Hieno avaus. Hyvä Tapani. Vihdoinkin Jämsässä on ymmärretty, että asioista keskusteltaessa tulee punnita kaikki vaihtoehdot. Olkoon loppu tulema sitten mikä tahansa. Aikaisemmin Jämsäläiset virkamiehet ovat vieneet omaa tulevaisuuden tavoitetta sokeasti eteenpäin, katsomatta ollenkaan peiliin. Asiat pitää kyseenalaistaa aina perin juurin.
Jämsän oppilasmäärän alenema on niin suuri, että keskustassa ja sen läheisyydessä asuvat oppilaat mahtuvat tulevaisuudessa selkeästi yhteen alakouluun. Ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista ylläpitää kahta alakoulua keskustan alueella. Jämsä on hyvin harvaanasuttu kaupunki, jonka pinta-ala on kuitenkin hyvin suuri. Lapset joutuvat kulkemaan hyvin pitkiä matkoja koulubusseissa. Tämän takia on järkeenkäypää, että kouluverkko on hajautettu. Päättäjät tehkööt jatkossa päätöksiä suuntaan tai toiseen, mutta nyt ainakin on avattu keskustelu aidosti ja oikein.
Jämsän oppilasmäärän alenema on niin suuri, että keskustassa ja sen läheisyydessä asuvat oppilaat mahtuvat tulevaisuudessa selkeästi yhteen alakouluun. Ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista ylläpitää kahta alakoulua keskustan alueella. Jämsä on hyvin harvaanasuttu kaupunki, jonka pinta-ala on kuitenkin hyvin suuri. Lapset joutuvat kulkemaan hyvin pitkiä matkoja koulubusseissa. Tämän takia on järkeenkäypää, että kouluverkko on hajautettu. Päättäjät tehkööt jatkossa päätöksiä suuntaan tai toiseen, mutta nyt ainakin on avattu keskustelu aidosti ja oikein.
Vastaukset 94
Vanhimmat
Jämsään rakentuu uusi perusopetuksen keskus Paunun ja Vitikkalan aluelle. Keskustassa ei tarvita toista perusopetuksen aluetta.
Kylkoulujen lopettaminen ei poista tarvetta poistaa toinen alakoulu keskustasta. Tämä siksi koska oppilaita ei vaan yksinkertaisesti riitä molempiin kouluhin. Ensin toinen alakoulu keskustasta pois ja sitten pienempiä kouluja tarpeen mukaan.
Paljonkos tämä Jämsä Nousuun hanke maksaa Leena Kilpeläisen suunnittelemaan "optimaaliseen kouluverkkoon " verrattuna?
Onko Alhojärven koulun miljoonapanostus todella tämän vaivan arvoinen ja keskustaopilaiden ajattaminen bussilla pitäjän toiselle laidalle ajateltu ihan vakavissaan?
Ei keskustaoppilaita ajeta mihinkään. He mahtuvat Vitikkalan kouluun ja rakenteilla olevaan Koskentien toiselle puolelle tulevaan kouluun. Hyvä että vihdoin on hoksattu, ettei kyläkoulujen lakkauttaminen voi olla mitkään itseisarvo.
Tällainen avoin hallinto ja keskustelu on myös enemmän kuin tervetullutta. Tätä juuri on haettukin.
"Ensin toinen alakoulu keskustasta pois ja sitten pienempiä kouluja tarpee"
Tuo nyt perustuu aika erinomaisen pessimistiseen näkemykseen väestökehityksestä. Näytä ihmeessä lukuja, jos sinulla sellaisia on.
Kouluverkkoselvityksen mukaan
Jokivarsi on peruskorjattu / laajennettu vuonna 1992.
Kehitettäväksi kouluksi ajateltu
Alhojärvi on peruskorjaamaton rakennettu 1959, odottaa 1,8 mijoonan euron remonttia ja lisäksi sieltä puuttuu ne oppilaatkin, jotka pitäisi kuljettaa sinne keskustasta.
Jotain muuta tässä täytyy olla taustalla, kun näin hassuja edes esitetään.
"Tällainen avoin hallinto ja keskustelu on myös enemmän kuin tervetullutta. Tätä juuri on haettukin."
Tämä on ihan turhaa leukojen lonksuttelua ja mielikuvien luomista niin pitkään kunnes 230 Jokivarren oppilaalle (v.2016) ositetaan jatkosijoitus paikka muuallakin kuin joidenkin haavekuvissa. Eikä tämä yhtään tämän konkreettisemmaksi voi muuttuakaan ennenkuin valmistelutiedot julkistetaan.
"rakenteilla olevaan Koskentien toiselle puolelle tulevaan kouluun."
