Ja vartijalla on vartijan oikeudet, jokamiehellä jokamiehen. Vartijan oikeudet ovat kyllä selvästi laajemmat kuin jokamiehen.
Toiston vähentämiseksi linkki asiasta jo kirjoitettuun:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=123&conference=4500000000000240&posting=22000000002984986
Tosin kannattaa lukea pari edellistäkin porrasta sama tien.
Mutta pääsyn estossa olet oikeassa. Vartija ei saa, JV saa estää.
Poistamisen ja pääsyn estämisen osalta syytä aina huomioida onko vartioimisalue yksityinen vai yleinen alue.
Vartijalla kun ei ole näitä oikeuksia yleisellä alueella vaikka tämä olisi kauppakeskus tai muu esim. jonkin rakennuksen sisällä oleva yleinen alue jolle vapaa pääsy. Koskee myös puistoja ja vastaavia yleisölle avoimia paikkoja.
Järjestyslaissa jopa järjestyksenvalvojilta erikseen kielletty kyseiset toimenpiteet yleisellä alueella.
Siis tarkoitit pääsyn estoa. Tosta sai käsityksen että puhuit pääsyn estosta ja poistamisesta, mutta järjestyslaki jätti JV-oikeuksista pääsyn eston pois ja vain hieman rajoitti poisto-oikeutta ("huomautuksesta huolimatta..").
Kaiken lisäksi pitää erotella kotirauhan ja julkisrauhan suojaamat alueet, koska jos vartija toimii kotirauhan suojamalla alueella eli jonkun henkilön asumusta tms suojaamassa, niin silloin pääsyn esto tulee kyseeseen hätävarjelun muotona niin sanallisesti kuin fyysisestikin - edellyttäen ettei se alueella asusteleva tahdo kyseistä henkilöä alueelle/kotiinsa päästää (tai edes ketään). Mutta se pääsyn eston mahdollisuus on tosin silloin jokaisella, ei vain vartijalla, eli sekään ei ole silloin vartijan oikeus.
Oma virheeni, hyvä että korjasit.
En nyt jaksa taas alkaa paneutua kaikkiin ketjuissa esitettyihin väitteisiin, mutta seuraavaan kirjoitukseesi haluaisin tarkennuksen:
"Vartijalla kun ei ole näitä oikeuksia yleisellä alueella vaikka tämä olisi kauppakeskus tai muu esim. jonkin rakennuksen sisällä oleva yleinen alue jolle vapaa pääsy. Koskee myös puistoja ja vastaavia yleisölle avoimia paikkoja."
Kertoisitko missä näin sanotaan poistamiseen liittyen?
Laki ei anna vartijalle oikeutta poistaa yleiseltä paikalta henkilöitä, niin miksi tämä pitäisi erikseen kirjata lakiin kielletyksi.
Vartijoilta ja vartioimisliikkeiltä on nimenomaisesti kielletty YJT:n suorittaminen, poistaminen yleiseltä paikalta on YJT tehtävä.
Tämän johdosta järjestyslakiin kirjattiin vartioimisliikkeiden palveluksessa olevia järjestyksenvalvojia koskeva osio.
Yleisillä alueilla vartija voi siis vain puuttua rikoksiin ja suojella omaisuutta, mutta ei poistaa henkilöitä tältä vaikka tämä olisikin vartioimisaluetta. Vartijan poistamisoikeus rajoittuu siihen että "jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan". Yleisellä alueella esimerkiksi kauppakeskuksen ollessa auki on kaikilla oikeus oleskella kauppakeskuksessa, tilanne on toki hieman eri itse liiketiloissa joiden kanssa tehty omat toimeksiantosopimukset.
Käytännössä näitä "poistoja" tehdään jatkuvasti ja säännöllisesti, tätä asiakkaat jopa edellyttävät. Laki vain ei anna tähän vartijalle lupaa, järjestyksenvalvojalle joka vartioimisliikkeen palveluksessa oleva vartija tämä kuitenkin nykyisin mahdollista.
Tarkoititko siis juuri tätä poistamista yleiseltä alueelta?
