Varoitus!

Riisipuuro onkin se vihoviimeisin mönjä, jos se palaa pohjaan.
Ja toinen on suklaavanukas, jota aika-ajoin meen tekemään lapsenlapsilleni Valtavan kattilallisen. Tuntuu, että vaikka tekisin saavillisen, niin seuraavana aamuna sitä ei olisi enää jäljellä. Varsinkin jos päälle pläjäyttää kermavaahtoa.
Tarttee töröttää koko ajan kattilaa sekoittamassa. Tylsää hommaa, mutta pakollista mikäli tahtoo herkutella riisipuurolla tai vanukkaalla.:)

Heikunkeikku kirjoitti:

Riisipuuro onkin se vihoviimeisin mönjä, jos se palaa pohjaan.
Ja toinen on suklaavanukas, jota aika-ajoin meen tekemään lapsenlapsilleni Valtavan kattilallisen. Tuntuu, että vaikka tekisin saavillisen, niin seuraavana aamuna sitä ei olisi enää jäljellä. Varsinkin jos päälle pläjäyttää kermavaahtoa.
Tarttee töröttää koko ajan kattilaa sekoittamassa. Tylsää hommaa, mutta pakollista mikäli tahtoo herkutella riisipuurolla tai vanukkaalla.:)

hellan ääreen pakottavia syötäviä ovat myös letut. Aikoinaan kun omia lapsia oli 3 ja saman verran naapurista, tuntui, että sai seistä ikuisuuden paistamassa ja kekoa ei syntynyt vaan aina napitti pöydästä odottavat silmät. No, minun lapset kävivät vuoroin vieraissa, meillä pelasi tällainen yhteistuumin juttu, aina tarjottiin muillekin jos oli paikalla.
Jos laskisi kaikki yhteen, mitenkähän kauan sitä oikein on hellan ääressä tullut seistyä. On siitä ollut se hyöty että nyt jotain osaa, ei tarvitse paljon ohjeita lueskella ja lapsille laitan vieläkin mielelläni yhteisruokailuja.
Viimeksi tuli tehtyä niitä mummonliha pullia (syöjien kommentti).

Heikunkeikku kirjoitti:

Riisipuuro onkin se vihoviimeisin mönjä, jos se palaa pohjaan.
Ja toinen on suklaavanukas, jota aika-ajoin meen tekemään lapsenlapsilleni Valtavan kattilallisen. Tuntuu, että vaikka tekisin saavillisen, niin seuraavana aamuna sitä ei olisi enää jäljellä. Varsinkin jos päälle pläjäyttää kermavaahtoa.
Tarttee töröttää koko ajan kattilaa sekoittamassa. Tylsää hommaa, mutta pakollista mikäli tahtoo herkutella riisipuurolla tai vanukkaalla.:)

;))Ratkaisu löytyy....tee uuniriispuuroa ei pala pohjaan...valmistuu itsekseen;))) sanoo Friidu jolla ei myöskään sitä hitsin kärsivällisyyttä maitoruokien kanssa....nooh...mies minulla tuossa...;)) siis onneksi tekee....aikalailla pitää sitä hämmentää kattilan pohjaa...Viimeksi minkäs onnistuin samaan kiinni....joo..ylensä en...taisi olla joku kanapata....hieman palanneen käryä ja makua...;))) mies ei sanonut mitään...vaikka ilmeestä näin että, mieli olisi tehnyt....Yleensä kun en ruokia pohjaan paista...minäkään..sen verran tullut kokattua minunkin...

tsau:Friidu

Heikunkeikku kirjoitti:

Riisipuuro onkin se vihoviimeisin mönjä, jos se palaa pohjaan.
Ja toinen on suklaavanukas, jota aika-ajoin meen tekemään lapsenlapsilleni Valtavan kattilallisen. Tuntuu, että vaikka tekisin saavillisen, niin seuraavana aamuna sitä ei olisi enää jäljellä. Varsinkin jos päälle pläjäyttää kermavaahtoa.
Tarttee töröttää koko ajan kattilaa sekoittamassa. Tylsää hommaa, mutta pakollista mikäli tahtoo herkutella riisipuurolla tai vanukkaalla.:)

