Muuntajan

pitää paikkaansa: Jos meillä on muuntajan toisiossa kaksi käämiä käämittynä samanlaisella langalla, niin samaan suuntaan kytkettynä saadaan summajännite, ja parhaimmillaan virta, jonka langan ja muuntajan lämpeneminen määrää. Jos käämit kytketään vastakkaissuuntaan niin, että saadaan jännitteiden erotus, niin muuntaja lämpenee aivan samalla tavalla samalla virralla kuin edellisessäkin tapauksessa, mutta jännite on pienempi, ja näin ollen myös muuntajasta saatava teho.

sananmuuntelija kirjoitti:

pitää paikkaansa: Jos meillä on muuntajan toisiossa kaksi käämiä käämittynä samanlaisella langalla, niin samaan suuntaan kytkettynä saadaan summajännite, ja parhaimmillaan virta, jonka langan ja muuntajan lämpeneminen määrää. Jos käämit kytketään vastakkaissuuntaan niin, että saadaan jännitteiden erotus, niin muuntaja lämpenee aivan samalla tavalla samalla virralla kuin edellisessäkin tapauksessa, mutta jännite on pienempi, ja näin ollen myös muuntajasta saatava teho.

Ei se nyt aivan noinkaan ole. Tosin muuntajan toisiokäämiin tulee hiukan ylimääräistä vastusta, kun jännitettä pienennetään vastakkaissuuntaisella käämillä.

Ota huomioon, että toisiokäämin häviöt on vain murto-osa muuntajan muista häviöistä. Ja varsinkin se 2 voltin osuus kokonaisuudesta, kytkettiinpä se pääkäämiin missä vaiheessa tahansa.

Munansaantelija.. kirjoitti:

Ei se nyt aivan noinkaan ole. Tosin muuntajan toisiokäämiin tulee hiukan ylimääräistä vastusta, kun jännitettä pienennetään vastakkaissuuntaisella käämillä.

Ota huomioon, että toisiokäämin häviöt on vain murto-osa muuntajan muista häviöistä. Ja varsinkin se 2 voltin osuus kokonaisuudesta, kytkettiinpä se pääkäämiin missä vaiheessa tahansa.

todellakaan pidä paikkaansa. Tavallisessa rautasydämellä varustetussa muuntajassa kuparihäviöt ovat ne suurimmat häviöt, mitä kuormitettaessa syntyy. Seuraavaksi suurimmat häviöt ovat rautahäviöt, ja ne eivät riipu kuormitustilasta, eli ne ovat samat kuin tyhjäkäynnissä.

sähkönmuuttaja kirjoitti:

todellakaan pidä paikkaansa. Tavallisessa rautasydämellä varustetussa muuntajassa kuparihäviöt ovat ne suurimmat häviöt, mitä kuormitettaessa syntyy. Seuraavaksi suurimmat häviöt ovat rautahäviöt, ja ne eivät riipu kuormitustilasta, eli ne ovat samat kuin tyhjäkäynnissä.

Muuntajan kykyyn välittää tehoa riippuu lähinnä rautasydämen koosta. Se, että jos käämiä parin kahden voltin edestä liikaa, ja kytketään pääjännitettä vähentävästi, ei vaikuta rautasydämen kokoon, eikä myöskään merkittävästi kuparihäviöihin.

Asioita funtsiessa pitää olla suhteellisuudentaju tallella. Jotta opit jotain uutta, niin suorita käytännön koe. Toisiossa olevan kuparikäämin pituus ja vastus HIEMAN kasvaa, mutta kokonaisvaikutukset jää pieneksi. Ja ensiökäämihän jää ennalleen, joten ensiön kuparihäviöihin ei kosketa.

Eli käytännössä tehonvälityskyky säilyy lähes ennallaan. Toisiojännite maksimikuormalla on hieman alempi, kuin jos 10V olisi muodostettu normaalisti, eikä "väärän"-vaiheisella käämillä.

Eli vaikutuksena on vain toisiokäämin hieman suurempi ohminen vastus, joka hieman pudottaa toisiojännitettä maksimikuormalla. Eli sama efekti, jos toisio olisi käämitty hieman ohuemmalla langalla.
Tehonvälityskyky sinänsä säilyy ennallaan, eikä useimmissa käyttötarkoituksissa sitä edes huomaa. Suuremmat häviöt tulisi siitä, jos 12V säilytettäisiin ennallaan ja ylimääräisestä jännitteestä johtuva ylimääräinen teho hukattaisiin regulaattorin lämpötehoksi.

taju.. kirjoitti:

Muuntajan kykyyn välittää tehoa riippuu lähinnä rautasydämen koosta. Se, että jos käämiä parin kahden voltin edestä liikaa, ja kytketään pääjännitettä vähentävästi, ei vaikuta rautasydämen kokoon, eikä myöskään merkittävästi kuparihäviöihin.

