Täällä 143 cm pitkä, pian äiti, pohtii tulevaa. Miten ja milloin ja miten paljon kertoa lapselle, miksi on näin pieni. Miten kauan riittää, että vain tuumaa, että ihmsiet ovat monenkokoisia... Minulla on diagnoosi, minkä takia olen lyhyt.
Ja se suurempi mietinnän aihe nykyään yhä enemmän on, että kiusataanko lastani äidin pienuuden takia ja miten lapseni suhtautuu toisiin lapsiin, jotka kommentoivat ja tuijottavat pientä äitiä. Aikuisten taholta en ole koskaan törmännyt kommenttehin, enkä oikeastaaan tuijottamiseenkaan. Sen sijaan lapset toisinaan kommentoivat, että katoko pikkunen tai pieni äiti /nainen / täti. Törmään kuitenkin näihin kommentteihin sen verran harvoin, että en ole ns. tottunut niihin ja joka kerta ne kyllä kolahtavat. Ei ne varsinaisesti satuta, koska lapsiahan ne vain ovat, eivätkä pahaa tarkoita. Mutta ärsyttää, kun en itse pidä itseäni niin kauhean pienenä, mutta aina nämä lapset vetävät maan pinnalle, että jaa no olen sittenkin huomiota herättävän pieni. Oisko kellään lyhyellä äidillä kokemuksia?
Kohta äiti
7
1241
Vastaukset
- -ööö-
...tulisit mukaan meidän yhdistyksen tapaamisiin, tapaisit monia samassa tilanteessa olevia tai jo hiukan vanhempienkin lasten vanhempia.
- asaSsA
Kuin pitkä sitten olet jos et pidä itseäsi pienenä?
- tytti :)
asaSsA kirjoitti:
Kuin pitkä sitten olet jos et pidä itseäsi pienenä?
tuossahan lukee että 143 cm.
Ja aloittajalle vielä siitä, että jokainen vammainen miettii varmasti äidiksi tullessaan noita juttuja, oli kyse sitten pituudesta tai muista jutuista, jotka tekee ihmisestä erilaisen. - Pätcä
tytti :) kirjoitti:
tuossahan lukee että 143 cm.
Ja aloittajalle vielä siitä, että jokainen vammainen miettii varmasti äidiksi tullessaan noita juttuja, oli kyse sitten pituudesta tai muista jutuista, jotka tekee ihmisestä erilaisen.Lyhytkasvuinen ei ole vammainen. Lyhyys on ominaisuus, mikä on vaan raskauden aikana tullut. Aloittajalle: Olen myös 143 cm, mutta en äiti. Oletko selvittänyt, miten helposti diagnoosisi periytyy?
Parhaiten estät lapsesi joutumisen kiusaamisen uhriksi olemalla aikuinen. Mene rohkeasti muiden äitien joukkoon, mutta älä tyrkytä. Itse olen kokenut toisin kuin sinä. Lapset ovat viattomia, he saavatkin tuijottaa ja kysellä. Aikuisten tehtävänä on opettaa lapselle suvaitsevaisuutta, eikä tukahduttaa lapsen luontaista tarvetta kysellä ja tutkia. Aikuiset ne vasta julmia osaavat ollakin! Kuiskivat selän takana, välttävät katsekontaktia ja harrastavat helposti henkistä väkivaltaa.
Lapset ovat myöskin viisaita, ei heille tarvitse kertoa juurta jaksain kaikkea heti, kun hiukan alkavat ymmärtää. Eikö jo 4-vuotias ala jo tiedostamaan, että ihmisiä on erilaisia?...
- tadi snallaaja
Ei ihan ymmärrä, jos ite oot snadi, miksi haluat edes lapsia?
Jotta heistä tulee samanlaisia vai ?- huhuhua
Sinä snadi tallaaja
Minusta tuo on aika töykeästi sanottu. Itselläni on pahimman luokan vauvakuume ja olen lyhyt. Minun elämäni ei ole ollut kärsimystä ja jollain normaalipituisella on voinut olla, koska on jokin muu sairaus.
Miksi me lyhyet emme saisi hankkia lapsia (ei se aina tarkoita sitä, että oma lapsi on lyhyt jos on itse). Ja jos noin ajattelisi, miksi kukaan tekisi lapsia, koska siitä voi tulla vakavasti sairas jne. Se on vain elämää. Minä olen ainakin tyytyväinen elämääni, enkä koe kärsimystä, miksei minun lapseni voisi olla yhtä onnellinen, vaikka hän olisikin lyhyt.
- Äityli myös
En ole lyhytkasvuinen sattumalta selasin näitä palstoja, onnea nyt ensialkuun äitiydelle jos olet jo äiti.
Raskaus ja äitiys on tunnemyräkkä jo meille pitkillekkin naisille .puhumattakaan jos on lisänä muita epävarmuutta aiheuttavia tekijöitä. Kuten sinulla on nyt tämä lyhyys.
Haluan sanoasen sinulle että lapsesi tulee kasvamaan tähän mukana vaikea selittää näin,,,,mutta se vaan kasvaa ja kasvatte yhdessä henkisesti siihen että äiti on nyt lyhyt, mutta sinä olet hänen äiti ja se ainut paras äiti hänelle.
Ja kun lapsesi on vähän vanhempi te menette hiekkalaatikoille te tutustutte muihin lapsiin ja aikuisiin, ei siellä katsota pituutta tai äitien ulkonäköjä vaan keskitytään lapsiin.
Puhutaan syökä hyvin ja nukkuuko ja mitä kiinteitä pälä....:))) ja niin lapselle alkaa kehittyä jo pienenä se kaveriverkosto jos ette muuta paikkakunnalta.
Eli lapsesi kaverit ei kysele, vaan vieraat lapset kyselee.
Kaikki tulee menemään hyvin uskon näin ja et ole ainut vanhempi jolla on jokin erikoisuus joka näkyy, sen tulet huomaamaaan kun lapsi menee kouluun ja tapaat satoja vanhempia.
Ja se tuttavaverkosto kasvaa mukana ja kun lapsesi on kolmen ei kukaan kysele miksi sen äiti on lyhyt.
Lapset ovat yllättävän solidaarisia ja katsovat asioita eritavalla kuten me.
Kun meidänkin pihalla on lapsia joilla on jokin ruumiinvamma siitä ei niinsanotusti puhuta vaan sanotaan hän ei nyt vaan kuule tai näe ja piste, mutta nyt me leikimme yhdessä.
Lapset osaa yllättää positiivisellä' tavalla.
Aikuiset ovat ennakkoluuloisia eivät lapset sen huomaa jo tälläkin palstalla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102640- 911976
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei391511- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731038- 67933
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47891- 55864
Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77860- 44775