Miten Jokivarren alakoulun oppilaiden sijoittaminen liittyy uuden yläkoulun rakentamiseen?
Oppilaat vähenevät kolmellasadalla. Jokivarressa on vain 230 oppilasta, eli vähänemä on enemmän kuin jokivarren oppilaat yhteensä. Eikä täällä koulujen lakkauttamisille ole ennenkään tämän kummempia perusteluita tarvittu. Kiinni vaan Jokivarren rottelokoulu, ja heti.
"Eikä täällä koulujen lakkauttamisille ole ennenkään tämän kummempia perusteluita tarvittu. Kiinni vaan Jokivarren rottelokoulu, ja heti."
Tästä ollaan samaa mieltä. Ei tarvita kustannustietoja esitetystä vaihtoehdosta. Ei ole merkitystä, vaikka tämä olisi ainoa vaihtoehto jota ylipäätään on valmisteltu. Kenenkään ei ylipäätään tarvitse tietää kuka, missä tai milloin on asian valmistellut ja missä valmisteluaineisto on. Ja varsinkaan Jokivarren koulun oppilaiden vanhempien mielipiteellä ei ole merkitystä. Ja jos sitä kysytäänkin niin se kannattaa antaa päättäjille niin myöhään, etteivät he ainakaan ehdi kuntalaisten näkemykseen tutustua.
Eihän nyt päätetylle päätökselle niin kummoisia perusteluja tarvi olla.
Näin ne kouluasiat on Jämsässä ennenkin hoidettu.
Vanhaan malliin vaan. Jokivarren rottelokoulu heti kiinni. Heti.
Kiitos äiti, kun kirjoitit tämän viestin puolestani.
"Oppilaat vähenevät kolmellasadalla. Jokivarressa on vain 230 oppilasta, eli vähänemä on enemmän kuin jokivarren oppilaat yhteensä. "
Uusimman tieteen mukaan Alhojärvi ei ole maailman napa, eikä kaikkia planeettoja voi pyörittää heidän mielensä mukaan.
Kolmensadan alenema ajaa lopulta myös Koskenpään oppilaat Jämsänkoskelle ja Länkipohjan oppilaat Halliin.
Siinä niitä riittää matonkutomispajoja ja konikulttuurisuuskeskuksia joka taajamaan.
Mutta kerro nyt ihmeessä mitä kaupungin kuljetuslogistikon laskelmat kertovat. Minkä nimisiin kouluihin Jokivarren alueen 230 oppilasta bussilla kuljetetaan. Kiinnostaa varmaan niitäkin, jotka harkitsevat rakentaa taloa Pietilän asuinalueen laajennukselle tai Könkkölän pellolle lähelle Kääpälää.
"konikulttuurisuuskeskuksia joka taajamaan. "
Pirusti on hevosia nykyään Jämsässä, mutta Monikulttuurisuuskeskusta tarkoitin, vaikkei kumpikaan kuulu kaupungin ydintoimialoihin. Komian tallin sais kyllä Alhoonkin...
Joo ja ALHOJÄRVELLE voisi siirtää ton kunnantalon, sieltähän nämä jämsän asiat nykyään hoidetaan.
Kilpeläinen on taistellut sivistystoimen budjetin kanssa. Puolikkaita 20 000 euron henkilötyövuosia on siirrelty tilkkutäkin reunalta toiselle, jotta opetus on saatu pyörimään.
Vihrolla ja Mattilalla on avarammat budjettiraamit. Ei tartte pelata napeilla, kun parilla miljoonalla eurolla pelastetaan aivan tarpeeton Alhon kyläkoulu.
"Ei keskustaoppilaita ajeta mihinkään. He mahtuvat Vitikkalan kouluun ja rakenteilla olevaan Koskentien toiselle puolelle tulevaan kouluun. Hyvä että vihdoin on hoksattu, ettei kyläkoulujen lakkauttaminen voi olla mitkään itseisarvo.
Tällainen avoin hallinto ja keskustelu on myös enemmän kuin tervetullutta. Tätä juuri on haettukin. "
Hallinnon ja päätöksenteon pitää kunnissa aina olla avointa, mutta nyt tämä avoimuuden on joku käsittänyt aivottomuudeksi. Jotain muutakin avoimelta hallinnolta vaaditaan, kuin sellaiseksi ilmoittautuminen.
*Avoimuus
*keskeneräisten asioiden läpinäkyvyys
*luotettavuus
*tiedonsaanti, palautteenanto, palautteeseen reagointi, osallistuminen.
Ei ole tietoa onko Jokivarren koulun muuttaminen valmisteilla vai keskustelua, kuka asiasta vastaa, keneen pitäisi ottaa yhteytta, miten palautetta käsitellään, mitä luotettavaa taustatietoa oppilasmääristä kuljetuksista ja kustannuksista on.