Vartijan poistamisoikeushan on voimassa vain vartioimisalueella, mutta vartioimisalue itsessään voi siis olla myös yleinen paikka. Vartijan poistamisoikeus sinänsä on siis periaatteessa sama, oli paikka sitten yleinen tai yksityinen, kunhan se on toimeksiantosopimuksessa määritelty vartioimisalue. Poistamisen edellytykset sen sijaan vaihtelevat paikan luonteen mukaan. Oikeudeton oleskelu alueella ei ole ainoa poistamisen mahdollistava asia, myös alueen omistajan, haltijan tai tämän edustajan poistumiskehotuksen noudattamatta jättäminen on sellainen. Poistamista yleiseltä paikalta ei siis oikeuta esim. järjestyshäiriö-tyyppinen tilanne, vaan tämä kuuluu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon.
Niin. Vartioimisalue voi olla
"vartioimisalueella toimeksiantosopimuksessa yksilöityä kiinteistöä, rakennusta, huonetta, rakennelmaa sekä muuta yleistä tai yksityistä paikkaa ja aluetta samoin kuin sen osaa"
Poistamisen perusteet ovat joko
1) "poistettava ei noudata vartioimisalueen omistajan tai haltijan taikka tämän edustajan antamaa poistumiskehotusta taikka"
2) "jos on ilmeistä, ettei poistettavalla ole oikeutta oleskella vartioimisalueella ja vartija on kehottanut häntä poistumaan"
Kohta kaksi (2) tässä ei varmastikaan voi koskea yleistä aluetta. Ja jottei tulisi sekaannuksia, niin tässä yhteydessä yleisellä alueella/paikalla EI tarkoiteta samaa kuin järjestyslaissa, vaan samaa kuin kokoontumislaissa. Se ero
- Kokoontumislaki: paikka tai alue, joka ei ole mikään liike, virasto, laitos tai vastaava; alue, jonne kuka tahansa voi mennä ja jossa hän voi oleskella ilman erityistä syytä; kadut, puistot, kauppakeskusten läpi menevät jalankulkukäytävät jotka eivät ole liiketilaa; kyseenalaista on kuitenkin onko kauppakeskustyyppiseen kompleksiin menevä käytävä "ulkona yleisellä paikalla", mikäli sitä käytävää ei pääse minnekään muualle kuin parin metrin päässä oleviin kauppaliikkeisiin, eli ellei mitään läpikulkumahdollisuutta ole. Mutta koska useimpiin kauppakeskuksiin johtaa ainakin kaksi sisääntuloväylää joita pitkin voi kulkea ulko-ovelta ulko-ovelle käymättä välillä yhdessäkään liikkeessä, on tuo kyseenalaisuus kovin harvoin kyseeseen tuleva.
- Järjestyslaki: edellinen ja lisäksi kaikki yleisölle avoimet liikkeet, virastot, laitokset yms yms, eli myös itse kauppaliikkeen myymälätila. Eli myös julkisrauhan piirissä olevat alueet. Ja tästä nyt EI ole kysymys.
Kohdan 1) mukainen poistaminen:
Alueen haltija/edustaja voi olla ensinnäkin täysin eri henkilö tällaisella yleisellä käytäväalueella kuin itse kauppaliikkeessä. Kuka omistaa kiinteistön tai tosiasiallisesti hallitsee sen käytävätiloja? Eli kenen antama kehotus on siellä pätevä? Niissä liikkeissähän ei tätä ongelmaa ole, koska niiden henkilökunta käy varmasti edustajiksi.
Toimeksiantosopimuksessa määritelty vartioimisalue pitää myös tietää. Kattaako se myös yleiset alueet? Vai onko kenties jokaisen kauppaliikkeen kanssa erikseen tehty sopimus, jolloin käytävät ovat voineet jäädä kokonaan vartioimislaueiden ulkopuolelle? Ja silloinhan vartioimisalue on vain se kulloinenkin liike, eikä esim poistoa voisi tehdä kiinteistön ulko-ovelle saakka. No, tuskin näin älytömiä sopimuksia on, jos ne kattavat kaikki kiinteistön liikehuoneistot, mutta sen sijaan niitä esimerkkejä löytyy joissa samassa kiinteistössä olevat liikkeet ovat ottaneen vartioimispalveluita eri firmoilta. Eli firma A huolehtii liikkeistä 1,2,4,8,11 ja firma B lopuista. Tällöin tosiaan pitää tietää että missä se alueen raja kulloinkin menee; missä saa toimia ja mihin saakka saa poistaa, ja ketkä ovat niitä mahdollisia edustajia.
Lisäksi tuossa mainitsitte järjestyshäiriön vuoksi tapahtuvan poistamisen, mutta eihän vartijalla sellaiseen omia valtuuksia ole, vaan siihen juuri tarvitaan se alueen edustajan antama poistumiskehotus. Riippumatta siitä, onko kyseessä yleinen vai yksityinen alue.
