Etsin itselleni ystävää.
Olen sairastanut jo pitkään pakko-oireista häiriötä(OCD), noin 8-vuotta. Kohdallani se tarkoittaa esim.bakteerikammoa, välttelen julkisia likaisia paikkoja kuin ruttoa.Mahdollisen kontaminoitumisen jälkeen mun on pakko päästä peseytymään ja vaihtamaan vaatteet.
Tämä kaikki häiritsee arkipäivääni melko paljon. Minulla on kuitenkin harrastuksia ja asun yksin, joten siltä osin olen toimintakykyinen, no psyykkinen sairaushan tämä onkin. Sairauteeni liittyy myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Aika yksin olen siis nämä viime vuoden elänyt. Tämä kaikki on sitten aihettanut myös masennusta. Toivoisin löytäväni ihmisen, jonka kanssa voisi vaihtaa ajatuksia. Olisi varmaan hyvä jos sinullakin olisi jonkunlainen rajapinta näihin asioihin, se on sitten aivan sama kummalla puolella rajaa olet? Mä olen tällä hetkellä siinä rajalla, enkä oikein tiedä minne päin olen menossa? Tottakai toivon että parempaa kohti..? Ei se kuitenkaan mikään este ole kirjoittaa, vaikkei sulla näistä asioista kokemusta olisikaan. Ikä voisi olla n.20-32. Itse asun pääkaupunkiseudulla, mutta liikun aika paljon, joten voit kirjoittaa kauempaakin. En seurustele.
Harrastan liikuntaa, matkustamista, autoilua, pyöräilyä, tähtitiedettä, netti, lintujenbongausta, pintasukeltamista, rullaluistelua. Kesäisin valvon todella paljon, unen tarve on silloin vähäinen. Kesäaamu ja usvainen meren tai järvenranta on parasta! Joskus sitten olen "sisähoidossa" useampia päiviä...aina on aurinko kuitenkin noussut:)
Odotan viestiäsi, osoitteeni on
[email protected]
Olen sairastanut jo pitkään pakko-oireista häiriötä(OCD), noin 8-vuotta. Kohdallani se tarkoittaa esim.bakteerikammoa, välttelen julkisia likaisia paikkoja kuin ruttoa.Mahdollisen kontaminoitumisen jälkeen mun on pakko päästä peseytymään ja vaihtamaan vaatteet.
Tämä kaikki häiritsee arkipäivääni melko paljon. Minulla on kuitenkin harrastuksia ja asun yksin, joten siltä osin olen toimintakykyinen, no psyykkinen sairaushan tämä onkin. Sairauteeni liittyy myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Aika yksin olen siis nämä viime vuoden elänyt. Tämä kaikki on sitten aihettanut myös masennusta. Toivoisin löytäväni ihmisen, jonka kanssa voisi vaihtaa ajatuksia. Olisi varmaan hyvä jos sinullakin olisi jonkunlainen rajapinta näihin asioihin, se on sitten aivan sama kummalla puolella rajaa olet? Mä olen tällä hetkellä siinä rajalla, enkä oikein tiedä minne päin olen menossa? Tottakai toivon että parempaa kohti..? Ei se kuitenkaan mikään este ole kirjoittaa, vaikkei sulla näistä asioista kokemusta olisikaan. Ikä voisi olla n.20-32. Itse asun pääkaupunkiseudulla, mutta liikun aika paljon, joten voit kirjoittaa kauempaakin. En seurustele.
Harrastan liikuntaa, matkustamista, autoilua, pyöräilyä, tähtitiedettä, netti, lintujenbongausta, pintasukeltamista, rullaluistelua. Kesäisin valvon todella paljon, unen tarve on silloin vähäinen. Kesäaamu ja usvainen meren tai järvenranta on parasta! Joskus sitten olen "sisähoidossa" useampia päiviä...aina on aurinko kuitenkin noussut:)
Odotan viestiäsi, osoitteeni on
[email protected]
Vastaukset 3
Vanhimmat
Että olet kaikesta huolimatta pystynyt elämään aktiivista elämää.
Ja se, ettet jää vain kotiin on tosi tärkeätä hyvinvointisi kannalta, niin kuin varmaan tiedätkin.
Onhan lääkityksesi kunnossa? En ole mikään lääkefriikki, mutta tuulimyllyjä vastaan ei kannata taistella.
Ei sairaudet pelkällä tahdonvoimalla parane, niin se vain on.
Oletko kokeilu runkkaamista?
entä kaulimen käyttö?