Paremminkin Mattila on järjestänyt huutoäänestyksen. Se joka hänen mielestään huutaa hänen omaan puhelimeensa kovimpaan ääneen Jokivarren lakkauttamisen puolesta on voittanut mielipide ja valmistelusta voidaankin edetä päätöksentekoon.
"Paremminkin Mattila on järjestänyt huutoäänestyksen. Se joka hänen mielestään huutaa hänen omaan puhelimeensa kovimpaan ääneen Jokivarren lakkauttamisen puolesta on voittanut mielipide ja valmistelusta voidaankin edetä päätöksentekoon."
Eihän tässä ole kysymys mistään hallinnosta sen paremmin kuin päätöksenteostakaan. Kysehän oli vain keskustelun herättämisestä.
Kun parempaakaan tietoa ei ole niin kaupungin toimia pitää arvioida menneiden tapahtumien pohjalta.
2008 vuoden lopulla Ruotsulan ja Partalan koulun lakkautustieto kirjattiin säästöpaketin päätöksen liitenippuun vain koulun nimi ja vuosi mainiten. Vanhempien kuulemisaineisto ei edes ehtinyt kaupunginhallituksen kokoukseen.
Päätöksestä valittaneiden vanhempien mielestä koulun lakkautuspäätös tuli ihan puskasta. Kaupunginjohtaja oli salattavanapidettävänä tietona ennalta esitellyt osalle luottamusmiehistä kouluverkkoratkaisua, joka sekin oli tyystin erilainen kuin päätettäväksi tullut.
Kaupungin virallisen vastineen mukaan kaupunki piti riittävänä tiedottamisena, että paikallislehdessä oli syksyn mittaan 2008 ollut yleisluonteisia kirjoituksia kaupungin taloustilanteesta. Yksityiskohtia, kuten kouluverkkoa ei näissä talouskirjoituksissa tarkasteltu.
Kouluverkon valmistelussa ei 2008 ollut mitään avoimuuden piirteitä, eikä mitään vaihtoehtoa edes vaivauduttu tekemään vertailupohjaksi.
Kaupunginjohtaja Mattilan 23.4.2010 JämsänSeudussa tekemä keskusteluavaus Jokivarren koulun muuttamisesta "kulttuurikampukseksi" on huomattavasti täsmällisempi ja selkeämpi kuin aiemmin 2008 toimittaessa. Tuskin siis savua ilman tulta. Olisi reilua antaa Jokivarren koulun jatkosta kiinnostuneille enemmän tietoa mitä sivistystoimessa oikein tällä kertaa puuhataan. Valmisteluun avoimen vaikutusmahdollisuuden antamisesta Jämsän kaupungin hallinnolla ei ole vieläkään mitään näyttöjä.
". Tämä siksi koska oppilaita ei vaan yksinkertaisesti riitä molempiin kouluhin"
Olisko liikaa vaadittu pyytää konkreettisia lukuja näkyville, jos aletaan noin radikaalisti uutta linjaa vetämään.
Nykyisten ennusteiden mukaan Seppolan keskusta-alueen lapset eivät sovi pelkästään Vitikkalaan. Ylivuotolistan oppilaat pitäisi kuljettaa muihin kouluihin Hallia myöten.
Hankalaa on yrittää keskustella mielikuva kyläpolitikoijien kanssa, jos he yrittävät mennä sammutetuin lyhdyin kaupunginvaltuustoon asti.
"Jämsän oppilasmäärän alenema on niin suuri, että keskustassa ja sen läheisyydessä asuvat oppilaat mahtuvat tulevaisuudessa selkeästi yhteen alakouluun."
No mitenkäs sijoitat 2016 Jokivarteen arvioidut 229 oppilasta uudelleen?
Ja minkähän vuoksi palvelurakenneuudistuksen perimmäinen henki hyökkää kohti vaikeita ja pakollisia uudistuksia nyt 180 astetta eri suuntaan kuin kaksi vuotta sitten?
Jokivarren oppilaat mahtuvat Vitikkalaan, myös Kaipolassa ja Mäntykalliolla on tilaa. Kyläkoulukeskusteluissa on vaadittu että myös keskustan kouluverkkoa tiivistetään oppilasmäärien laskiessa ja nyt sitä ollaan tekemässä. Hyvä!
Kyläkoulut on myyty ulkopuolisille mutta Jokivarsi jää kaikkien käyttöön jatkossakin. Koulutuksellinen ja alueellinen tasa-arvo toteutuu tämän ehdotuksen myötä.
Kun nuo perustelut on jo noin hyvin valmiina olemassa niin julkistakaa nyt saman tien se koko paketti.