Siis vaikka paikka olisikin yleinen (tässä käytetyssä kokoontumislain tyylisessä mielessä), voi poistaminen tulla kyseeseen alueen edustajan kehotuksen jälkeen, olipa syy kehotukselle sitten mikä tahansa. Vaikka sitten järjestyshäiriö. Mutta omin päin vartija ei siihen saa puuttua yleisellä paikalla, eikä yksityiselläkään kotirauha-alueita lukuunottamatta.
Rikokset ja kiinniotto ovat sitten toinen juttu.
Sitä vaan, että tuo mainitsemasi järjestyslain mukainen "yleinen paikka" kattaa kyllä kokonaisuudessaan aika hyvin juuri ne alueet, joilla se 2)-kohdan "ei ole oikeutta oleskella" poisto-oikeus nimenomaan ei tule kyseeseen. Eihän viraston tai kauppaliikkeen yleisölle tai asiakkaille tarkoitulla alueella voi käydä niin, että yhtäkkiä jollakin asiakkaalla ei enää olisikaan oikeutta olla siellä.
Takahuoneet ja muut ei-yleisölle-avoimet paikat ovat sen 2)-kohdat aluetta.
Järjestyslaki:
"yleisellä paikalla:
a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;
b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin"
Enemmän ristiriita on ehkä siinä, että poliisi vastaa yleisestä järjestyksestä eli siis yleisellä paikalla järjestyksestä, ja se taas tarkoittaa lähinnä niitä kokoontumislain tyyppisiä yleisiä paikkoja. On siis epäselvää, onko tällaisen yleisen paikan (kadut, torit, kauppakeskusten läpikäytävät..) haltijalla oikeasti valtuuksia puuttua järjestyshäiriöihin siten että laittaa vartijan tekemään poistoa.
Asiaa en eilen selvästi riittävästi itsekään pohtinut ja keskittynyt asiaan.
Oleellista on yleisellä alueella mistä syistä toimenpiteen suorittaa. Poistamisen edellytykset vaihtelevat siis hyvinkin suuresti paikan ja tilanteen luonteen mukaisesti.
Vastaus tässä ei ole kohdistettu ainoastaan "hps":lle vaan meille kaikelle.
Turvallisuusalan valvontayksikön tarkastajat ovat kommentoineet tarkastusten yhteydessä uutta lakia siten ettei vartijalla ole "isännän oikeutta" vaikka tästä olisi kirjallisesti sovittu toimeksiantosopimuksessa. Poistamiskehotus tulee siis tulla vähintään alueen omistajan tai haltijan palveluksessa olevalta henkilöltä tai sitten alueelle asetetulta järjestyksenvalvojalta (vrt. metro).
Nykyisin siis poistamisen tarkoitus ratkaisee toimenpiteen oikeellisuuden. Poistaminen ei ole mahdollista yleisellä alueella silloin, kun poistamiskehotus on annettu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisen nimissä.
Edelleen vartijalla on myös itsenäinen velvollisuus harkita poistamistoimen oikeellisuutta; ei saa olla syrjivä tai menetellä asiattomasti (tai YJT:tä).
Kiitos kaikille vastineista, laittakaa ja täsmentäkää lisää jos jotain jää kertomatta tai tulee mielestänne väärin. Perustellaan lisää ja tulkitaan asiaa tarvittaessa.
*
niin pääsynhän voi estää jos paikan haltija,omistaja yms.antaa käskyn siihen.mutta harvoinpa niissä tilanteissa odotetaan henkilökunnan lupaa....
Ei. Paikan omistaja tai haltija ei ensinnäkään voi antaa sellaista käskyä muuta kuin hyvin harvoissa ja lähinnä järjestyksenvalvojien työkohteita koskevissa tapauksessa. Toisekseen vartijan oikeuksiin ei pääsyn esto kuulu, vaikka alueen haltija sellaisen käskyn saisi/voisi antaakin.
Tämä menee saman asian toistamiseksi (ks. tämän ketjun aiemmat ja se parin pv takainen huoltamokeskustelu "ihmisen oikeusturva").
Vartijalla on oikeus poistaa. Ei estää pääsyä.
Kotirauhan suojaaman paikan hätävarjelussa voi pääsyn estäminen tulla keinona kyseeseen, muttei se silloinkaan ole oikeus eikä voi koskea esim. liiketiloja.
