50 nainen.
Mihin katoaa positiivisuus ja elämän iloisuus?
Mihin katoaa positiivisuus ja elämän iloisuus?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 20 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 133
Vanhimmat
usein turhautumista, joka purkautuu kaikista asioista valittamisena ;(
Siirtymiseni pätkätöihin työttömyysjaksojen välillä ja vaimoni samoihin aikoihin alkanut työttömyys antoi aikaa yhdessäoloon ja parisuhteen hoitumiseen. Siis ei hoiTAMISEEN!
Työttömyyden syyttäminen vaikeuksista on mielestäni helpon tekosyyn käyttämistä.
Tätä aloitusta lukiessani kysyisinkin sinulta, mihin sen kadotit.
Aloituksessasi ei ole positiivisuutta vaan arvostelua.
Samaa ihmettelen minä? Mitään itse posititiivisuutta EN ole havainnut sinun kommenteissasi tai kirjoitteluissasi????...Mutta, kylläkin sellaista pientä asiantonta ilkeilyä kylläkin ja kommentteja AINA muita kirjoittajia täällä vastaan jotka vedät itse muita kohtaan täysin ilmasta? Sitten jälkeenpäin...poistat jopa itse omat ilkeämieliset kommenttisi? Kun sinulle vastataan takaisin??? Et ole paras kirjoittamaan mielestäni nyt positiivisuudesta mitään..Täällä kun itse yrität kaiken sellaisen tympeästi aina torpeedoida muiden hauskuuden ja oikean positiivisuuden? Meriläisen kanssa aivan samoin ajattelen....Arvostelijaa sinussa riittää ja negatiivisella tavalla jopa.......MIKSI teit tämän aloituksen?? Vastaa nyt kun kysytään....ja asiallisesti....älä mene taas henkilökohtuisuuuksiin......koska se on todella kaikkea muuta kuin positiivisuutta sinulta....
tsau:Friidu
ettei se oikein katoa mihinkään.
Ainakin minä kuulen aika usein oman nauruni...ja muidenkin.
että löydät elämääsi iloisuuden ja positiivisuuden.
Opettele ensin olemaan valittamatta joka asiasta, kyllä se siitä :))
Pahaolo ja yksinäisyys kuitenkin näytettäs purettavan internetissä.
Minut on johdettu harhaan! Mä kun tulin tänne koska täällä oli niin hauskan tuntuista porukkaa, ja sittenkin ne vaan huijasivat mua koko ajan? Vetivät hömblästä? Läyskäsivät päälle.
Onneksi sinä, ilopillerini, osasit varoittaa.
Siis Hömppänaiset eivät vedä hömbblästä ketään;))) Vaikka muuten ovatkin logiigaltataan täysin...siis miten sen nyt sanoisin (tarkoittaen myös itseäni) täysin järjettömiä...tai järjellisen epäjärjellisiä kaikessa loogisuudessaan..ööhöö....puhua voin vain itsestäsi...en muista...mutta yleishavaintoihin perustuen tälläkin palstalla sitä yrittäen jotenkin jotenkin järkevästi tarkastella ja analysoida...äähääH...mitä ihmettä selitän?;)))
tsau:Friidu
On täällä asiallisiakin kirjoittajattaria. Välillä.
että järki on kaukana tässä hommassa ;D ilmankos on niin kotoinen olo :))) se on ihan liian yliarvostettu juttu, tunne on paljon tärkeämpi :)
jokainen osaa. Välillä. Sinäkin. Laskeakin *kiusii* :)))
Siinä toinen marisija....Kirjoitan myös täällä ihan asiaa sinuakaan ikäväkseni en koskaan edes huomanut silloin asiallisesti keskustelemassa?? Mutta, arvostelet muita??....sinä yksi näistä joka mielelläsi kommentoit muita kirjoittajia???? Harvemmin edes vastaat jos, sinulle asettaa vasta kysymyksen...Tarpeesi lokeroida täällä muut niinkö? Jos, sinua ei nämä huumorijutut kiinnosta niin miksi et suo sitä muille? Vastaisitko? Täällä ihmiset haluat myös keskenään pitää hauskaa....ja minäkin täällä jo vuosia kirjoitellut osan kanssa todella pitkään...joten yhteistä huumoria myös syntyy....kahden erikirjoittajan väliin....vuosien varralla.....Onko se sinulta pois?? Ei luulisi...olevan...
tsau:Friidu.
Lisäisin tähän vielä että, jos minulla on hauskaa....myös tutumpien mieskirjoittajien kanssa.....Loukkaako se sinua jotenkin henkilökohtaisesti;))) Katsos olen joidenkin kanssa kirjoitellut myös muualla kuin tälläpalstalla...Se yhteinen huumori se joko syntyy kahden erilaisen ihmisen väliin huolimatta sukupuolesta tai iästä tai sosiaalisesta taustasta mitenkään tai sitten ei;)))
tsau:Friidu
Yritä nyt ymmärtää, että se et ole sinä, joka täällä määrää ja jakelee ohjeita, mitä kirjoitetaan ja mitä ei.
Nytkin TAAS menit vastaileen kärkkäästi viestiin, joka ei ollut edes sulle kirjoitettu.
Onko minun oltava jotenkin ymmärtäväinen nimimerkille joka tuosta vaan heittelee olemattia ja täysin käsittömättömiä syytöksiä minua kohtaan? Jotka liittyvät persoonaani. Hän kun ei edes tunne minua ihmisenä mitenkään...Miltäkäs sinusta tuntuisi tämän tapaiset vastaavat heitot: Syyttäisin sinua nyt tässä lipittäjäksi? Seuraavassa vaiheessa poistaisen tuon kun vastaavat minulle...ja muuta vastaavaa...Tuntuisiko kivalta ja asialliselta...Sitten tehdä aloitus missä podiskellaan negatiivisuutta? Kun itse pitää huolen omalta kohdaltaan että, varmasti täällä muut sitä negatiivisuutta häneltä saa kuin kuravettä niskaansa? En ole koskaan häntä syyttänyt mistään en arvostellut. MUTTA kirjoitttanut aina omana itseäni niinkuin nyt sinäkin...Ohjaanko nyt sinua? Tämä ei ole mikään kansakaoulu enkä minä kenenkään opettaja???? Mutta, en pidä siitä että, minuakaan täällä ohjeistetaan miten ja kenen kanssa saan kirjoittaa ja mistä ja millä tyylillä.... Tuliko selväksi vai jäikö joku seikka kenties epäselväksi??
tsau:Friidu
palstakirjoittelusta, niin reaalielämässä positiivisuus ja iloisuus saattaa joskus kadota kaikenlaisten kipujen ja vaivojen alle joita ikääntyminen tuo tullessaan. Jos vaikka niskaa särkee niin pirusti, niin silloin ei kyllä naurata, vaan sitä voi olla äärimmäisen kärtyinen ja ikävä ihminen :) Vaan kun on nielaissut särkytabletin, niin johan kohta taas nakrattaa.:D nimimerkillä: koettu on
Kyllä mä luulen kuitenkin että positiivisella ihmisellä positiivisuus säilyy halki elämän, vaikka hetkelliset vastoinkäymiset voivat hymyn hyydyttääkin välillä.
