Lehdissä on kirjoitettu tuosta lentokiellosta ja matkustajien paluusta kotimaahansa. Mitenkäs nyt kun kentät ovat avautuneet, pääsevätkö lomalle lähtijät Suomesta lomapaikkoihinsa? Minun eräs tuttavani olisi lähdössä huomenna Turkkiin. Mahtaako päästä? Onko joku teistä menossa lomalle, siis matka varattu jo aikoja sitten. Tuttavani tosin toivoo, ettei pääsisi lähtemään, koska takaisin tulo olisi kovin epävarmaa. Mutta jos matkatoimisto käskee lähteä, kai hänen olisi lähdettävä, muuten menettäisi rahansa.
Miten mahtaa olla?
epäilenpä???
12189
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Annahan sen tuttavasi vain päättää omat asiansa ihan itse. Mitä ne sinulle kuuluvat?
Ja sinun vastauksesiko on yli 60 vuotiaan? En yhtään ihmettele, että epävarmuuden puuskakin voi iskeä - tämän kaiken tapahtuneen keskellä.
Ja se on rahakysymys, jos peruu itse lentonsa - tai lentoyhtiö peruu! Tuokin on selviö.
Tämä on kyllä hapannaamojen kohtauspaikka.
Minkä ihmeen epävarmuuden?
"Tuttavani tosin toivoo, ettei pääsisi lähtemään, koska takaisin tulo olisi kovin epävarmaa."
Ollaanko me jo niin ukkoutuneita/akkautuneita, että pienikin epävarmuus tulevasta (esim. mahdollinen viivästys matkalta kotiin tulosta) pistää toivomaan ettei koko matkaa tulisikaan?
Jos elämässä ei ole mitään epävarmuustekijöitä, ei ole mitään mielenkiintoista ja hauskaakaan. Odottamattomat tilanteet ns. poikivat aina jotain mukavaakin. Pitää vaan asennoitua, ja pitää itsensä tilanteista ajan tasalla. Ei kai me vielä nynnyjä muumioita olla, vai ollaanko? Minusta olisi vain mukavaa, jos matkalla "joutuisi" olemaan normaalia pitempään. No, toivottavasti jossain muualla kuin lentokentällä...
Tyttäreni tekstasi juuri viime sunnuntaina, et Hollannissa ollaan ja maanantaiaamuna pitäisi olla töissä, vaan kun ei ole lentoja että pitää kiertää nyt junalla, linja-autolla, rahtilaivoilla, taksilla ja lopuksi matkustajalaivalla Ruotsin puolelta Suomeen --- mielenkiintoista mutta rankaa avartumista totesti tyttö.
Juu, kaksi vuorokautta meni paluumatkaan Amsterdamista tänne. Nukkuakkaan ei juurikaan voinut, kun kaikki majoituspaikat on täynnään. Siinä sitä sitten odotussalien penkeilla, kuten ennenvanhaan nukkuivat, myös linja-atomatkalla, ja junamatkalla, eikä Suomeenkaan enää saanut hyttipaikkaa, mutta matkustamon penkki riitti hyvin.
Mutta totesi lopuksi, että "matkustaminen avartaa" ja naureskeli huvittuneesti, että oli ainakin mieleenpainuva paluumatka, ja mielenkiintoinen.
Olisi hyvinkin kehittävää meidän "ikähmistenkin" joskus joutua tilanteisiin, jossa pitää jopa ajatella ja toimia ITSE! Nuoriso osaa paremminkin ottaa uudet asiat iisisti - siitä vaan järkkäämään - me kuuskymppiset mieluusti mennään vaan kuin pässit narussa. Jopa matkatoimiston kautta varatuista valmismatkoista ollaan huolissaan, että jos jokin mutka tahi viivytys sattuu eteen. Minusta ei tosiaankaan kannata; kyllä sieltä ihmiset kotiin hoidetaan aikanaan. Jos olisin itse reissuun lähdössä niin en epäilisi yhtään vaan lähtisin, totta kai, vaikka kuinka tulivuoret vielä tupruttaisivat.
Harmin paikka muuten kun satuin Islantiin "väärään" aikaan, tulivuorenpurkaus olisi ollut hienoa nähdä ja kokea livenä.
Eipä muuta kuin sinne vaan takaisin... hyvää matkaa
Ei oikein onnaa kun nyt on muita suunnitelmia. Ja lennot Islantiin - epäilen - ei ihan äkkiä onnistu. Koska en ole mikään geologi tai tulivuorentutkija, niin varta vasten ei ole syytä matkaan lähteä. Jos kyseisenlaisen kokemuksen saisi ekstrana, niin sepä olisi poikaa. Tunnen toki näitä tutkijoitakin, Islannissa olleita. Ovat siellä vuorenvarmasti jo.
