Voisiko joku selittää minulle, miksi transihmiset haluavat vältellä transdiggareita seurustelukumppaneina, vaikka nämä olisivat osoittautuneet hyviksi tyypeiksi? Nyt en siis tarkoita niitä shemale-faneja, joiden kiinnostus loppuu SRS:ään, joiden välttely on siksi ymmärrettävää. Miten kiinnostus transtaustaan tai ajatukseen siitä että kumppani ei ole nainen vaan transseksuaali, jos se ei ilmene käytännössä mitenkään, on turn-off? Miten kiinnostus siihen eroaa kiinnostuksesta ihmisen elimellisiin tai roolillisiin ominaisuuksiin muuten (=normaalit heterot sekä homot)? Minun mielestäni jonkun torjuminen pelkästään siksi että tätä kiehtoo tämä ominaisuutesi on tasan yhtä jäkevää kuin kenen tahansa torjuminen joka ei varmuudella ole kaikki-käy-biseksuaali. Ja kukaan transihminen ei varmaan ole esittämässä, että kaikki-käy-biseksuaaleilla olisi jotenkin parempi maku tai avoimempi mieli kuin homoilla/heteroilla? Missä siis oleellinen ero heterouden/homouden ja transdiggariuden välillä?
T: Transihminen jolle kelpaisi transdiggari siinä missä kuka tahansa
T: Transihminen jolle kelpaisi transdiggari siinä missä kuka tahansa
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ehkä siksi, että monet transseksuaalit kokevat transseksuaalisuuden ikäväksi sairaudeksi. Moniko rintasyövästä selviytynyt haluaisi seurustella rintasyöpäfetisistin kanssa, vaikka tämä olisikin hieno tyyppi?
Kun tietää diggarin kiinnostuksen kohteen, ei paljon kiinnosta seurustelu kun vaarana on kiinnostuksen lopahtaminen SRS:ään. Vaikka olisi kuinka kiinnostava tyyppi, pistää tökkimään kun toinen muistuttaa koko ajan transtaustasta koska itse kokee olevansa nainen. Minä en ainakaan haluaisi seurustella sellaisen miehen kanssa joka olisi häipynyt elämästäni Töölöstä palatessa.
"Missä siis oleellinen ero heterouden/homouden ja transdiggariuden välillä?"
Ero on siinä että heteroudessa/homoudessa on kyse seksuaalisesta suuntautumisesta, kun taas transsukupuolisuudessa kyse on sukupuolesta.
Ja vielä pieni muistutus. Transseksuaali-nimitys on poistunut virallisesti lääketieteellisenäkin nimityksenä. Transsukupuolinen on nyt kaikin puolin virallinen nimitys.
Allekirjoituksesi paljastaa miksi ajattelet kuten ajattelet. Identiteettisi on transihmisen, kun se useimmilla transsukupuolisilla on naisen tai miehen. Naiset haluavat tulla kohdelluiksi naisina ja jos transdiggarilta sitä kohtelua ei saa, transdiggarille näytetään ovea ja sanotaan hyvästi.
kuin esim. kaikki lihavat ei halua läskinpalvojaa. Silloin on toiselle vain objekti ja suhde päättyisi laihtumiseen. Mutta jos joku haluaa olla transdiggarin kanssa, mikäs siinä. Suhde vaan tuskin on kovin pitkäkestoinen. Muutenkin useimmat ts-taustaiset naiset on niin tavallisia naisia, että diggari pitkästyisi...
Mä kyllä komppaan alkuperäistä kysyjää ainakin jonkin verran. Kyllähän yleensäkin ihmiset usein ihastuvat toisessa aluksi johonkin pinnalliseen ja muuttuvaan piirteeseen, mahdollisesti jopa sellaiseen josta toinen itse ei erityisesti tykkää, mutta jos seurauksena on suhde niin ihastuksen alkuperäinen syy jää syrjään. Joku diggaa sporttisia ihmisiä, mutta suhde voi jatkua vaikka toinen kävisikin ajan mittaan vähän vähemmän sporttiseksi, joku kiinnittää huomiota toisen vaurauteen ja sen merkkeihin mutta pari pysyy yhdessä vaikka toinen omaisuutensa menettäisikin.
Mun kaverini, cisnainen ja transmies, alkoivat seurustella kun mies oli transitiossa. Nainen kertoi että häntä kyllä kovasti viehätti juuri toisen androgyyni olemus. Mutta yhdessä ovat edelleen vaikka toinen onkin nyt maskuliininen eikä androgyyni.
Kärjistäen voisi sanoa, että mies lähtee ja nainen jää.
itse olen miettinyt ihan samaa, koska itse olen puolestani eräänlainen transdiggari, mutta en rajoittaisi tykkäämistäni SRS:ssään tai mihinkään, se on vähän kuin jotkut tykkäävät blondeista, niin jotkut tykkäävät transihmisistä. ja jos seurustelee blondin kanssa, ja tämä värjäyttää bruneteksi, niin en usko että toinen jättää, samoin kuin vaihdetan sukupuolta, niin ei ole mitään syytä jättää
Sukupuolta ei vaihdeta.
Hyvä kysymys, nimim. toisin ajattelija. Itselleni myös kelpaisi diggari, jos tämä tosiaan on hyvä tyyppi ja ymmärtää olevansa ihmissuhteessa. Eikä siis vain ajattele peuhaavansa fetissin kanssa, ts. esineellistä mua. On hyvä asia, että kaikenlaisten ominaisuuksien ystäviä löytyy eikä vain normi-ilmiöiden. Olen post-op, ja aina vain koen, että transominaisuus on pysyvä osa minuuttani - ei vamma vaan yksinkertaisesti keskimääräisestä poikkeava ominaisuus. Kyllä se saisi (hurmaavan persoonallisuuteni ohella) olla jännä ja kutkuttavakin asia ihmiselle, joka mua rakastaisi, kunhan myös arkielämä toimisi. Arvelen että diggarillakin pitää olla varsin hyvä itsetunto, ettei ole kaapissa tuntemuksensa kanssa. Sitä arvostan.
Ennen kaikkea trans-ihmiset on IHMISIÄ ennenkaikkea ja usein miten pikkasen herkkiä asiansa suhteen .Jos joku haluaa tyytyä hetkelliseen illuusioon "suhteesta" diggarin kanssa niin se on ok mielestäni , monesti kun ei juuri vaihtoehtoa ole varsinkin prosessin ollessa kesken mutta jokainen sen joutuu päättämään ihan itse omalta kohdaltaan mitä haluaa.Elämä on niin monimuotoista ja yllättävä sen olen huomannut ainakin oma kohtaisesti . Soisin enenmän suopeutta ja laaja katseisuutta , ymmärrystä elämää ja kanssa-ihmisiä kohtaan kaikki kun ei todellakaan ole niin musta-valkoista kuin äkkiseltään tuntuu . Ihanaa kesää vain teille kaikille :)
Vastaus kysymykseen:
siksi, että emme ole trans-naisia, vaan naisia. Se, joka on tykästynyt tuohon trans-juttuun, ei ole tykästynyt siihen (todelliseen) naiseen vaan tekee naisen trans-objektiksi.
Kuka nyt haluaisi olla trans-objekti?
Enpä ole törmännyt diggariin, joka haluaisi seurustella vaan he ovat yleensä ns. kokemuskeräilijöitä. Muuten ei haittaisi vaikka tausta kiehtoisi ominaisuutena. Nämä seksihullut diggarit ovat kai sitten pilanneet muitten maineen, joita kiinnostaisi muukin. Harmi.