Toisaalta, kaikki ihmiset eivät ole alunperinkään positiivisia olemukseltaan, silloin tuskin keski-ikäkään sitä muuksi muuttaa :)
Ja huom, huom, kirjoitukseni koskee ihmisiä yleensä, eikä liity mitenkään kehenkään palstakirjoittajaan.
Törmännyt olen minäkin valittelijoihin. Valittavat jopa sellaisistakin asioista, johon ovat itse syyllisiä :-).
Luin tuon aloituksen pariinkin kertaan ja en huomannut, että se olisi kohdennettu palstakirjoittajiin.
Sehän on aivan selvää että, niin käy...Kokemuksia kipuista ja säryistä uskon aika usealla jo tässä iässä myös olevan tai sitten takana mutta..... (myös itselläni...kärsin toisinaan kovista nivelsärkykivuista eikä niihin särkylääkkeet myöskään juuri auta varsinkin öisin...nämä kivut ovat usein kovimmillaan)....täällä kun myös kirjoittajia joiden puoliso tai lapsi tai muu lähiomainen saattaa olla vakavasti sairas tai jopa menehtynyt....jo moni täällä myös kokenut työttömyyden jne....niikuin minäkin...Mutta, oikeuuttaako se todella sitten siihen että, jos täällä muilla on positiivinen lataus jossain ketjussa muiden kanssa.....tähän ilkeilyyn ja usein aiheettomaankin pahanolon provosointiin....Asioistahan täällä harvoin sinällään edes riidellään...mielestä täällä asioista keskustellaan ihan asioina noin ylipäätänsä....Itseäni kyllä suuttuutta sitten nämä kirjoittajat ja kommentit jotka tulevat sieltä sivusta ikäänkuin aivan pois irrotinaalisena heittoina ei liittyen mitenkään siihen itse asiaan....vaan toisen persoonaan vaikka toinen keskustelija keskustelee toisen nimimerkin kanssa???....tulee kuva toimiiko tällainen keskustelija myös palstan ulkopuolella OIKEESTI aina näin? Täällä kuitenkin suurin osa joko siinä 50 v...tai sen yli jo? Tai mistä minäkään tiedän....onko se ikä sittenkin 13v?)))
tsau:Friidu
laitoin tuon loppuhuomautuksen viestiini, täällä kun saa varautua kaikkeen :))
on ikäviä seuralaisia, joskus saa tehdä vaikka mitä temppuja niitten rauhoittamiseksi. Pitäis vaan jaksaa treenata lihaksistoaan nivelten tueksi. Vaan kun aina ei jaksa, ei sitten millään :/
Juu mä nimenomaan välttelin ottamasta kantaa palstakirjoitteluun, olen senverran vähän tällä palstalla etten oikein tiedä moniakaan "palstan virityksiä". Silloin kun täällä käyn, luen yleensä uusimmat avaukset ja kirjoittelen niissä jos siltä tuntuu. Eilisestä hömppäläyskäketjusta jäi tosi kiva fiilis :)
Mitä kirjoittajien ikään tulee, niin aivan mahdotonhan on tietää minkäikäistä porukkaa tänne oikeasti kirjoittaa. Uskoisin kuitenkin että valtaosa väestä on 50-60 v.
Sensijaan kun kirjoittelee esmes ajanvietepalstoilla niin siellä ikähaitari on tosi suuri, sitä kun ei ole edes nimellisesti rajattu.
;)) juu...ei ole mukavia...kun ne iskee päälle...Täällä Stadissakin aina vähän sellainen kostea ilma että, huomanut olen sen kun tuolla sisämaassa joskus...niin niveliin ei käy nämä säryt...;))) minäkin yritän jaksaa siitä huolimatta...koska omassa elämässäni miehelläni vielä vaikeampi tilanne...Tuntuisi niin raukkamaiselta valittaa hänelle omia kipujani....niille kun ei mitään voi...Mutta, eihän nämä nyt jukupliut nämäkään asiat ole kenenkään muiden vika tai syy? Tätä kuraveden kaatamista toisten niskaan...joo...huonopäivä itsekullakin toisinaan mutta, kun täällä vain muutamia todella joiden kanssa minäkin vaihdan sitten omalla nimelläni myös mielipiteitä gallearissa luottamuksellisesti...Niin jaksa ymmärtää näitä pintapuolisia nimimerkkejä täällä ikääkiuin tuntisivat paremminkin heittoja täällä....mitä täällä jotkut nimimerkit harrastavat....siis todella lataukseltaan negatiisia....Sellaisia piikkikkäitä yhden lauseen täysin käsittömiä herjoja???
tsau:Friidu
yleensä 50 naiset. Ilmeisesti tarkoitit meitä 50 palstan naisia.
No en minä nyt kovin paljon valittavia naisia täällä näe. Suurin osa naisista täällä on positiivista porukkaa. Jollakin meistä voi väliin olla vähän huono päivä, mutta so what.
Eikös se elämä kulje niin, että väliin on ala-ja ylämäkiä niin palstalla kuin livessäkin :=))
Netin keskustelupalsta on maailmanlaajuinen media. Menetkö kirkontorniin huutamaan pahaaoloa tai läyskittelemään koko kylälle?
sinne kirkontorniin olis edes mennä mesoamaan :=))
Luulen että pahan olonsa voi näyttää melko monessa paikassa ja monella tapaa.
Täällä keskustelupalstoilla se on erittäin helppoa, kun kukaan ei näe eikä tunne.
Rekattu nimimerkki.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8988910
Oisko aika aikaistuakin. Ja pelkästään sunkin jutuista naapurisi tietää täsmälleen, kuka kirjoittaa.
Linkki ei toimi, koska aloitus poistettiin. Kyseessä oli kuitenkin suoli24 tiedote, jossa kerrottiin salasanat murretun ja kehotettiin kaikkia vaihtamaan salasanansa. Oliko meilikin samoilla salasanoilla???? Kielialue on pieni, mutta pieni on käyttäjäjoukkokin. Mutta kaikilta mantereilta käyttäjiä oli aikanaan, nyt vähemmän.
hyväksyä aloittajalta sitä vittuilua, jota ainakin yksi nimeltä mainitsematon henkilö harrastaa joka toisessa aloituksessaan.
tuosta avauksesta kyllä saanut sitä kuvaa että vittuilusta olis kyse.
Eikös avaaja puhunut valittamisesta?
olis naapurit tietäviä :=))
Entäs jos mun naapurit eivät edes harrasta palstailua, tai jos harrastavat, niin minä en ainakaan osais arvata, kuka olis se naapurini.