Turha luoda mielikuvia "Mäntykalliossa tilaa ja Kaipolaan" sopii jos ei kerrota määriä ja tiedetä haluavatko vanhemmat kuljetuttaa lapsiaan autolla muualle Jokivarren koulun kulmalta.
"Jokivarsi jää kaikkien käyttöön jatkossakin. Koulutuksellinen ja alueellinen tasa-arvo toteutuu tämän ehdotuksen myötä."
Eli tervetuloa jämsänkoskelaiset Jokivarren koululla harrastamaan. Ja pakko teidän onkin, sillä Köpis ja Pöllölä on pian myyty. Jämsäläiset ovatkin tasa-arvoisempia kuin koskelaiset.
Ei muuta kuin nykyaikainen Jokivarren koulu kiinni ja aletaan remontoimaan kalliisti syrjäkylien hökkelikouluja joihin sitten lapset kuskataan. Varmaan piruuttaan heitti mattila hyeenalaumalle tämmöisen luun kaluttavaksi. :-D
Siinä vaiheessa kun virkamies on omasta mielestään esittämässä "kokonaisuuden kannalta kustannustehokasta tilaratkaisua" kannattaa kuulijan ottaa varmistin pois päältä. Tarvitaan melko erikoista prismakaukoputkea, jolla tuon kokonaisuuden edullisuus veronmaksajille selitetään.
Monipuolisuusvaatimukset kuuluvat luonnonhoitoasioihin. Ei missään vaadita monipuolistamaan muuten ymmärrettävää kouluverkkoa yhdellä vähäoppilaallisella, kalliilla, huonokuntoisella ja väärässäpaikassa sijaitsevalla koululla. Ei vaikka se sijaitsisi vt sivistysjohtajan sydäntä lähellä.
Kaupunginjohtajan esitys Jokivarren koulun sulkemisesta pois koulukäytöstä oli hyvä ajatus josta voidaan lähteä rakentamaan kansalaiskeskustelua.
Ensiksi pitäisi tehdä analyysi kaupunginjohtaja Mattilasta.
Hänethän pyydettiin Jämsän kaupunginjohtajaksi tilanteessa jossa oman kuntansa konkurssitilanteeseen ajaneet Kuoreveden ja Jämsänkosken johtajat olivat saaneet tehtäväkseen johtaa Jämsän kaupungin suuruudenhulluja johtajia ja luottamushenkilöitä Suur-Jämsänä, suusr-velallisena, suur-köyhänä,
suur-Himoksen kehittäjänä, suur- työttömien työllistäjänä, suur-kouluttajana, suur-arvonimien jakajina, suur-eläkevakuutuksien jakajina, suur-omaisuuden lahjoittajina, suur-omaisuuden alihintaan myyjinä jne.
Kaupunginjohtaja Mattila näytti todelliset kykynssä. Hän todisti ja johti kaupungin johtavia virkamiehiä ja luottamusmiehiä sekä jämsän kaupungin asukkaita ymmärtämään miten väärässä he olivat. Todellisuudessa Jämsä oli Suomin köyhimpiä kuntia. Suuri 120 000 000 markan sähkömyyntirahastokin oli talouspäällikön miljoona säkkinä vain tyhjää ilmaa ei rahaa. Kaik ol männy. Jämsän kaupungin tulotkin oli liioiteltuja ja vähäisille tuloille oli pakko nostaa verotus valtakunnalliselle huipulle, että olisi sen verran rahaa jolla voisi maksaa kaupunginjohtajalle palkkaa. Lähes kaikki kaupungin toiminta piti lopettaa, varsinkin syrjäkyliltä joissa oli täysin turhaan jopa koulujakin.
Himoksen (9 000 000 000 ) yhdeksän miljardin investointisuunnitelmat oli liikaa kaupungille joka eli velanottorahoituksella. Jatkuu pari sivua ....
Kun kaikki mahdollinen toiminta on lopetettu niin pitää tätä linjaa jatkaa. Nyt on lopetettava kaikki mahdoton. Seppolan koulustakin tulisi hyvä nuorten, työikäiasten ja senioreiden kansalaisopisto-, harrastus- ja vapaaehtoistoimijoiden toimintaympäristö Jokilaakson kulttuurikampukselle.
Ei se vaan käy. Se tulee lopettaa niin ettei peruskiveäkään jää. Kaupunginjohtaja oli oikeassa, että työväenopisto tulee lopettaa ja tilalle vain muodollinen kansalaisopisto. Hyvä ajatus tästä ainakin jämsäläiset ovat samaa mieltä.
