Objektiivit?

Jotakuinkin noin. Objektiivin kyljessä ilmoitettu polttoväli on suhteutettu kennokokoon. Siis sen kennon, joka on siinä kamerassa johon kyseinen putki on pääasiallisesti tarkoitettu.

Järkkäreissä käytetään tyypillisesti kolmea kennokokoa; Kino, APS-C ja 4:3.
Kinokoon leveys on 35mm, ja toimii referenssinä muille.
APS-C, joka on yleisin, on leveydeltään 27,3mm. Eri valmistajilla on tosin kokovaihteluja APS-C:n sisällä, mutta erot ovat pieniä. Muunmuassa Canonin, Nikonin, Pentaxin ja Sonyn käyttämä kennokoko.
4:3 on Olympuksen ja Kodakin kehittämä standardi. Kennon leveys 18mm. 4:3-valmistajia Olympus, Panasonic ja Leica.

Näistä arvoista voi sitten laskeskella croppikertoimet. Esim 4:3- systeemin croppikerroin on 35/18=1,94.
Eli käytännössä jos vanhan kinojärjestelmän linssiä alkaa käyttämään, niin obiskan kyljessä seisova 50 kerrotaan 1,94:llä, käytännössä kahdella. Siis kuva-ala kapenee siirryttäessä pienempään kennoon samalla objektiivilla.
Usein objektiivin teknisissä tiedoissa löytyy virallisten millien perässä valmiiksi lasketut vastaavuusmitat 35 millille hahmottamisen helpottamiseksi, jotka on merkitty sanalla equivalent.

Polttoväli itsessään ei kerro mitään. Mutta kun tiedetään käytettävän kennon leveys ja se, mille koolle objektiivi on alunperin ajateltu, niin saadaan tietoon kuvattavan alueen leveys seuraavasti:

kuvattavan alueen leveys =kohteen etäisyys * (kennon leveys / objektiivin polttoväli)

Canonin sisäisistä yhteensopivuuksista en tarkemmin tiedä.
Siis yhteenvetona kinokoosta jos lasketellaan samalla obiskalla pienemmäksi niin "zoomia" saadaan croppikerrointen verran lisää.

Objektiivilla otetun kuvan kuva-alahan suhtautuu polttoväliin, eikös niin. Siis polttovälissä paljon millejä niin kuva-ala on kapea jne.
—no ei ihan noin kun kuva-ala tulee myös kuvausetäisyydestä, oikeampi nimitys olisi kuvakulma (siis kuvakulma on kapea).
Kameran objektiivin polttoväli ikäänkuin kuvaa paljonko kuva ”suurentuu” objektiivin läpi kulkiessaan (vrt. kiikari)

Onko niin että samalla objektiivilla otettu kuva on täyskennoisessa suppeampi kuin croppikennoisessa kamerassa sillä polttovälihän suhtautuu jotenkin kennon kokoon.
—ei ihan noin
Ensinnäkin objektiivi tekee aina samankokoisen pyöreän kuvan kamerasta riippumatta, ns. kinokokoisessa tuon ympyrän läpimitta on n. 5 cm.
Tästä ympyrästä tuosta pyöreästä kuvasta sitten ”leikataan” kennon kokoinen kuva. Kinokokoisessa tuo kuva on n. 24 x 36 mm kroppikennoisessa pienempi. Eli tuo täyskennoinen rajaa kroppikennoista suuremman palan kuvaympyrästä, eli kuvakulma näyttää suuremmalta.
Mutta jos rajaat täyskennoisen kuvan kroppikennon kokoiseksi niin kummassakin on sama kuvakulma.

”Mitä polttovälin ilmoittavat millit meinaavat, onko ne suhteutettu täyskokoiseen kennoon vai johonkin croppiin.”
—millit ilmoittavat ”polttovälin” eli polttopisteen etäisyyden linssistä.
Joskus polttoväli ilmoitetaan kinokokoon suhteutettuna.
katso:
http://www.kolumbus.fi/matti.valve/optiik.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttoväli
http://fi.wikipedia.org/wiki/Polttopiste

”Saanko siis samalla objektiivilla pikkukennoisella ikäänkuin 'telemmän' kuvan kuin jos kuvaisin sen täyskokoisella kennolla.”
—ei saa, pikkukennoisen kuvassa vaan näkyy pienempi pala n. kuvaympyrän keskeltä. Osa kuvaympyrästä menee ikäänkuin hukkaan, mutta toisaalta kuvan kulmat näyttävät eträvämmiltä kun kyvaympyrän reuna-aluetta ei käytetä.
Ihan samanlaisen 'telemmän' kuvan saat rajaamalla kinokokoisesta.

Kroppikennoisia varten suunnitelluissa objektiiveissa kuvaympyrän halkaisija on pienempi kuin 5 cm.

Se 35 mm. tulee siitä, että kinokokoisessa filmissä itse filminauhan (elokuvafilmin) leveys on 35 mm, mutta siitä on kuva-alaa vain 24 mm.
Kuva-alan ylä ja alapuolella on filmin siirtoa varten reiitetty reuna-alue.

Kiitos vastanneille. Asiat selvenivät kutakuinkin. Kyselen taas lisää kun tulee epäselvyyksiä joten vastatkaa kun osaatte.
Tiedän erään kaukaisen tuttuni joka aloitti kuvausharrastuksen samoihin aikoihin. Hänellä on ympärillään kerholaisia jotka neuvovat ja opastavat. Osa on jo "vanhoja partoja" ja heillä on tietotaitoa valokuvauksesta yleensä, osa taas näitä "nuoremoia nörttejä" jotka osaavat digihommat. Tuonkaltaisessa sakissa opettelu on helppoa kun on keneltä kysyy.
Minä joudun opettelemaan kaiken kantapään kautta ja netin kautta kyselemällä. Onneksi on tälläisiä palstoja joista kysellä jos vaan joku viitsii vastailla eikä ala heti mollaamaan tuyhmäksi.

"Onko niin että samalla objektiivilla otettu kuva on täyskennoisessa suppeampi kuin croppikennoisessa kamerassa"

Päinvastoin. Täyskennoisella saat laajemman kuvakulman samoilla milleillä.

Millit kertaa croppikerroin = kinovastaavuus