Ensinnäkin mun henkilötiedoissa galleriassani ei ole mun oma nimi, vaan ihan keksitty, kuten on myöskin osoite :=))
ja sitten yllättäen on sotu, pankkitilin numero, kirjeenvaihto, palstakommentit, sätit jne jaossa jossain facebookissa. Ei naapurilla ole nettiä.....
jos näin ajatellaan, ei sitä uskaltais tehdä mitään. Ei esim. maksaa laskuja netin kautta.
Sotua en anna koskaan nettiin, mutta olen tilannut joskus lentolippuja netin kautta, johon on joutunut laittamaan pankki/visakortin numeron. Se on kyllä vähän hirvittänyt, mutta tällaista on kehitys, joka ei välttämättä ole hyvään suuntaan menossa.
löytyy täältä jos joku viittis vaivautua ettimään mutta mitä niillä tavallisen ihmisen tiedoilla tekee ai että oikeen jossain facebookissa siellä on varmaan muutama muukin jonkin verran mielenkiintoisempi ihminen kun me tältä palstalta.
Valittamisesta;)))) ja samaan aikaan vinoilee muille kirjoittajille....menevällä henkilökohtaiselle herjaustasolle kun itsellään on niin kurjaa säälikää...seuraavassa ketjussa kehtaa itkeä omaa onnettomuttaan kuinka hän on yksinäinen...Itse teen hänestä seuraavaski ilomielin Rikosilmoituksen Poliisille ellei jätä minua ja perhettäni rauhaan!! ja voi sanoa että ilomielin sen teen;))) Hän pelaa täällä tosi kusimaista peliä..ärsyttää tahallaan...ja sitten poistelee kirjoituksiaan...ja nyt kehtaa valitella kuinka muut ovat negatiisivia???? Järki haloo!!
tsau:Friidu
monenlaisii, siin mis miehiäki, johtunee kait siitä, mitenkä se elämä potkii, potkiiko onnen kantamoisia persuksii, vaiko ikäviä potkuja päähän, ja miten kukakin asioitansa käsittelee ja mieltää..:))) vai ):
Ite oon tavannu vain iloisia ja positiivisia 50 naisia. Nauru helisee ja jutut saa kainon pojan punastelemaan...
Ihmiset ovat erilaisia, jotkut valittavat mutta vähintään yhtä monet ovat tyytyväisiä elämäänsä. Enkä ole eroja havainnut iän tai sukupuolen suhteen. Sen verran voi sanoa että rikkaat, kauniit ja joutilaat ovat keskimäärin tyytyväisempiä kuin köyhät ja rumat raatajat.
voin väittää, ettei väitteesi ihan pidä paikkaansa. Monesti rikkaiden miesten hienot rouvat ovat pahimpia natkuttajia ja vaativat vaikka mitä.... kun taas vähän vaatimattoman oloiset..... tehdastyöläiset, siivoojat....ovat iloisia ja tyytyväisiä asiakkaita.
Ja niin on ilmaisilla keskustelupalsoillakin? Waude, oikein asiakas"palvelija" sen kertoi. Koskas saatas oikein sairaanhoitaja tai lähihoitaja tai siivooja kertomaan lisää totuuksia ?
Oletko todella tutkinut asiaa vai vaikuttaako kateus edellisiä kohtaan asenteeseesi? Entä siihen miten ihmisiä palvelet?
Tarkoitin vain, etteivät asiat ole niin mustavalkoisia ja heitin päinvastaisen esimerkin. Miksi olisin kateellinen? Tarkoitin, että olen työssäni joutunut näkemään paljon erilaisia ääritapauksia. En ole myöskään kertonut olenko assan vessan kassa, baarimikko vaiko pankkineiti....Minusta ihmisiä ei voi lokeroida työn tai ulkonäon mukaan.
Puhuin keskiarvoista, se sisältää yksittäistapaukset suuntaan ja toiseen. Kai huomasit miettiä mikä pakotti sinut valitsemaan juuri nuo esiin ottamasi yksittäistapaukset, joiden kanssa tilannetta mustavalkoistit.
mieltä mutta voisin vaihtaa noi rikkaat semmoisiin jotka syystä tai toisesta kuvittelevat olevansa parempaa väkeä koska kuitenkin kaikkihan me ollaan saman arvoisia me ollaan ihmisiä on vaan monenlaista rikkautta ja köyhyyttä eikä kaikkee voi aina rahalla mitata.
Niin, puhuin vain keskiarvoista, jotka näkyvät jokaisessa mittauksessa ja jokapäiväisessä elämässä. Ihmiset joilla on rahaa, talot ja tavarat ovat keskimäärin elämäänsä tyytyväisempiä kuin ne joilla ei ole rahaa edes välttämättömään eikä pari miljoonaa suomalaista joka viikko lottoa tehdäkseen elämästään onnettomampaa vaan onnellisempaa. Kauniit ovat tyytyväisempiä kuin rumat vai meikkaavatko ne pari miljoonaa suomalaista naista joka päivä itseään vain tullakseen päivän mittaan itseensä ja maailmaan tyytymättömämmiksi? Ja pyrimmekö eläkkeelle vain voidaksemme valittaa enemmän? Eikö silloin pitäisi eläkelaki peruuttaa koska ihmiset jotka saavat raataa töissä kuolemaansa asti olisivat onnellisempia?
eikös se ylenpalttinen rikkaus tee joitain ihmisiä taas turhautuneeksi ja se lottoaminen eikös se oo jonkinlainen riippuvuus rahapeliin sekin ja ei kai se kauneuskaan ihmistä onnelliseks tee tulen toimeen ja olen tosi tyytyväinen elämääni suhteet on kunnossa perheeseen ja ystäviin en lottoa koskaan enkä oo muutenkaan riippuvainen rahapeleistä kauneus on katsojan silmissä en meikkaa työ enkä vapaa aikana se on mulle semmoinen juttu kun lähden jonnekkin ns edustamaan niin teen itsestäni edustavamman näköisen saan siitä sillon enemmän iloa itselleni ja ihmetystä muille toho eläkkeeseen en osaa ottaa kantaa se on niin kaukana tulevaisuudessa vielä ja aina vaan kauemmaks menee keskiarvot on keskiarvoja riippuu missä ja ketkä niitä mittaa.
Joitakin ehkä kyllä mutta puhuinkin enemmistöstä.
Mutta siinäpä se, on todella vaikeaa suhtautua myötämielisesti ja kateutta tuntematta jonkun muun ja erityisesti useimpien muiden menestykseen. Herkästi sitä lähtee kaivelemaan niitä epäedullisia yksityistapauksia ja sitten leimaamaan koko porukkaa niillä. Itseensä ja elämäänsä tyytyväinen ei tulisi sellaista ajatelleeksikaan. Vai tuleeko muka?
ihan vallan hienoa jos joku menestyy mutta että arvostan sitä menestystä se pitää olla ihminen itse joka sen menestyksensä saavuttaa en oo törmänny enkä lukenu tutkimuksia kuinka yleistä nykyään on se helppo elämä mistä tulee se televisio sarjakin onko se niin helppoo kuitenkaan jos on kaikkee ja kannattaaks yleensä ketään kadehtia kun ei kuitenkaan tiedä sitä todellisuutta.
