Minä väitin, etten edes vanhana ala tykkäämään tangoista, iskelmistä enkä Eino Grönistä.
Tämän lupauksen olen pitänyt.
Väitin myös, että alle kolmekymppisenä minua ei saa täditellä. Senkin lupauksen pidin.
Muilta osin olen antanut mieleni muuttua. Kolmannella luokalla kansakoulussa 6-luokkalaiset olivat aikuisia. Teini-ikäisenä varusmiehet olivat vanhoja. Kolmissakymmenissä kakskymppiset olivat epäkypsiä yliteini-ikäisiä. Nelissäkymmenissä 30-vuotiaat olivat kaikentietäviä ikäloppuja. Viiisissäkymmenissä kaikki ihmiset olivat idiotteja. Vanhat vanhoja ja alle viiskymppiset tyhmiä.
Onneksi itse olen 'hah-hah' säilynyt ainoan oikean mielipiteeni säilyttävänä - tai ehkä siis kentiesköhän en?
Aihe tuli mieleeni jotain palstan avausta lukiessani, jossa kovin oltiin sitä mieltä, että itseään ei voi muuttaa. No ehkä ei voi, mutta tuo aika muuttaa. Vääjäämättä.
Mitenkäs muilla?
Tämän lupauksen olen pitänyt.
Väitin myös, että alle kolmekymppisenä minua ei saa täditellä. Senkin lupauksen pidin.
Muilta osin olen antanut mieleni muuttua. Kolmannella luokalla kansakoulussa 6-luokkalaiset olivat aikuisia. Teini-ikäisenä varusmiehet olivat vanhoja. Kolmissakymmenissä kakskymppiset olivat epäkypsiä yliteini-ikäisiä. Nelissäkymmenissä 30-vuotiaat olivat kaikentietäviä ikäloppuja. Viiisissäkymmenissä kaikki ihmiset olivat idiotteja. Vanhat vanhoja ja alle viiskymppiset tyhmiä.
Onneksi itse olen 'hah-hah' säilynyt ainoan oikean mielipiteeni säilyttävänä - tai ehkä siis kentiesköhän en?
Aihe tuli mieleeni jotain palstan avausta lukiessani, jossa kovin oltiin sitä mieltä, että itseään ei voi muuttaa. No ehkä ei voi, mutta tuo aika muuttaa. Vääjäämättä.
Mitenkäs muilla?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ja tosuus on että et sinä ole muuttunut, olet vaan muuttanut käytöstäsi muita kohtaan.
Kaikki tuo, muinainen roina, on vieläkin sisälläsi ja purkautuu, kunhan, alkava, dementia vaikuttaa kuin alkoholi. Eli postaa estot.
No olisihan se pitänyt arvata, että juuri sinä siitä kirjoitit. Ihan pian en saata alkoholidementiaani tähän liittää, mutta ehkä sittenkin olen unohtanut sen. *hymy*
kuin sinä. Onko yhtään aloitusta täällä mitä sinä et olisi jo alunperin tehnyt?
dementiaa en alkoholia.
Dementiassa estot poistuvat, kuten kännissäkin.
Iän mukana ja kännissä ovat hoitajat aina olleet helisemässä.
Nuorena Poliisit ja Vartijat, myöhemmin sitten kateelliset hoitsutytöt.
Olivatko nämä mainitsemasi ammattiryhmät joitain joihin suhtautumisesi iän myötä on muuttunut?
Ja taitaa olla että joitakin olen lainannutkin.
On muuten masentavaa, kun vastaan johonkin juttuun, niin 10 minsaa, ja jo on joku lukenut ja ajatellut kirjoitukseni ja kirjoittaa vastauksen, omien minun ajatukseni, vaihtaen vain sanoja. Ja kukaan ei huomaa, ole huomaavinaan, mitään. Yksikään ei huomauta että: "Taisit lainata, taas, HTZA: ta".
Noh, tarkoitukseni on kyllä sivistää maailmaa, joten olkoon.
:)
jos joku Kalle..tms. kirjoittaa viisaasti, niin sanon sen heti, jokuselle naisellekin olen joutunut sanomaan, harvemmin kyllä.
Ja jos joudun, joskus, lainaamaan jotain fiksua, muistan kyllä mainita lähteen. En nyt muista milloin viimeksi, mutta kuitenkin.
Minulla on myös paha tapa. Tuppaan irvistelemään hölmöilyihin. tuota.. naiset ovat, vielä, enemmistö.
Mutta kuka tietää, asiat voivat muuttua, vaikka en sitä, ihan heti, usko.
pahoillani että juuri sinun sanojasi tai ajatuksia on lainattu, niitähän ei aikaisemmin ole kukaan muu huomannut käyttää ja nyt pitää olla varovaisempi puheissaan.
Että voitkin olla omahyvänen valittaja.
ovat lähellä sydäntäni.
pois se minusta!
:)
Ja minähän iloitsen aina, palstalaisista vain valitan.
Ja?
Ovatko vartijat ostoskeskuksissa muuttaneet joitain omia ajatuksiasia? Miltä sinusta tuntui silloin, kun vartoita ei ollut eikä edes vartioitavaa?
käy ostoskeskuksissa.
21v. asuin Hagiksentorinlaidalla, Stadissa. Ikinä ei ollut murheita.
