Marjane Satrapi, Ranskassa asuva oman sukupolvemme (s.1969) iranilaisemigrantti, on tehnyt loistavaa työtä sarjakuvakirjoillaan. Kannattaa ehdottomasti tutustua.
Muutama sivu Persepolis- teoksesta:
http://www.iranian.com/Books/2002/November/Satrapi/
* Persepolis: Iranilainen lapsuuteni. (Persepolis 1–2, 2000–2001.) Suomentanut Taina Aarne. Helsinki: Like, 2004. ISBN 951-1-19699-5.
* Persepolis 2: Kotiinpaluu. (Persepolis 3–4, 2002–2003.) Suomentanut Taina Aarne. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-471-997-1.
* Luumukanaa. Helsinki: Like, 2008.
* Pistoja. Helsinki: Like, 2009.
Muutama sivu Persepolis- teoksesta:
http://www.iranian.com/Books/2002/November/Satrapi/
* Persepolis: Iranilainen lapsuuteni. (Persepolis 1–2, 2000–2001.) Suomentanut Taina Aarne. Helsinki: Like, 2004. ISBN 951-1-19699-5.
* Persepolis 2: Kotiinpaluu. (Persepolis 3–4, 2002–2003.) Suomentanut Taina Aarne. Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-471-997-1.
* Luumukanaa. Helsinki: Like, 2008.
* Pistoja. Helsinki: Like, 2009.
Vastaukset 4
Vanhimmat
nuoruudesta. Se oli juppiaikaa. Koin sen ajan mitäänsanomattomana. Rahaa pihtailtiin, materialla kerskailtiin ja nuoret kasvatettiin kilpailemaan ja kannustettiin aktiivisuuteen, kannustettiin opettelemaan small talk. Muistan kuinka tuntui hyvältä tuntui, kun kerran luin jonkin julisteen koulun seinällä ja siinä oli isolla sana empatia. Pelkkä sana toi lämpöä, turvallisuuden tunnetta ja toivoa. En pitänyt 80-luvusta edes musiikista. Siinä erosin muista. Niiden arvojen kanssa olen elänyt tähän saakka ja aikamoisessa paineessa ja henkisessä autiomaassa. Tuntuu, että oman ikäluokkani naiset ovat tehneet töitä, uskoneet tulevaisuuden valheet, opiskelleet ja jääneet kaikesta paitsi, perheettömiä aikuisia, joilla oli suht ok lapsuus. Nykyään nuorilla on enemmän henkistä sisältöä elämässä.
nykynuortenkaan tilannetta. Edelleen samoja asioita painotetaan ja maassa vallitsee työttömyys. Korkeasti koulutetut jäivät ilman työtä myös omassa sukupolvessani. Olemme yksinäisten sukupolvi. Kavaneet ehkä siten vahvoiksi.
juppimaailma ehkä omalta osaltaan vähentää mahdollisuuksia ilmaista ajatuksia. Saati tunteita. Nyrkkeilykehässä ei kannata nyyhkiä. aika paljon avioerolapsia myös on tässä ikäluokassa.
:-))