Nooo, kyllä tällaisen huono-onnisen taviksen on hyväksyttävä sekin että toisilla on myös parempi onni, että se menestys saattaa muille tulla ihan tuurilla eikä yhtään ansioilla. Sitä onnea vasta onkin helppo kadehtia ja pilata siten oma elämänsä.
tasan onnenlahjat mua on onneks siunattu hyvillä ihmissuhteilla ne on ollu kaikista tärkeintä mun elämässä niiden avulla oon kahlannu läpi niin huonot kun hyvätkin vuodet.
Joutilaisuuden onneen minä en usko, rikas kyllä voi kaunistaa itseään , varsinkin nykyään kaikenmaailman konsteilla mutta kun olen katsonut dokumentteja ei nekään ihmiset onnellisia ole. Koko ajan pitää saada enemmän ja lisää sitä "kauneutta".
Yhdessäkin dokumentissa tälläinen operaatioiden tekijä oli itseään myös vetänyt sieltä ja täältä ja lisännyt sinne ja tänne. Kamalan näköinen naama joka ei liikkunut mihinkään suuntaan, sai vielä tämän onnettoman naisen menemään itse mukaan siihen tuskaan.
Harhoja on nuo tuommoiset "kauneudet"
Joutilaisuus taas on täyttä tylsyyttä, ei ikinä sopisi mulle.
Kun olin pitkään joutilaana ( työttömänä) läksin vapaaehtoistöihin ja heti tulin onnellisemmaksi vaikka raha-asiat ei siitä parantuneet.
Sä todella karrikoit noilla sanoilla, nimittäin en tunne myöskään montaa ihmistä, en yhtään, johon sopisi:
köyhä ja ruma raataja.
Köyhiä ja kauniita tunnen, kauniita raatajia tunnen. Köyhyys ja rumuus ei ole yhtälö joka joka on keskimäärin totta. Onneksi
Niinpä, mulla taas on niissä ollut aina poikkeuksellisen huono onni, mutta kyllä tässä toimeen tulee kun ei turhaan niiden kanssa rimpuile.
No, mun määritelmässä joutilaisuus on sitä että saa tehdä mitä haluaa ilman että esimerkiksi toimeentulo on siitä kiinni. En tarkoittanut sängyssä makaamista, siihen sairaaloissa pakotetut eivät varmaankaan ole yhtä onnellisia kuin ne jotka voivat valita tekemisensä vapaammin.
Kyllä noita määreitä oli tarkoitus tarkastella jokaista ihan erikseen. Köyhyys on köyhyyttä, ei se tee ihmisiä onnelliseksi missään päin maailmaa kun tänne asti pitää tulla kerjäämään sitä lieventääkseen. Raataminen on raatamista, ei sekään tee ketään onnelliseksi. Kivikaudella ihmiselle riitti toimeentulon hankkimiseen kahden tunnin työpäivä, kaikki siitä yli on enemmän tai vähemmän pakkotyötä. Rumuus ei tee onnelliseksi, kaunistelubisnes on eräs maailman suurimmista jos rahassa lasketaan.
Ei köyhyys teekään ketään onnelliseksi, mutta köyhä ei välttämättä ole onnetonkaan. Sillä voi olla muita asioita joista nauttia, ehkä perhe, luonto ja elämä sinänsä. Ei kaikki köyhät lähde muihin maihin kerjäläisiksi. Köyhä jo sanan on niin köyhä että siitä tulee paha olo, mutta rikkautta on muutakin kuin raha.
No raataminen ei varmasti tee onnelliseksi mutta jos tarkastellaan näitä sanoja yksittäisinä niin moni raataa mielellään koska kerää rahaa sillä itselleen. Moni raataja pääsee kulkemaan maailmalla ja on tehnyt siitä tavallaan elämäntavan itselleen. Tunnen ihmisiä joiden elämä on todellista raatamista sen matkan eteen.
Ja rumuus sitten en usko että sekään onnellistuttaa ketään, mutta rumakin ihminen voi olla onnellinen.
Ja kuka sen rumuuden määrittelee. Onni nyt ei välttämättä tule ulkoisista seikoista. Ei ainakaan minulle.
Useimmiten onneen ei näytä olevan mitään syytä, se vaan tulee kun elää tässä ja nyt.
Ja sillähän nämä kauneusmarkkinat juuri rikastuvat että ovat määritelleet kauneuden tämän päivän ihmiselle. Aina ei se mikä on tänäpäivänä kaunista ole ollut kaunista.
Kun keskiarvoista puhutaan mahtuu ääriin mukaan kaikenlaista. Kuitenkin todella tyytymätön pitää olla että kerjuulle lähtee elämäänsä parantamaan enkä toisaalta ole kuullut juuri kenestäkään joka omaisuuteensa ahdistuneena olisi antanut sen pois ja jatkanut elämäänsä onnellisena ilman rahaa.
Ja raataja on siis usein joko rahan puutteessa tai muuten ahne. Sellaista joka pienellä palkalla haluaisi vain kellon ympäri työtä tehdä kun vähemmällä työllä saisi paremman toimeentulon en ole vielä tavannut jos todellinen mahdollisuus vaihtoon annetaan.
Eikä kukaan kiellä rumaa olemasta onnellinen, useimmat vain yrittävät koristautua miten parhaaksi taitavat koska kukaan kaunis ei tahallaan itseään rumaksi rujouta. Moni entinen kaunis sen sijaan tuntuu kovin siitä kärsivän että elämä tai onnettomuudet sen kauneuden ovat vieneet.
Kyllä tuo päinvastainen puhe on usein sitä mitä kettu sanoi pihlajanmarjoista, välttämättömyydestä tehdään hampaat irvessä hyvettä.
Eikä siinä mitään, tyytyväisyys alkaa siitä että luopuu tavoittelemasta mahdottomia. Mutta siihen pitää uskoa itse ja usein toisten hyvän osan vähättely paljastaa ettei se kateus ole mihinkään kadonnut. Itseensä tyytyväinen köyhä ja ruma raataja ei kuvittele toisten mielestään parempaa osaa huonommaksi kuin se on.
En minäkään ole kuullut ihmisistä jotka luopuisivat omaisuudestaan ja olisivat jatkaneet sen jälkeen onnellisina ja köyhinä. Sen sijaan olen kuullut rikkaista ja onnettomista jotka ovat jopa kaulakiikkuun menneet vaikka rahaa olis vaikka muille jakaa.
Aikoinaan mun naapurissa oli isäntä joka sanoi mulle että, "kun sais ton sun rauhallisuuden ja tyytyväisyyden. Mulla on rahaa ja metsää ja kaikkea tässä maailmassa mutta silti on paha olla ja vaikeaa."
