Tunnen itseni niin huonoksi äidiksi. En saa vauvaa syömään enkä nukkumaan. Lisäksi vauva ei ole yhtää mun perään, tuntuu ettei sillä ole minkäänlaista kiintymyssuhdetta minuun. Musta olisi niin ihana kun se edes vähän vilkuilis mun suuntaan kun se on muiden seurassa. Eikö se ole normaalin äiti-lapsi suhteen merkki, että lapsi alkaa vierastamaan muita. Olis ihanaa tuntea itsensä korvaamattomaksi. Mä oon niin epäonnistunut enkä tiedä missä oon tehny virheen.
Huono äiti
vauvalle
4252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
sun vauva oli minkä ikäinen??
8kk
Vauvat aistii kyllä tuossa jos olet epävarma lapsen suhteen, tai mietit jotain ylimääräistä, se näkyy sinun toiminnassa vaikka et itse sitä huomaakkaan, ja kaikki äíti lapsi suhteet on erillaisia. Itse huomaa täälläkii jos on pahalla päällä jostain ja vaik ei sitä lapseen pura mut kyllä se lapsi sen huomaa vaik kuin peittelis jos ei vaan joku asia oo kohallaan. Ja kannattaa käydä neuvolassa jos tuo syömättömyys ja nukkumattomuus jatkuu
hampaat, korvatulehdus, nuha tai ihan vain vauvan tapa syödä ja nukkua huonosti. Syömisen kanssa lohduttaudu ensimmäisenä sillä, että kukaan lapsi tuskin kuolee nälkään Suomessa. Tarjoa ruokaa ruoka-aikoina söi tai ei. Jos kiinteät tai maito maistuu toista huonommin, niin vähennä toisen tarjoamista. Jollekin riittää 3 ateriaa päivässä, toinen tarvitsee 5. Jos vaikka syötte 5x niin jätä vaikka yksi välipala pois. Jos syö öisin vielä rintaa/pulloa, pyri lopettamaan tai vähentämään.
Nukkumisesta... No minä sitten olen kyllä myös tosi huono äiti, kun minunkaan tyttöni ei ole oikeastaan ikinä osannut nukkua hyvin. Ei tietoakaan mistään viedään sänkyyn ja 12h jo laitokselta nukkui. Nyt 11kk lähestyessä on oppinut nukahtamaan omaan sänkyyn, mutta yhä heräilee usein.
Ja äidin perään oleminen riippuu pajon vauvan luonteesta ja tempperamentistä. Meidän pikkuinen on semmonen äidin helmoissa roikkujainen, että välillä tuntuu, että menes nyt siitä. Jos poistun toiseen huoneeseen, hän kyllä tulee perässä lahkeeseen roikkumaan. Kaverini muksu taas lähtee vieraissa reippaasti tutkimaan maailmaa ja kotonakin leikkii pitkiä aikoja yksin. Kumpikaan muksu ei pahemmin vierastele, kuin väsyneenä vähän. Ei se helppoa ole vierastavankaan lapsen kanssa. Serkkuni ei voi lähteä mihinkään, kun tyttö pelkää muita ihmisiä niin paljon.
Leikitelkää vauvanne kanssa ja olkaa leikkejä, joita teette yhdessä. Silittele vauvaa iltaisin, halistelkaa oikein urakalla. Menkää sängylle ja laskekaa varpaita, päristelkää, olkaa piilosta. Tee vastavuoroista touhua lapsesi kanssa niin ihan varmasti hän on äitinsä perään.
Turha sinun on syyllistää itseäsi lapsen nukkumisesta tai syömisestä. Ja jos tuntuu liian ahdistavalle niin käy neuvolassa puhumassa asiasta, ettei vain liiallinen alakulo hiivi elämäänne.