Anteeksi kuulen netistä taustamurinaa. Taitaa kaupunginjohtaja seurata mitä kansalaismielipiteitä tuossa kirjoittelen. Toki tottelen käskemättäkin. Minä lopetan tämänkin tähän kun kaupunginjohtaja kerran näin haluaa.
"Ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista ylläpitää kahta alakoulua keskustan alueella. Jämsä on hyvin harvaanasuttu kaupunki, jonka pinta-ala on kuitenkin hyvin suuri. Lapset joutuvat kulkemaan hyvin pitkiä matkoja koulubusseissa. Tämän takia on järkeenkäypää, että kouluverkko on hajautettu."
Ketjun aloituksen väitteet ei oikein avaudu. Jämsä on harvaanasutettu ja laaja-alainen kaupunki. Kaupungintalolta on 20 kilometriä Länkipohjaan, Halliin, Juokslahdelle ja Koskenpäälle. Olisiko tuo 20 kilometriä siis hyvin pitkä matka. Kaupungintalolta on Kaipolaan alle 10 kilometriä, ei siis kovin paljon. Puolessa matkaa Kaipolaan on Alhojärven koulu. Kun Alhojärveltä on kahdelle muulle koululle viitisen kilometriä matkaa, niin minne heidät sitten pitäisi kuljettaa, jotta Alhojärven lapset joutuisivat kulkemaan hyvin pitkiä matkoja koulubusseissa? Kuhmoisiinko. Heillä on ainakin ollut toiveena päästä Etelä-Jämsän kouluun.
"Himoksen (9 000 000 000 ) yhdeksän miljardin investointisuunnitelmat oli liikaa kaupungille joka eli velanottorahoituksella."
Minkä takia sinä mulkku toistuvasti tuuppaat tänne tämmöistä paskaa? Suunnitella ja ideoidahan voi vaikka 100 000 000 000 000 000 edestä, eihän se mitään maksa. Missään vaiheessa kaupungille ei ole suunniteltu yhdeksän miljardin investointipakettia. Himoksen suunnitelmat on yritysten rahoituksella toteutettavia, jos ne joskus toteutuvat.
Sun kannattaisi tässä vaiheessa panna korkki kiinni.
Kumman viesti tuossa vaikuttaa juopuneen höpinältä? Kysyn vaan.
Google: Himoskylä 2015 investointiohjelma 2008 - 2011.
Kokonaiskustannusarvio 1 189 000 000 euroa. Sivu 19.
Laske pois niin siitä tulee 9 000 000 000 mummonmarkkaa jonka toteuttamisen Jämsän kaupunginvaltuusto on hyväksynyt.
Suunitelma tehtiin Jämsän kaupungin veronmaksajien rahoilla ja sitä on toteutettu vain Jämsän kaupungin veronmaksajien varoilla.
Toteutuksiin kuuluu mm. Patalahden kanavan järjettömään toteuttamiseen littyvä kaupungin järjetön rahoitus.
Siihen kuuluu Himos Centteri joka toteutettiin kaupungin rahoilla ja luovutettiin yhtiön osake-enemmistö osakeyhtiölle. Maksettu sen jälkeen yrittäjälle EU-tirektiivien vastaisesti vuosittain
yli 40 000 euroa laitonta yritystukea.
Siihen kuuluu golf-kenttä jota on toteutettu kaupungin varoilla ja jonka lahjoitetulta maa-alueilta
yrittäjät hakkasivat puustoa tuhansia m3.
Haluaako mulkero, että jatkan luettelointia - tietoa löytyy enemmän kuin arvaatkaan.
Joka epäilee niin lukekaa yllä löytyvästä kohteesta miten kaupungin verovaroja syötetään velanoton lisäksi hämärätouhuihin ja huomioikaa - suunnitelmat tehtiin kaupungin verovaroilla.
Nauramista rahoitussuunnitelmissa riittää. Tuulimyllypuistot, kallio-onkalot, venehotelli ym ym.
Kyllä kaupungilla on ahkera Jämsek Oy ja käytössä on veronmaksajien miljardit eurot.
Onko tämä ihminen vähän yksinkertainen vai valehteleeko tahallaan? Ei kai kukaan voi olla oikeasti niin typerä, että kuvittelisi Master Plan -suunnitelman toteuttamisen tapahtuvan kaupungin rahoilla?
Joko saadaan juhannuksen valtuustoon mennessä päätettäväksi Alhojärven koulun peruskorjaus ja varustaminen miniyhtenäiskouluksi?