Minä elin kädestä suuhun silloin, ei ollut liikoja markkoja taskussa.
Tyytyväisyys lähtee nimenomaan itsestä.
Joka aamu on terveellä normaalilla ihmisellä monta valinnan mahdollisuutta. Yks on jäädä makaamaan sänkyyn ja ruikuttamaan.
Nuoret usein töissä kysyy "onks pakko" ja olen niille sanonut monta kertaa ei ole pakkoa ei ole mihinkään.
Ei ole pakkoa tulla töihin ei nousta aamulla ei mitään. Kukaan ei tule teitä hakemaan jos sinne jäätte.
Yritän sanoa niille että on paljon helpompaa elää jos ei tee kaikesta pakkoa, tekee omasta halusta.
Ja oikeesti ajatellen mua ei kukaan ole nostanut sängystä ylös ja vienyt väkisin töihin.
Mun ei ollut pakko kirjoittaa näitäkään rivejä, kirjoitin ne ihan omasta halusta.
No, kyllä itsemurhia tehdään enemmän omaisuuden menettämisen kuin saavuttamisen jälkeen. Kai tuossa keväällä tulee taas käytyä silläkin saarella missä erään pankkiirin itsemurhasta alkoi parin vuosikymmenen takainen lukuisia pankkeja kaatanut kriisi mikä johti myös lamaan joka taas johti moniin muihin itsemurhiin.
Ei musta muutu valkoiseksi vaikka kuinka sitä pesisi.
Ei musta valkoiseksi eikä myöskään valkoinen mustaksi kun sen pesee valkoisten kanssa.
Tiesin että sulle on turhaa yrittää selittää mitä mä ajattelen mutta tosi on ettei raha tuo onnea jos ei köyhyyskään.
Ihminen on aina yksilö ja kurjuuden ja pahan olon takana voi olla geenitkin ja silloinkaan ei välttämättä raha auta.
No olkoon mun puolesta tää tässä :)
Mistäs sää sen tiesit, tietääkseni emme tunne toisiamme?
Se mitä kritisoin on tuo menestyvien mollaaminen. Ymmärrän että rikkaat vähättelevät onneaan ollakseen herättämättä muissa kateutta. Muilla siihen ei ole muuta motiivia kuin kateus.
Vielä piti tulla tähän kysymys:
Koetko sinä että minä mollaan menestyjiä?
En vain ole sitä mieltä että onni ja raha kulkee käsi kädessä, koska olen sen nähnyt ja kuullut.
Ja menestynyt ihminenkin voi olla köyhä.
Jos ihminen on tyytyväinen elämäänsä on hän silloin menestyjä minusta :)
Ei mutta sitä ihmettelen ettei samaa asiaa tarkoittava muotoiluni ole kelvannut. En ole kieltänyt yhtään yksittäistä erityistapausta vaan puhunut koko ajan vain keskimääräisestä erosta, jonka jokainen ympärillään näkee. Sen tunnustaminen on monelle edelleen kova paikka.
Oikeesti en katsele maailmaa keskimääräisesti, vaan aívan yksilöllisesti.
On paljon mielenkiintoisempaa nähdä ihmiset yksilöinä kun massana. Kun katselee jotain massaa sieltä voi jäädä monta upeeta juttua kokematta ja näkemättä.
Ja mun mielestä on hyvä että on menestyjiä, olishan ihan kauheeta jos kaikilla menis huonosti.
Menestyjien on yleensä tarvinnut tehdä paljon työtä elämänsä eteen ja nekin voi olla lähtöisin tosi surkeista oloista. Toki on niitäkin joiden elämä on onnenkantamoinen mutta ei sekään mun elämää pilaa.
Tuo yksityisen ja yleisen suhde on sama mikä sananlaskussa on metsän ja puiden suhde. Samalla tavoin kuin silmillä katsotaan kauas ja lähelle tarkastellaan maailmaakin kokonaisuuksina ja yksityiskohtina. Tätä puhumaamme kieltä ei olisi koskaan kehittynyt jos seuraisimme maailmaa vain yksityistapauksina ilman yhteyttä mihinkään aiemmin kokemaamme tai näkemäämme.
Tarkastelukulmaa vaihdellaan jatkuvasti. Monet yrittävät siten saada monipuolisemman käsityksen maailmasta, varmaan yhtä monet yrittävät etsiä tarkastelukulmia jotka tukevat heidän aiempaa käsitystään maailmasta. Voisinpa väittää että edelliset ovat keskimäärin onnellisempia kuin jälkimmäiset koska puolustautuminen on osoitus hyökkäyksestä joka on joskus satuttanut.
joskus mollisointuisia päiviä, ei siinä ole mitään ihmeellistä. Ei kukaan jaksa aina hyppiä suu korvissa
Duraselpupun lailla . Akku loppuu, takki on tyhjä. Uutiset suoltavat sotia, maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia, murhia, raiskauksia, koko väestön pahoinvointeja, epäoikeudenmukaisuutta
joka lisääntyy päivä päivältä . Ikä, voimien hiipuminen, alakulo, parisuhdevaikeudet, sairaudet jne.
Onhan näitä, jotka aiheuttavat elämänilon katoamista.
Suurin syy lienee se, että elämästä puuttuu rakkautta, jota kaipaa vanhempanakin ja se kainalo ja syli !
On tullut Ihmisen ikävä toisen luo ...
Rauhallista Yötä ja lempeitä unia kaikille !
teksti täällä, kiitos siitä! Samoin ajattelen, kuka, oli niin huippupositiivinen, kuin ajatella saattaa, on aina pelkkää iloa ja hymyä?
Toivon mukaan, peruspositiivisuus säilyy, kellä se on synnyinlahjanaan, mutta, jos ei osaa, eikä pysty itkemään, ei osaa iloitakaan.
Ei tunteiden maanjäristyksissä auta, vaikka löytyisi se kainalokin, toki, se auttaa.
ei avaus ole tuulesta temmattu, kyllä viiskymppisillä naisilla mielen ja terveyden ongelmat ovat varsin hyvin nähtävissä ;(
Ensimmäisen tyypin arviointi perustuu osittain kouluaikaisiin kokemuksiini.
Vanhapiika opettajat olivat sietämättömän kärttyisiä.
Toinen tyyppi on perustyytymttömät ihmiset, etupäässä naiset.
Mikään ei koskaan ole hyvin eikä riittävästi.
Esiintyy myös nuoremmilla mutta pahenee ikääntyessä.
Niin, samanlaisia kokemuksia kouluajoilta. Ehkä nämä ikäneidot ovat/olivat kärttyisiä juuri sen
rakkaudettomuuden takia ? Ei ketään, jonka kainaloon käpertyä ja joka saa oksitosiinit liikkeelle :)
Mielestäni perustyytymättömillä ihmisillä on ollut hyvä/helppo/ongelmaton elämä. Silloinhan voi
valittaa pienistäkin asioista. Sellainen, joka on elämässään pyörinyt " jyrän alla ", yrittäen selviytyä, osaa
iloita helpommista ajoista ja pienistä asioista . Tottakai luonnekin vaikuttaa .