Helppo tehdä riisipuuro pohjaan palamatta, eikä tarvitse koko aikaa vahtia: keitä puuro veteen, vettä vain sen verran että riisit kypsyy ja tulee sakea puuro, sitten lisäät kermaa ja kiehautat hetken ja maustat. Siinä se. Hyvää helposti.
Itse rupesin tekemään tuolla ohjeella, kun kyllästyin vahtimiseen ja jatkuvaan sekoitteluun, kun Hyla-maito palaa vielä herkemmin pohjaan kuin tavallinen.

Heikunkeikku kirjoitti:

Riisipuuro onkin se vihoviimeisin mönjä, jos se palaa pohjaan.
Ja toinen on suklaavanukas, jota aika-ajoin meen tekemään lapsenlapsilleni Valtavan kattilallisen. Tuntuu, että vaikka tekisin saavillisen, niin seuraavana aamuna sitä ei olisi enää jäljellä. Varsinkin jos päälle pläjäyttää kermavaahtoa.
Tarttee töröttää koko ajan kattilaa sekoittamassa. Tylsää hommaa, mutta pakollista mikäli tahtoo herkutella riisipuurolla tai vanukkaalla.:)

ette lämmittäisi maitoa ensin mikrossa, - niin mie teen eikä pala kriisipuurot koskaan pohjaan...tosin on muistettava ettei laita aluksi liikaa kuumennus aikaa, ja sitten että astia, jossa maito lämmitetään, on tarpeeksi suuri.

Vesipohjainen kattila on myös hyvä, tai mikä kerroskattila se liekään nimeltään..

Pirre* kirjoitti:

ette lämmittäisi maitoa ensin mikrossa, - niin mie teen eikä pala kriisipuurot koskaan pohjaan...tosin on muistettava ettei laita aluksi liikaa kuumennus aikaa, ja sitten että astia, jossa maito lämmitetään, on tarpeeksi suuri.

Vesipohjainen kattila on myös hyvä, tai mikä kerroskattila se liekään nimeltään..

saa riisipuuron keitettyä ilman pelkoa pohjaanpalamisesta. Siinä ostos jota en ole ikinä katunut.

No onneksi oli sentään kansi päällä, muuten olisi palanut kattoon!! Olisit saanut vaimoltasi (?) kehuja.

Uuniriisipuuro on hyvää mutta lapset sitä aina kuorii ja kai minä jonkinsortin hellapoliisi olen. Aamulla nytkin neuvotellaan mitä illalla syödään niin ei tarvitse nokka kippurassa sitten olla ruokapöydässä siitä kun tulee vain pahaa mieltä kaikille.

UPDATE_9289596 kirjoitti:

No onneksi oli sentään kansi päällä, muuten olisi palanut kattoon!! Olisit saanut vaimoltasi (?) kehuja.

Uuniriisipuuro on hyvää mutta lapset sitä aina kuorii ja kai minä jonkinsortin hellapoliisi olen. Aamulla nytkin neuvotellaan mitä illalla syödään niin ei tarvitse nokka kippurassa sitten olla ruokapöydässä siitä kun tulee vain pahaa mieltä kaikille.

tykkää siitä kuoresta, eikä nämä meijjänkään "lapset", joten kuorin puuron ennakkoon itse..hetken kun pitää puuron päällä katta, kuori on vetelä ja helposti poistettavissa. Meillä tykätään uunipuuroista, oli se ohraa tai riisiä, tai molempia. :)

Pirre* kirjoitti:

tykkää siitä kuoresta, eikä nämä meijjänkään "lapset", joten kuorin puuron ennakkoon itse..hetken kun pitää puuron päällä katta, kuori on vetelä ja helposti poistettavissa. Meillä tykätään uunipuuroista, oli se ohraa tai riisiä, tai molempia. :)

, kantta..pit olla..