Menee ihan sivistyslautakunnan linjausten mukaan. Välillä kun supistetaan keskustan kouluista ja laitetaan kapuloita Seppolan koulun rakentamiseen, niin riittää rahat Etelä-Jämsän kyläkoulujen kehittämiseen.
sivistyslautakunta voisi ehdotta alhon koululla pidetävän sihteeriopiston iltakurseja
.....ja Mattila iltasivutoimiluvalla Nokialta opettajaksi
"Vihdoinkin Jämsässä on ymmärretty, että asioista keskusteltaessa tulee punnita kaikki vaihtoehdot."
Oppilasmäärien alenemaan tulee huolestuneena tarttua ennakkoluulottomin toimin käsiksi. Jotta syntymättömiksi aiotut lapset saataisiin koululaisiksi, tulisi kunnanvirastoihin, nuorisotiloihin, neuvoloihin ynnä nuorison huvitilaisuuksiin laittaa ilmaiseksi jakoon huomaamattomasti rei 'itettyjä spärdäreitä. Kun ongelman luonne saadaan käännettyä, voidaan tällaisia kampanjoita suunnata myös kuntaosa-alueittain ottaen tarkoin huomioon kunkin lähikoulun täyttöaste ja opettajaresurssin eläkelöityminen suunnitteluperiodin kuluessa.
Avoin keskustelu kouluverkosta on tarpeen. Poliitikkojen on kuitenkin vaikea yhtäkkiä opetella uusia tapoja. Sanotaan, että helpoimmin poliitikon valehtelun huomaa hänen huuliensa liikkumisesta.
Aivan yllättäen Jokivarren lopetusvaihtoehto ei Mattilan mieleen ei ole voinut tulla. Aivan sattumaa ei voi olla sekään, että sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläisen valmis esitys Lahden koulu ja Alhojärven koulun lakkauttamisesta vedettiin peräti kahteen otteeseen pois kaupunginhallituksen kokouksesta menneen talven aikana.
Sivistystoimi on nyt miehitetty sijaisvoimin. Uusia Mattilan hahmottelemia tilajärjestelyjä ei kukaan ole vielä ehtinyt valmistella. Kuitenkin Mattilalla on tarkka käsitys siitä, ettei Jokivarren oppilaiden sijoittaminen ole ongelma. Kesäkuulle, jolloin valmista pitäisi olla, ei ole pitkä aika.
Kukaan ei ole valmistellut mitään, kukaan ei tiedä virallisesti mitään, mutta uusi ratkaisu on jo hahmoteltu.
Mistä kohtaa pitäisi osata huomata nyt se uusi hieno toimintakulttuuri?
Turhaa kitinää. Onhan tämä ollut sovittuna ja tiedossa jo monta vuotta. Nyt päästään viemään suunnitelma toteutukseen.
Nyt meillä on Kilpelän valmisteluratkaisu kouluverkon optimoinnista, joka on päätetty tehdä, mutta toteutuspäätöstä ei ole päätetty toteuttaa.
Alhojärven suojeluratkaisu, joka on "päätetty", vaikka sitä ei ole päätetty valmistella.
Yläkoulun rakentamisen aloittamispäätös, jonka aloittaminen on päätetty keskeyttää.
Sivistyslautakunta, joka antaa vastauksia kysymyksiin, joita ei ole kysytty ja joissa se ylittää toimivaltansa, ja jättää vastaamatta kysymyksiin joihin vastaaminen on sille annettu tehtäväksi.
Jokivarren rehtoriksi tilapäisesti nimitetty Alhojärven rehtori on opetusjohtajan sijainen, koska opetusjohtajaksi tilapäisesti nimitetty Mäntykallion rehtori on irtisanoutunut oppilasvarojen kavalluksen vuoksi. Hän (Jokivarren rehtoriksi tilapäisesti nimitetty Alhojärven rehtori) hoitaa myös sivistysjohtajan tehtäviä varsinaisen sivistystoimenjohtajan ollessa sairaslomalla.
Tilapäisiä rehtorinimityksiä on paljon muitakin, en vain jaksa tarkistaa, kuka oli missäkin. Ainakin eräässä vaiheessa opetusjohtajana ollut henkilö sijaistaa Vitikkalan vuorotteluvapaallakohan olevaa rehtoria.
Koskella on yksi rehtori rehtori ellei sitten korkeimmassa hallinto-oikeudessa sittenkin todeta, ettei hän ollutkaan rehtori ennenkuin niin uudestaan päätetään.
Jokivarren koulua on ehdotettu lopettaa, vaikka sitä ei ole kukaan missään valmistellut, eikä vakavasti ehdottanutkaan, mutta se olisi sen sivistyslautakunnan muutosesityksen mukaista, jossa lautakunta ei muistanut hallituksen tehtäväantoa, budjettirajoituksia, kenenkään mielipiteitä ja ylitti toimivaltuutensa.