Vanheneminen ei ole helppoa , kun peilistä katsoo vieras ihminen joka on vuosien saatossa muuttunut
ja sitä pähkäilee ja ihmettelee, olenko tuo minä ?
Ei helpota lainkaan, kun muutkin sen huomaavat ja vielä huomauttelevatkin .
" Kun ihminen on nuori, hänen villiytensa on sietämätön.
Kun hän on vanha, hän näyttelee pyhimystä ja tulee jälleen sietämättömäksi."
Lainaus : NIKOLAI GOGOL
jos joka päivä kattoo ja yleensä tulee katottua toista olis jos se vanheneminen tulis yhdessä yössä ja onneks ihmiset yleensä sanoo vuosien jälkeen tavatessa etpäs sää oo muuttunu yhtään.
ptää ottaa myös huomioon se yhteiskunnan paine siihen aikaan.
Nainen joka ei ollut "saanut miestä" oli muun yhteisön silmissä vailla arvoa.
Kuitenkin älykäs nainen, ja siihen aikaan piti olla älykäs ja jotakuinkin varakas, jos åpystyi itsensä kouluttamaan opettajaksi, tiesivät ettei ihmisen arvo määräydy miehen mukaan.
Siihen aikaan se vain yhteisön silmissä määräytyi.
Ajat on muuttuneet, mutta vieläkin samoja asenteita huomaa ihmisten keskuudessa.
En yhtään ihmettele, että vanhatpiiat turhautui, ja kävivät kärttyisiksi kun joutuivat itseään kaiken aikaa puolustamaan.
Nuo asiat ovat sielun syvyyksissä. Ihminen löytää ne uudelleen, vaikka elämä kolhisikin. On tietysti myös henkilöitä, joilla kateus ja negatiivisuus alkavat jo lapsena ja jatkuvat läpi elämän. Mitä suurempi vaikeus, sen pienemmät asiat merkitsevät eniten! Kokemusta on.
jokin iloinen ja positiivinen aloitus johon otamme kaikki osaa päätämme nyökyttäen ja iloitsemme kanssasi. :)))
Sinä valitat taas ja tällä kertaa siitä, että positiiviset ja iloiset avaukset mukamas aiheuttavat ainoastaan pään nyökytyksiä. Ei sinun kaltaisen ikävän ihmisen valitukset tällä palstalla ole ainoita aiheita, josta voitaisiin keskustella. Riidankylväjänä olet aivan omaa luokkaasi, jos se miellyttää sinua, ole hyvä.
yksi joihin aloituksessa viitattiin sukupuolesta ei kyllä tietoo.
heräs.
sinulle ongelma vai miksi vedät kukat ja mehiläiset esiin? Joillekin haluttomuus tai ylihalukkuus aiheuttaa kyseisiä valittamisen oireita. Sinun tapauksessa voi tosin olla kyseessä seinähulluus.
Ihan hyvin tämä keskustelu on ilman minuakin edennyt. Valitatko siitä, kun en ole vastailut aikaisemmin?
en valittanut.
No, älähän nyt . Ei kai tämän keskustelun aiheena ollut toisten herjaaminen ? Eihän ?
Sitä näkyy täältä löytyvän hyvinkin usein. Tällainen ilmiö osoittaa, että emme aina ole sinut itsemme kanssa.
Pahaa oloa pitää sitten purkaa toisiin ja näin nyt huomasin, että aloittajalla on paha olla .
Lähetän täältä tuntemattoman ystävän halin, kas noin ... :) Helpottaako ?
Pitää lähteä tuonne räntäsateen keskelle ja toivottelen kaikille mukavaa, riidatonta torstaita !
kannustavasta palautteesta. Ei todellakaan ollut tarkoitus herjata ketään, jotkut vaan ovat niin tosinegatiivisia. Lähden itsekin liikekannalle, ei minulla ole koko päivää aikaa vastailla jokaikiseen viestiin ja vinoiluun. Hyvää päivänjatkoa sinulle.
lapsellisuuttasi menemällä huutelemaan joka keskusteluun iloisuudesta.
Taisi ottaa todella koville, kun joku sanoo asiasta :))
että itsetutkiskelun siemen on kuitenkin itänyt. Alkuunhan ihminen kieltää muuttumistarpeensa, jos ne hänelle kerrotaan ulkoapäin. Voimakas reagointi vaikkapa iloisuutta teennäisesti korostaen, kuten tässä tilanteessa huomataan....kertoo että sanomaani on mennyt perillekin saakka.
Ylireagointi tai totuuden kieltämänen, loppuun saakka vänkääminen ja muiden vähättely, siinä suurimpia omien heikkouksien tunnistamisen puutteita.
itsekseen voi vängätä siinähän on aina oltava kaksi osapuolta.
onnistuu hyvin ;)
ärsyttää ihmistä niin paljon että se pimahtaa nautitteko te siitä.
yksinkö.
Kyllä minua ainakin alkaisi pistämään vihaksi, jos joka sanomiseeni sanottaisiin "läl-läl-lää"-lausahduksia.
Miksi katsoit välttämättömäksi kirjoittaa, että kohta se pimahtaa totaalisesti....
Tuli mieleen entisaikaiset autoreissut perheen kera maalle. Pojat istuivat takapenkillä ja määrätyssä iässä heille tahtoi tulla jos jonkinmoisia erimielisyyksiä, joka johti lähes ilmiriitaan. Aikansa kuluksi ja pitkästymisen johdosta toinen alkoi jollakin tavalla tahallaan ärsyttää toista. Meidän lasten välissä olisi ehdottomasti pitänyt olla betoniseinä puolessavälissä penkkiä. Vieläkin kauhistuttaa nämä reissut. Tosin on niille jälkikäteen naurettu makoisia nauruja. :)
kun muut tämän ikäiset tekevät töitä ja yksi ja sama paska luuhaa täällä kaiket päivät. Eikai ole kiellettyä kertoa sitä hänelle?
että luuhaa kaiket päivät.
vaan viitsii vastailla, se kirjoittelee jonninjoutavaa puuta heinää tällä palstalla.aloittaa aamulla ja lopettaa illalla,mitä ihmisen elämää tuollainen oikein on?
enemmän lukijoita ja vastauksia kuin sinun linja-auto jorinoissasi :)))
täällä moni muukin jonninjoutavaa päivät päästään mulla tää kone on esim aina auki kun oon kotona toiset on enemmän toiset vähemmän ja eikös tää palsta oo vähän sellainen paikka mihin oletetaan ihmisten kirjoittelevan.
Minä en ole ajatuksia edes klopahuttanut ja miettinyt, kuka ken ja ketä kuinkakin kauan aikaa on koneella.
