Voivatko vanhemmat määrätä keskinäisessä hallintaoikeustestamentissa (molempien jälkeen on määrätty lapset perillisiksi), jossa on lasten aviopuolisot suljettu pois, vielä siitäkin kenelle omaisuus menee, jos lapsilla ei ole rintaperillisiä??
Eli ensin perii leski ja sitten poika tytär ja jos esim. pojalla ei ole lasta, niin vaikkapa tytär veljensä.
Ulottuko valta siis näin pitkälle?
Eli ensin perii leski ja sitten poika tytär ja jos esim. pojalla ei ole lasta, niin vaikkapa tytär veljensä.
Ulottuko valta siis näin pitkälle?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos ymmärsin kysymyksesi oikein (vähän jäi epäselväksi kuka peri kenet?), niin vastaus on: kyllä.
Siis:
Vanhemmista toinen saa testamentilla hallintaoikeuden ja samalla rintaperillinen A ja B saavat omistusoikeuden. A:n puolison C avio-oikeus on suljettu pois.
Kysyt, voiko testamentilla määrätä vielä niin, että A ei saa mitään, jos hänellä ei ole perittävän kuollessa omia lapsia. Tällöin omaisuuden saisikin toinen rintaperillinen B.
Tämä tilanne olisi sallittu, koska testamentin saamisen ehdoksi A:lle voidaan laittaa se, että hänellä on lapsi(a) perittävän kuollessa. Jos ehto ei täyty, jäämistön saa B.
Kyseessä on normaali hallintaoikeustestamentti, jolla toissijaiselle saajalle (A tai B) tulee omistusoikeus.
Pahoittelen, että kirjoitin tekstini hieman pieleen juridisesti. Kyseessä on hallintaoikeustestamentti (lapset siis perivät jo nyt, mutta leski hallitsee) ja aviopuolisot on suljettu pois.
Tarkoitin, voiko määrätä tulevaisuudesta eli siitä, kuka lapsen tällöin perii. Eli sulkea lapsen puolison perimysoikeuden pois ja määrätä vaikkapa sisaren perilliseksi vanhemmilta tulleen omaisuuden osalta. Voiko myös määrätä sisaren perilliseksi, vaikka poika saisi tulevaisuudessa lapsia ja jättää nämä lapset omaisuuden ulkopuolelle??
Vanhemmat voivat testamentissaan määrätä, että että perintö menee lainmukaan rintaperillisille ja täydentää tätä toisijaismääräyksellä esim:
"siinä tapauksessa, että tyttärellemme A ei olisi rintaperillistä tai ottolasta, menee meiltä perintönä A:lle tullut omaisuus A:n kuoleman jälkeen poikamme B rintaperillisille tasasuuruisin osuuksin."
>>Tarkoitin, voiko määrätä tulevaisuudesta eli siitä, kuka lapsen tällöin perii. Eli sulkea lapsen puolison perimysoikeuden pois ja määrätä vaikkapa sisaren perilliseksi vanhemmilta tulleen omaisuuden osalta. Voiko myös määrätä sisaren perilliseksi, vaikka poika saisi tulevaisuudessa lapsia ja jättää nämä lapset omaisuuden ulkopuolelle??>>
Yritän vielä ymmärtää kysymyksesi ja vastaan sitten siihen.
Tarkoittanet tilannetta, että vanhemmat ovat keskinäisessä testamentissaan määränneet rintaperilliset (A ja B) saamaan ensisaajana jäämistöomaisuuden ( hallintaoikeus lisäksi leskelle elinajakseen). Sen lisäksi testamentissa olisi määrätty (toissijaismääräys), että yhden rintaperillisen (A) kuoltua hänen vanhemmiltaan saamansa omaisuus menee toiselle rintaperilliselle (B).
Tällaisen toissijaismääräyksen seurauksena rintaperillisen A perintöosuutta rasittaa sellainen rajoitus, jonka vuoksi hän ei voi vapaasti itse määrätä testamentissaan, kelle vanhemmilta saatu omaisuus on menevä. Kyse on siis ns. rajoitetusta omistusoikeustestamentista tältä osin. Tällainen testamenttimääräys on sinänsä sallittu. Mutta koska rintaperillisellä on oikeus saada lakiosansa rajoituksista vapaana, ko. määräys loukkaa A:n lakiosaa. A voi siten tehdä testamenttia vastaan lakiosailmoituksen. Se on tehtävä jommankumman vanhemmista kuoltua (6 kk kuluessa testamentin tiedoksisaannista).
Lakiosailmoituksen jälkeen testamentti on siltä osin tehoton, kun se rajoittaa A:n oikeutta määrätä kuolemansa jälkeen omaisuudestaan (eli testamenttivapautta rajoittaneelta osin). A:n lakiosahan on puolet perintöosasta eli esimerkkitapauksessani neljäsosa vanhempien jäämistöstä. Tältä osin testamentti on siis tehoton, jos A vaatii lakiosaansa.
Kyseinen neljäsosa jaetaan sittemmin A:n lapsille, jos hänelle niitä tulee eikä A ole testamenttia tehnyt.