Joten VT VT sivistystoimenjohtaja antanee ehdotuksensa pian, sillä pianhan se pitää antaa, että edes jostain aikatauluista pidetään kiinni ettei tulisi niin kiire päätöksenteossa kuin vuoden 2008 koululakkautuksissa. Kovin paljon hallinto-oikeuden lyhyehköksi katsomasta kuntalaisten vaikutusmahdollisuudesta ei voi lyhentää, sitten tarvitaan jo sekuntikelloa.
Onneksi Nokialle muuttava tehtäväänsä erittäin motivoituneesti ja pitkäjänteisesti hoitava kaupunginjohtaja Mattila, valppaasti ja ulkoapäin ylhäältäkatsoen tekee tässäkin asiassa koko Jämsää oikeudenmukaisia ja viisauta päätöksiä.
Kerro mikä tässä tarinassa ei ollut tosi?
Mites tämä tarina jatkuu?
Herääkö joku kuolleista, paljastuuko joku tyttärensä lapseksi, saadaanko KHO:sta uusia päätöksiä, kuka saa burnoutin, löytyykö Paunusta merkkejä UFOista, vai paljon muuta?
Jos tämä on K-18 sarja, mukaan pitää lisätä kolmiodraamaa, pettämisiä ja kiristämistä.
Ja ehdottomasti kiintiöedustus seksuaalivähemmistöistä ja maahanmuuttajista.
Maahanmuuttokeskus pitää ehdottomasti kirjoittaa osaksi kouluratkaisua.
Tuohon voisi vielä lisätä erikoisen tavan tehdä soapopera näytelmää. Ensitöikseen kouluverkkonäytelmän työryhmän käsketään heittää näytelmän valmiin käsikirjoituksen (kouluverkkoselvitys) roskiin. Esitys muuttuukin improvisaatio saippuaooppera teatteriksi. Kaupunginjohtaja vaihtaa välillä esityksen tyylilajia (säästetään, rakenneuudistetaan, hajautetaan, ihan sama mulle tässävaiheessa) ja improvisaatioteatteriin kuulumaton kuiskaaja Tehri heittelee pömpelistään dialogiin sisällytettäviä vuorosanoja, kuten "Alho on säilytettävä" , "mitäs jos lopetetaankin Jokivarsi?" Sairaslomien vuoksi teatterin talonmies hoitaakin valaistuksen lipunmyynnin ja puvustuksen ja väliajalla kahvia ja pullaa tarjoilevat avustajat ovat irtisanoutuneet jäätyään kiinni konjakinkavalluksesta.
Alhon koulunjohtaja/ vt opetusjohtaja/ vt sivistystoimenjohtaja esittää tulevassa sivistyslautakunnan kokouksessa:
"Vuoden 2010 lisätalousarviosta kaupungin johtoryhmä edellyttää rakenteellisten muutosten aikaansaamista. Sivistystoimi on esittänyt rakenteellisina muutoksina esimerkiksi kouluverkon supistamista. Tätä ei ole kaupunginhallituksessa hyväksytty ja tämän johdosta sivistystoimi toteaa, että numeroita ei voida muuttaa ilman rakenteellisia muutoksia."
Ovatkohan ainakin puoli vuotta valmisteilla olleet Talouden Uudistamisohjelma II - toimet edenneet yhtä dynaamisen tarmokkaasti muissa hallintokunnissa kuin sivistystoimessa.
Kaupunginhallituksen ohjeistuksen mukaisesti sivistystoimenjohtaja Kilpeläinen laati kouluverkon optimointisuunnitelman.
Sivistyslautakunta väisti velvollisuutensa ja ylitti toimivaltuutensa antamalla lausunnon jonka mukaan kylät alkavat talkoisiin ja säästöt kohdennetaan keskustojen kouluihin.
Kaupunginhallitus ei ole suostunut käsittelemään kahdesti kokoukseensa tuotua kouluverkon optimointiohjelmaa. Joten kun hallintokunta on tehnyt kaupunginhallituksen määräämän säästösuunnitelman, on pallo nyt jäänyt kaupunginhallitukseen jumiin.
Mattila sanoo kouluja olevan liikaa, ja heittää lopetettavaksi Jokivarren koulun nimen, vaikka se ei ole tähän mennessä tullut kenenkään vakavasti otettavan toimijan mieleen, eikä esiinny kouluverkkosuunnitelman tulevaisuusvaihtoehdoissa. Sivistyslautakunnalla ei ole edes toimivaltaa lakkauttaa koulua. Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen käsissä on koululakkautukset. Sivistyslautakunnalla olisi jo ollut mahdollisuutensa ottaa lakkautuksiin kantaa, mutta kyläkoulupoliitikot eivät siihen kyenneet, säästää pitää, mutta "jostain muualta".