Olen ilmeisesti älyttömän itsekäs ihminen, kun en yhtään ole kiinnostunut, että mimmosta elämää kukin viettää. Ajattelen, ettei se kuulu minulle.
Jokainen saa tehdä, mitä haluaa.
JOS joku on palstalla aamusta iltaan, niin sitten on. Hänellä on varmasti siihen syy. Eikä kukaan voi tietää, mikä se syy on. Ellei hän itse kerro.
Ei voi myöskään arvostella toisten elämää. Voiko sanoa, että jos Et tee niin tai niin, tai jos et käyttäydy noin tai jos et ole sitä tai tätä mieltä, niin sitten oot idiootti ja torvi ja paska? Omiin elämiinkö sitä vertailee muiden elämää, vai mistä on kysymys?
viestisi on ala-arvoinen.
viidakon sanonta,kuten myös
niin maka mitä petaa
Heheheee...valittajille käännetään takapuoli ja se siitä.
Hei vaan täältä aurinkoisesta Vaasasta.
Piti tälleen alottaa auringon ihailemisista, jotten pistäisi ekaan lauseeseen, että Mrrrr ja perään, että miksi sinun kysymyksesi koskee vain Naisia. Tulee tunne, että ajattelet vain naisten kadottelevan posiitiivisuittaan ja iloisuuksia.
Kun rupeen päässäni kelailemaan ystäväpiiriä, tuttavapiiriä, työkaveripiiriä, sukulaisia, kaukaisempia tuttavuuksia jne.... niin kyllä voisin sanoa, että tasaisesti on jakautunut naisiin ja miehiin tuo ilottomuus ja positiivittomuudet.
Perusluonne varmaankin säätelee ihmisen suhtautumisia. Arvelen, että kovin paljon ei voi vaikuttaa omaan luonteeseen. Hienosäätelemällä, mutta ne perusjutut ja suhtautumiset kaiketi on määräävimpinä tekijöinä.
Monia tuttuja, jotka olen tuntenut lapsuudesta lähtien ja jotka ovat ei-positiivisia ja jotenkin eivät huomaa iloisia ja hyviä asioita, ovat säilyneet jokseenkin samanlaisina koko elämänsä.
Sitten sellaiset, jotka ovat niin niin niin positiivisia ja iloisia, vaikka heille on tapahtunut kaikenlaisia vastoinkäymisiä ja huonoja asioita, niin yhä uudelleen jaksavat löytää hyviä asioita elämästään.
Millä tavalla itse ajattelet asiasta. Mikä johti sinut tekemään tämän aloituksesi. En ole lukenut ketjua, mutta nimimerkit ovat sellaisia, että saan käsityksen, että sinä aloittajana et ole osallistunut ollenkaan koko ketjuun. Tai sitten vain aloituksessasi on nimimerkkinä "katkoviiva" ja ketjussa sitten toisella nimellä.
Luen ketjun, mikäli tässä nyt äityy aikaa niin paljon.
Eli varsinainen mielipiteeni on se, että en ole pannut merkille 50 naisten olevan valittelevia tyyppejä. Tai että he muuttuvat sellaisiksi iän myötä.
Olisi ollut hyvä, jos olisit perustellut oman mielipiteesi. Nyt se jäi ilmaan roikkumaan ja toi huonolle tuoksuvan "parfymin" leijuskelun ilmapiiriin.
Siinä varmasti on suurin osasyy negatiiviseen käyttäytymiseen ja asenteeseen. Iloiset ja pirtsakat ihmiset kestävät paljon enemmän niitä vastoinkäymisiä, eikä tarvitse ihan kaikesta valittaa.
Olet ilmeisesti aloittaja. Hyvä. Siksi, koska tahdon nimenomaan aloittajan kanssa keskustella.
Johtuen etten täysin ymmärtänyt aloitusta. Jonkinasteinen ymmärtämättömyys kuuluu meikäläisen perusluonteeseen, mikä ei suurerstikaan ole niitä kaikkein kivoimpia piirteitä :)
Siis, kun aloituksesta sain sen käsityksen, että naiset Muuttuvat 50 iässä positiivittomiksi ja ilottomiksi.
Mutta Jos positiivittomuus/ilottomuus johtuukin Perusluonteesta, siitä mimmosiksi olemme syntyneet ja se säätelee suhtautumisia eri elämän tilanteisiin, niin silloin ei voi sanoa, että 50 naiset ovat ilottomia, koska ovat 50 naisia. Ilottomat immeiset ovat ilottomia koko elämän, enemmän tai vähemmän ja ovat sitä edelleen 50 vuotiaina.
Nyt luin mitä olin kirjoittanut ja kynsin vähä päätäni ja mietin, että saakohan muut tästä selostuksestani selvää, kun ittelläkin pakkaa sanat menemään sekaisin :)
Kyllä, olen samaa mieltä siitä, että positiivisella elämän katsomuksella ja pienistä asioista ilon saavat ihmiset kykenevät suhtautumaan vastoinkäymisiin hmmmm... paremmalla ajatuksella. Heillä on enemmän niitä hyviä asioita elämässä, koska he rekisteröivät ne ja muistavat myös ne. Positiivittomilla ihmisillä on myös läjittäin hyviä asioita, mutta koska eivät kiinnitä niihin huomiota, eivät nauti niistä suuren-suuresti, eivät rekisteröi niitä, eivätkä ala niitä muistelemaan vaikkapa silloin, kun jotakin pientä tai suurta vastoinkäymistä tulee..
Apua mun kans. Kurjaa kun tulee aina mieleen, että pitäis pyydellä anteeksi pitkää sepustusta.
Tiedän, olen mahdoton. En Voi sille mitään. Se(kin) kuuluu perusluonteeseeni :)
joille on tärkeätä vain oman äänen esiinsaaminen. Täällä palstoilla heitä näkee uupumattomina kirjoittajina, jotka eivät koskaan juurikaan sano mitään järkevää, kunhan nyt vain suuna ja päänä hosuvat useimmissa keskusteluissa.
Kiitos, olisimme ymmärtäneet ilman esimerkkiäsikin.
"naisten iskeminen " kirjoituksia ymmärrät minne katoaa usein elämän ilo kaikesta
mieshuorien tarinointeja saapi lukaista?
Omalla kohdallani petyin silloiseen mieheeni josta jouduin ottamaan eron. Lapset toivat kovasti iloa elämään, nyt he ovat aikuisia ja asuvat toisella paikkakunnalla. On tavallaan nuoruusiässä tyhjentänyt pussinsa lapsille ja miehelle (joka ei olisi sitä ehkä ansainnut).
On minulla uusikin miesystävä, mutta --- nojoo.
Kilttinä ihmisenä ehtii saada viidenkymmenen vuoden aikana monenlaista shittiä milloin kenenkin "asiakaspalvelijan" ja lähimmäisen toimesta. Pikkuhiljaa se kerääntyy tuonne takaraivoon ja purkautuu leijonan lailla ulos, kun on kasvanut aikuiseksi.