Läheltä piti -tilanteita on ollut muitakin, esimerkiksi Etna joskus 70-luvulla. Italian Stromboli toimii laimeasti koko ajan, sen pikku suitsutukset ja jopa laavavirran näin yömyöhän pimeydessä viime syksynä.
On tuo elämä joillakin tosi vaikeaa. Olen suunnitellut matkan varaamista ja lähtöä jonnekin tässä parin viikon säteellä. Jonnekin tarkoittaa ulkomaita. Se joko onnistuu tai sitten ei. Matkoihin liittyy aina riski, se on osa matkojen viehätystä tai tragediaa - sen mukaan, miten asiaa haluaa tulkita. Tämä juttu on varmaan jonkun naisen tekemä. Varminta on tietysti aina istuksia kotona komerossa tai kellarissa pohtimassa elämän syvintä tarkoitusta hautaan saakka, jos joku sieltä komerosta sittenkään huomaa hakea. Noh, jos ei kirjoittajan tuttava Turkista kotiin pääse, hän on niin sanotusti visusti turkissa ja lämmintä riittää. Sitä sinne mennään hakemaan - muun ohella.
Noup! Minä en pidä mistään keskeytyksistä, menen niin kuin ohjelmassa kuuluu mennäkin. Jos harvoin matkustava ihminen menee sen kerran jonnei muualle, on turvallista tietää reitistänsä kaikki. Huomioitava se, ettei kaikilla ole kielitaitoa , eikä osaamista.
Olette te kyllä suorastaan pahansuopaisia kirjoituksissanne,en muuta sa!
Kun niin osataan ja kivaa kun tulee mutkia matkaan, ei ole...san minä!
Minun reisuni pitää olla mutkaton, ja ymmärrän aloittajan kertoman mukaan , että kyseessä on vähän matkustanut ystäväjoka pelkää jäävänsä oman onnensa nojaan , josssss?
Yli 60v ei kaipaa mitään jännitystä , jos on kansakoulupohjalta lomailemassa. On ostanut matkan perille, jne. ja joutuisi tuollaiseen kaaos tilanteeseen, toivon että mietitään hieman ennenkuin Elvistellään!
No ei tässä ole varmastikaan tarkoitus ketään mollata, ainakaan minulla, ja tuskin muillakaan vastaajilla. En vaan todellakaan ymmärrä mitä pelkäämistä VALMISMATKAN ostajilla olisi, matkallahan ollaan silloin matkanjärjestäjän matkaoppaiden turvallisessa hoidossa koko ajan. Ja jos jokin mutka tahi viivytys tulee, niin asiat järjestetään parhain päin ja tilanteista ilmoitetaan jokaiselle ja neuvotaan lisää - selvällä suomen kielellä. Mitä ihmeen pelkäämistä silloin enää jää, tahi epävarmuutta? Ja on jopa mahdolliselle viivytykselle hyvä selitys, jos nyt sattuu olemaan vielä työelämässä mukana.
Tuskin on mitään elvistelyä, jos lähtee matkalle avoimin mielin eikä koko ajan peläten josko jotain arvaamatonta sattuisi kohdalle. Eikö matkasta jopa nauti enemmän, jos jotain pientä haastettakin sattuu eteen? Pieni ripaus rohkeutta lisää ja matkaan vaan!
Meirikki, koska et kestä muita mielipiteitä kuin omiasi. Jos nyt vaikka minun mielestäni matkoissa saa olla riskejä, totta helvatassa silloin omissa matkoissani niitä saa olla. Sinun matkoistasi en kirjoita enkä sinun mielipiteistäsi. Kirjoituksesi on muuten tyypillisesti suomalaisen rajoittunut siinä mielessä, että SINUN mielestäsi kaikkien pitää aina käyttäytyä samalla tavalla vielä tässäkin iässä! Vaikka sitä toivoisit, vaatisit tai huutaisit, on kuitenkin niin, että yksin saat huutaa ja vääntää, muut tekevät mitä tahtova ja viis veisaavat siitä, mikä mielestäsi on oikein tai väärin. Niin se valitettavasti menee.
Jos nyt tämän vihdoin oivallat ja lakkaat tekemästä yrityksiä vääntää muita mieleiseksesi, elämäsi helpottuu huomatavasti koska tuohtumiset vähenevät olemattomiin. Onhan tämä tietysti niin maan kamalan pahansuopaista. On monta tapaa elää ja katsoa asioita, sitä sanotaan näkökulmaksi jossakin. Miksi sinä et sallisi muita näkökulmia kuin omasi?
Kuusikytäkesäinenkin KAIPAA elämäänsä vielä jännitystä ja säpinää silloin tällöin. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Eivät myöskään pahansuopaisia, vaikka haluaisit niin uskoa - miksi? Olipa aloittaja kuka tahansa ja millainen tahansa, aihe on annettu ja Suomessa on sananvapaus. Aloittaja lienee aikuinen kuitenkin, vaikka aina siitäkään ei voi olla täysin varma.