Asioita funtsiessa pitää olla suhteellisuudentaju tallella. Jotta opit jotain uutta, niin suorita käytännön koe. Toisiossa olevan kuparikäämin pituus ja vastus HIEMAN kasvaa, mutta kokonaisvaikutukset jää pieneksi. Ja ensiökäämihän jää ennalleen, joten ensiön kuparihäviöihin ei kosketa.

Eli käytännössä tehonvälityskyky säilyy lähes ennallaan. Toisiojännite maksimikuormalla on hieman alempi, kuin jos 10V olisi muodostettu normaalisti, eikä "väärän"-vaiheisella käämillä.

Eli vaikutuksena on vain toisiokäämin hieman suurempi ohminen vastus, joka hieman pudottaa toisiojännitettä maksimikuormalla. Eli sama efekti, jos toisio olisi käämitty hieman ohuemmalla langalla.
Tehonvälityskyky sinänsä säilyy ennallaan, eikä useimmissa käyttötarkoituksissa sitä edes huomaa. Suuremmat häviöt tulisi siitä, jos 12V säilytettäisiin ennallaan ja ylimääräisestä jännitteestä johtuva ylimääräinen teho hukattaisiin regulaattorin lämpötehoksi.

että noilla tiedoilla et todellakaan pääse edes TKK:n sähkövoimatekniikan peruskurssista läpi, jos minä olen tenttiä pitämässä.

Tuommoiset "lähes ennallaan" ja "hieman alempi" ja "hieman kasvaa" ovat varmaan harrastajalle tuttuja nimityksiä. Tosiasia kuitenkin on, että rautasydämisen muuntajan magnetointiin kuluu energiaa, joka menee rautasydämen hystereesihäviöihin ja ensiön kupariin. Kun muuntajaa kuormitetaan, niin magnetointivirta pienenee kuparihäviöiden vuoksi, eli rautahäviöt pienenevät. Kuparihäviöt sensijaan kasvavat virran neliössä.

On aivan samantekevää mitä olet itse mieltä suuruusluokista, mutta muuntajassa fysiikan lait näkyvät harvinaisen selvästi.

muutansähköä kirjoitti:

että noilla tiedoilla et todellakaan pääse edes TKK:n sähkövoimatekniikan peruskurssista läpi, jos minä olen tenttiä pitämässä.

Tuommoiset "lähes ennallaan" ja "hieman alempi" ja "hieman kasvaa" ovat varmaan harrastajalle tuttuja nimityksiä. Tosiasia kuitenkin on, että rautasydämisen muuntajan magnetointiin kuluu energiaa, joka menee rautasydämen hystereesihäviöihin ja ensiön kupariin. Kun muuntajaa kuormitetaan, niin magnetointivirta pienenee kuparihäviöiden vuoksi, eli rautahäviöt pienenevät. Kuparihäviöt sensijaan kasvavat virran neliössä.

On aivan samantekevää mitä olet itse mieltä suuruusluokista, mutta muuntajassa fysiikan lait näkyvät harvinaisen selvästi.

Ja höpön löpön sinun häviös. Et ole TKK:n ohikaan ajanut, saati sitten pääsykokeissakaan ollut! :)
Olet vain aloittava harrastelija, joka ei hahmota kokonaisuutta.

heijaa.. kirjoitti:

Ja höpön löpön sinun häviös. Et ole TKK:n ohikaan ajanut, saati sitten pääsykokeissakaan ollut! :)
Olet vain aloittava harrastelija, joka ei hahmota kokonaisuutta.

Minä taas en väittele tosiasioista.

"Juuri noin se menee. Kuormitus pysyy samana, jos virta ei muutu, koska käämit muuntajan sisällä eivät muutu ja niihin indusoituu edelleen sama jännite ja niissä kulkee se samansuuruinen virta."

No voi hyvänen aika. Jos 2 voltin käämi on vastakkaisvaiheessa 12V käämiin nähden, niin eihän ulostulojännite ole sama, vaan 10V.

Jos muuntajan käämien ohmisia vastuksia ei oteta huomioon, niin on yks hailee, otetaanko 10 volttia oikealla kierrosmäärällä tai 12 voltin käämin kanssa vastakkaisvaiheisesti sarjaankytketyllä 2 voltin käämillä. Tässä kohden teillä menee metsään, että rytisee. Ette ymmärrä, mitä tapahtuu tai jää tapahtumatta, kun sarjaankytketään lisäkäämi vastakkaisvaiheisesti.

Sitten kun ei pärjätä väittelyssä, otetaan TKK-kortti esiin ja varmuuden vuoksi nimim. "Muutansähköä" kirjoittaa vielä "puoltoja" itselleen itsensä vahvistamiseksi. Mutta nuo "puolto"-postaukset tulivat samasta IP:stä, kuin mitä tämä "muutansähköä kirjoittaa.