Lempihuoltsikani, Sörkanrannassa, on nyt valloitettu Bulgarialaisilla ja Romanialaisilla, asuvat siinä pakettiautoissa. Yrittivät laittaa pentunsa myymään vaan lopettivat kun tajusivat.
Poliisi ei heihin puutu, vaikka autoissa on sekarengastus, oli jo talvellakin.
Mutta vieläkään en kaipaa vartijoita, siis, silleen töissä olevia.
Todella omahyväinen olet.
Et vieläkään omista ajatuksia, etkä kijaimia tai sanoja.
Olet todella tylsä tyyppi, tämän palstan tylsin.
että tähän täytyy tottua.
en ole pitänyt milloinkaan, tangoja sen sijaan kuuntelen mielelläni, nuorena en pitänyt niistäkään.
Muuten olen ollut avoin kaikelle, en ole koskaan lokeroinut ihmisiä iän perusteella, epäkypsä voi olla viisitoista tai viisikymmenvuotias.
Kyllä aika muuttaa, ei sille mahda mitään, onneksi olen muuttunut vieläkin suvaitsevampaan suuntaan.
Kaikki saavat olla mitä ovat, niin kypsyneitä kuin epäkypsiäkin, ei minun tarvitse ketään opastaa tai yrittää muuttaa.
Kunhan antavat minunkin olla se mikä olen.
Hyvä vastaus. Itse olen ollut aikamoinen ikärasisti, ja olen vieläkin ajoittain. Kunhan joku hyvä esim. kirjoittaja pudottaa minut.
minusta tuntuu, että olen pelkästään laiska, enkä viitsi pohtia ihmisten ikiä ja miten se mahdollisesti vaikuttaa hänen toimintaansa ja käytökseensä ;))
No siitä tullaan tähän samaan, olkoon jokainen mikä on, minäkin.
Kadehdin. Oikeesti kadehdin ihmistä, joka on. Pärkkele, kun tulee analytseerattua kaikki. Kerro minulle salaisuutesi.
se on se laiskuus ;))))
Oikeasti en tiedä, mutta minä vaan olen aina ollut tällainen.
Ja vaikka voisin jotakin kertoakin, en sitä täällä tee.
Laiskuus on taito. Olen itse fyysisesti kovin laiska, mutta kunhan tuon mieleni saisin ...... ja piste piste.... en haluakaan laiskottumaan. Mitäpä elämäni olisi ilman kriisejä?
parempi sana kuin laiskuus, on kuitenkin suvaitsevaisuus, etten vaikuta ihan kehnolta ihmiseltä.
Kriisejä ja suruja, niitä on minukin pieneen elämään mahtunut, tiedä mitä vielä on tulossa, mutta niistä ei etukäteen kannata huolehtia.
kuka voi tykätä Röönin Eikasta??? voi yök, miten itteensä täynnä oleva leuhka vanha ukko
ehkä kaikkein radikaaleimmin nuorena aikuisena kun sain ensimmäisen lapseni. Siihen saakka en ollut oikein sietänyt pieniä lapsia ja olinkin vakaasti päättänyt etten ikinä hanki itselleni rieskaksi lapsia. Kuinka ollakaan, kohtalo puuttui peliin ja vastoin suunitelmiani tulin raskaaksi. Kun sitten vastahakoisen raskauden, epämiellyttävän synnytyksen ja ensimmäisten valvottujen kuukausien jälkeen puntaroin asiaa uudelleen, olin lopulta äärettömän iloinen tapahtuneesta :)
---------
Niin ja itseään voi kyllä muuttaa niin ulkoisesti kuin sisäisestikin mielestäni.
Kiitos. Olet ensimmäinen joka toi tämän aspektin keskusteluun. En minäkään voinut sietäää lapsia. Tulin vahingossa raskaaksi ja loppu on historiaa. Toinen raskaus oli painostuksen alla ja jumalialiuta, mitä onnea siitäkin on nykyisin.
Niin muuttuu mieli ja ihminen. Aika, tuo armoton sekä biologia. Mutta iskelmistä en pidä edelleenkään paitsi joskus niistäkin.
onneksi. Sellaiset luonteen perusominaisuudet tietyllä tavalla säilyy mutta muuten sitä muuttuu .
Ajatella että tämä luonne ja muu olisi sellaisia geenijuttuja, kasa erilaisia aineita erimäärin jotka sitten tekis ja muovais meitä? Mutta sitten miettii että kuitenkin voi opetella ja se ei ole kehon ainejuttuja se...
taidan taas levitä ajatukseni ku elanto joten se tästä.
Minusta ainakin on tullut kokoajan enenevässä määrin kotikissaluonne.
Itsessäni olen huomannut kuinka mieli muuttuu asiassa kuin asiassa, elämä on tuonut pakostakin muutoksia ja näkee näin myös enemmin ja laajemmalta perspektiivilta asioita, näin pystyy miettimään uudestaan ja uudestaan asioita syvemmin. Nuorena sitä on herkempi kaikelle, eikä ole paljonkaan kokemuksia, joten ei voi vaatia nuorta ymmärtämään kaikkea. Joka vuosikymmenellä on sisäistänyt tietyt asiat jotka ovat siihen kohtaan matkallaan hankkinut..:)))))