Vaikka minulla on ollut niin helkutisti takapakkia elämässä muidenkin edestä niin osaan minä nauraa vielä itselleni, enkä pilaa toisten ihmisten iloa.
Jos alkuperäinen kysyjä oli mies, niin kyllä meidän huumorintaju ja elämänilo on miesten takia usein kadonnut jonnekin tähtitaivaalle.
Eikä mielestäni se että monet ovat pettyneet miehiin ei saisi aiheuttaa naisissa negatiivisuutta ja hapannaamaisuutta ihan kaikkia kanssaihmisiä kohtaan.
Tietynlaiset miehet, tietynlaisilla arvosteluilla ja käyttäytymisillä, saavat elämänilon katoamaan .
Yksin on hyvä ja aika parantaa, tuo takaisin ilon ja huumorintajun, on helppo hengittää !
En tarkoittanut ketään tältä palstalta, vaan noin yleisesti . Jos totta puhutaan, 50 miehetkin muuttuvat.
omiin valintoihin.., ja ehkä kyvyttömyys nähdä ne ominaan..
aivan tavallisella suomalaisnaisella taitaa myös olla hieman turhan korkealle, kun ei mikään riitä ja ainainen napina vaan lisääntyy.
Jos sulla on huonoja kokemuksia naisista/naisesta niin älä yleistä.
Jos mä kaikki miehet haukkuisin mun viimeisen kokemukseni perusteella niin paljosta jäisin paitsi.
Ja se oli täys sika, onneks ei kaikki ole.
minä nyt voi alkaa miehiäkään siitä syyttämään et 50 naiset on perusnegatiivisia. Eikä mielipiteen kertominen mitään yleistämistä ole, taidat olla ärtynyt kyseisestä aiheesta, kun noin täytyy alkaa toisia nimittelemään. Miehet muuttuvat iän myötä koko ajan mukavimmiksi, naisilla tuo vaihe on vasta eläkeiän jälkeen. Poikkeukset tietysti vahvistavat säännön.
ei kannata yleistää. Jos on huonoja kokemuksia naisista/naisesta, heillä voi olla omia mielenmörköjä ja ne, jotka eivät tyydy vähään, heillä lienee oikeus " kurkoittaa kuuhun " ja toivoa, etsiä ja löytää parempaa.
Olen minäkin joskus pettynyt miehiin, oikein perusteellisesti, mutta se ei suinkaan merkitse sitä, että olettaisin kaikkien olevan samanlaisia. On turhaa kantaa kaunaa ja katkeruutta sisällään, ne syövät psyykkisiä ja fyysisiä voimavaroja uskomattoman paljon.
Enhän mä sua nimitellyt vaan sanoin että älä yleistä ja se mun entinen suhde oli sika, myönsi sen jopa itsekin.
Jos sanonta 50 naiset ei ole yleistämistä niin mitä se on ja muka vaan on poikkeuksia.
Muuten mies joka on nuorena kärttyinen sen kärttyisyys lisääntyy ikää myöten ja päin vastoin, joten tuo sun yleistykses miehistäkään ei pidä paikkaansa, oli vaikka kuinka mielipide niin yleistävä mielipide :)
naisista vanhoja haahkoja ;)
Haahkanuntuva on pehmeää ja ihanaa ja miehet siitä tykkää :)
eikös sun ex-miehesi ollut sika :))
Miesystävä ei sentäs mies, onneks hokasin ajoissa mikä oli sikojaan:)
sehän on mukavasti miehestä sanottu :D:D
Hän ihan omalla käytöksellään ansaitsi tuon nimikkeen. Luuli olevansa lahja suomalaiselle naiselle:)
No nyt tää nainen lähtee tuhlaamaan ja ostamaan lajoja itselleen bonuskortin rahoilla, joita tulikin keskityksen ansiosta taas ihan kivasti.
Hyvät päivänjatkot.
shoppailu :))
(vaikka rahat olisivat sikamiehen)
No ihan omasta selkänahasta joka ainoa euro on otettu. Ja hyvin menee :))
viitti vielä peukuttaa, kun jokainen tietää, että niitä pystyy itse tehtaileman.
Uskottavuus mennyt koko peukalono.
on kiinnostunut peukuttelusta silloin kun naisista puhutaan.
Jotkut ei halua ymmärtää, että se nuoruus oli ja meni. Kaduttaa jälkeenpäin, sitten narisevat.
se harmittaa kun kaikki paikat rypistyy ja rapistuu.
Miehet ottaa asian lunkimmin :))
olenko sitten erikoinen viiskymppinen, kun tunnen eläväni elämäni parasta aikaa. Tässä iässä sitä osaa arvostaa elämää ja myöskin nauttia siitä enemmän kuin nuorena :=))
läskien mukana perseen ja möhömahan kasvaessa :))
pomottaja HTZA kerran yrittää johdatella niin,mutta kieltämättä 5-kymppiset naiset ovat hieman ylikireitä :)
riittäähän tätä naisten arvostelua vielä tänäänkin. Kenties olemme ylikireitä, syitä en erittele.
Tuolla toisessa ketjussahan meidät teilattiin tarpeettomiksi, joten ei muuta kuin suunnittelemaan
viimeistä matkaa. Parasta hävittää tavarat, myydä maansa, hautapaikka on jo ostettu ja jättää kirje
läheisille ja toivottaa hyvää elämää ja ikuista nuoruutta . Meillä 50 naisilla ei siis ole mitään virkaa,
olemme kaatiskamaa, kierrätyskamaa, ongelmajätettä yms. Hyvästi kaikille ikinuorille ja täydellisille .
Hyvästi kaikille tällaisten ketjujen aloittajille. Muistakaa, ette ole kuolemattomia .
Kohta on yksi vähemmän pilaamassa täydellistä maailmaanne. Adjö !
keskustelut ovat masentuneille ja elämän vaikeuksissa kamppaileville vaarallisia ja toivon että
sefu poistaa nämä. Missä on kunnioitus toista ihmistä kohtaan?Missä sydämen sivistys?
Saatoin äskettäin vaimoni haudan lepoon ja täytyy sanoa, että jäi suuri tyhjä paikka elämään!
Iästään, rypyistään ja vaivoistaan huolimatta hän oli hyvin tärkeä ihminen monelle.
Elämä on lyhyt ja se voi päättyä arvaamatta. Miettikää tätä.
palstoilla tunneta sellaista käsitettä kuin toisten kunnioittaminen ja sydämen sivistystä täällä on erittäin
vähän. Täällä ammutaan kovilla panoksilla ja ken suoltaa karkeimpia sanoja, hän on suuri mestari ja
palstojen lemmikki.
huonon itsetunnon pönkitystä taitaa jollain htzallakin olla nämä itsekehut ja niin maan mainiona miehenä oleminen ;(
--- hormoonitoiminnan muutokseen ...