Ja edelleen painotan, että käytännössä asiakkaalle voi ja kannattaakin kyllä tehdä selväksi vaikka jo ennen alueelle tuloa, että hänet joudutaan poistamaan jos hän sinne tulee. Eli ettei kannata edes yrittää. Mutta silloin on kyse sananvapauden käyttämisestä ja ystävällisestä neuvomisesta - ei vartijan oikeuksien käytöstä.
Eri asia on tosiaan sitten kokonaan se, että miten kentällä oikeasti toimitaan missäkin tilanteessa ja mikä on edes mahdollista. Se, miten toimitaan, ei kuitenkaan millään tavalla vaikuta siihen, mihin on OIKEUS. Näiden oikeus-asioiden pitäisi olla jokaiselle vartijana toimivalle totaalisen selviä, koska toimenpide täytyy aina pystyä perustelemaan olemassa olevien oikeuksien ja laillisten toimintatapojen pohjalta. "Niin mutku aina me ollaan tälleen tehty.." ei ole mikään perustelu muulle kuin kortin pois ottamiselle.
Valitan intoutumistani.
Eli työkohteessani on kirjallinen omistajan käsky siitä että vartijalla on oikeus/ velvollisuus poistaa vartioimisalueeltaan kaikki henkilöt jos kokee tämän tarpeelliseksi suorittaeessaan työtehtäviää.
Vartioimiskohteena on kauppa ja siihen liittyvä kaupan ulkoalue, mikä on ns. julkinen alue ja kulkureitti?
Onko tällöin laillista poistaa alueelta henkilö esim. rupu/arska vedoten tähän kauppiaan määräykseen?
Tuo -Kari-n "Tarkennetaan vielä" -vastaus oikeastaan tiivistää juuri tämän hyvin.
Mainitsemasi kirjallinen käsky ei ikävä kyllä auta asiaa, se olisi liian helppo keino siirtää itsenäinen harkintavalta vartijalle. Alueen edustajan täytyy se poistumiskehotus käydä ensin asiakkaalle antamassa. Ennakkoon sellaista ei voi antaa sen paremmin suullisena kuin kirjallisenakaan, sen paremmin tietylle yksilöidylle asiakkaalle kuin jollekin "asiakasryhmällekään".
Tosin uskoisin, että olisi mahdollista valtakirjatyylisellä menettelyllä antaa yksittäiselle nimetylle vartijalle oikeus edustaa alueen haltijaa joissakin asioissa (odotetaan josko jostain ilmaantuu tästä oikeustapaus). Mutta sen/niiden vartijan/vartijoiden nimi/nimet pitäisi siis olla erikseen selvästi jokaisella olevassa henkilökohtaisessa valtakirjassa. Lisäksi tällöinkään tuskin tulee kaksoisrooli kyseeseen, eli valtakirjan haltija ei käsittääkseni voisi ensin antaa alueen edustajana poistumiskehotusta, ja sitten vartijana poistaa asiakasta. Pitäisi olla kaksi vartijaa, joista toinen edustaa ja toinen poistaa. No, parityö kunniaan joka tapauksssa!
Ja sitten se poistamisen syy. Kaupan ulkoalue jonne asiakkailla/yleisöllä on vapaa pääsy, olisi tällaista julkista/yleistä aluetta, jolta vain poliisi saa käskeä pois - ellei kyseessä ole rikos tai sellaisen estäminen. Ei-toivottujen rupu/arska-luokiteltavien henkilöiden oleskelu tällaisella ulkoalueella ei siis ole itsessään mikään syy heidän poistamiseensa, elleivät ole aiheuttamassa suoranaista vaaraa muille ihmisille tai omaisuudelle taikka kohtuuttomasti muutoin häiritsemässä ja haittaamassa liikkeenharjoittamista. Siis karrikoidusti: jos poliisi ei heille sakkoa kirjoittaisi, niin vartija tai kauppias ei siitä ulkoalueelta voi pois ajaa.
Edellä oleva ei koske tietenkään esim. kaupan takapihaa, jos se on tarkoitettu vain henkilökunnalle ja tavarantoimittajille, eli on yleisöltä suljettua aluetta (ei tarvitse olla porttia/aitaa, kunhan on ilmeistä ettei se ole yleisön aluetta).
Ja mikään ei kiellä poistumispyyntöjen esittämistä sananvapauden nojalla, kunhan ne eivät ole kehotuksia tai käskyjä.