Jotta sivistytoimi voi tehdä siltä edellytettyjä rakenteellisia muutoksia ja määritellä oppilaaksiottoalueet uudelleen, pitää kaupunginhallituksen yrittää kolmannen kerran haluaako se vieläkään käsitellä sivistystoimen rakenteellisia muutoksi, nyt kun sivistylautakuntakin on asian käsitellyt. Mattilalla näyttää olevan niin kovat sitoumukset oman koulupolitikointinsa puolesta, että hän ennemmin jarruttaa asioiden etenemistä kautensa loppuun asti, kuin suostuu kerrankin katsomaan kouluasioita tosiasioiden valossa.
Ei näytä kukaan enää muistavan, että ennen näitä syrjäkylien sulkemisuhkia niille kaikille vaadittiin kylien puolesta isoja remontteja. Kun sulkemisuhka tuli, suut pantiin suppuun ja lopulta alettiin jopa kehua koulujen hienoa kuntoa. Totuus on kumminkin se, että ne kaikki ovat isojen ja kalliiden remonttien tarpeessa. Mitään järkeä ei ole ryhtyä vanhoja taloja remontoimaan, kun meillä on hyvät uudet koulut keskustassa.
Nykyisenä homehuuman aikana kannattaa muistaa sekin, että joka ikisestä vanhasta talosta löytyy näitä homeita. Ne eivät vain tunnu tällä hetkellä sivukylien kouluissa ketään haittaavan.
Jämsässä ei ole ollut tapana remontoida kouluja, tehdä edes kaikkein välttämättömimpiä huoltotoimia. Hyvä esimerkki on Seppola, joka on purkukunnossa. Tätä taustaa vasten vaikuttaa siltä, että isot ja kalliit peruskorjaukset on otettu esille vain sen vuoksi, että saadaan tekosyy koulun lakkauttamiselle.
Minäkin olen ollut ainakin kahdessa kyläyhdistyksessä vaatimassa kyläkoululle isoa remppaa. (Kumpikaan ei ollut Alhojärvi) Sitten pistettiin kiireesti suut suppuun, kun huomattiin, että pentele. kouluhan taidetaankin lopettaa. Yhtään semmoista kyläkoulua ei Jämsässä ole, joka ei vaatisi miljoonaremonttia pitempään toimiakseen.
Kaupungin nettisivuilta löytyvästä kouluverkkoselvityksestä tuokin löytyisi. Koulujen esittelyissä on rakennusvuodet, ja mahdolliset laajennukset ja peruskorjausvuodet. Seppolan koululla ja kaikilla muillakin isommilla kouluilla on tehty uudistuksia ja peruskorjauksia.
Alhojärven koulu on tässäkin suhteessa poikkeus. Se on ainoa aikakautensa (1950-luku) peruskorjaamaton koulurakennus, jossa koulutoimintaa yritetään jatkaa. Samaan kouluverkkoselvitykseen on kirjattu Alhojärven koulua odottava 1,8 miljoonan euron peruskorjaus. Kun koululakkautuksista päätettiin vuoden 2008 lopulla kukaan virkamiehistä ei lähtenyt tuon 1,8 milj euron "takuumieheksi". Alhojärven valtuutetuistakin vain yksi eli Veli-Matti Valkeajärvi oli valmis "takaamaan" henkilökohtaisesti rahojen järjestyvän.
Kaikesta tästä huolimatta Alhojärven pysyvämpää jatkoa taas suunnitellaan. Sehän on vain järjestelykysymys. Koulu voidaan remontoida, jos kaikkialla muualla opetustoimessa kiristetään vyötä entisestään. Lasten puuttuminenkin voidaan korjata; ajatetaan bussilla lapsia keskustan hyväkuntoisen lakkautettavan koulun vierestä niitä Alhoon.
Kouluverkkoselvityksestä:
Jämsän yläaste/Seppolan koulu
Yleistä: Vuosiluokat 7.-9.
Oppilasmäärä: lv. 2008 - 2009 493
Oppilasmäärä lv. 2013 - 2014 424
Opettajamäärä: 36
Koulurakennus: Valmistumisvuosi 1953, peruskorjaus 1981. Uudisrakennus suunnitteilla
Paunuun v. 2010 -2011
Minulta on vuosikymmenten mittaan lopetettu kolme lähikoulua. Yhdelläkään kylällä emme ryhtyneet kateellisina sättimään niitä kyliä, jotka koulunsa säilyttivät. Olette säälittävää porukkaa.
(Enkä asu Alhojärvellä).
Kukahan siihen sättimiseen joutuu turvautumaan, kun asiapohjalta ei keskustelu suju toivotulla tavalla.
Sääli kanssakilpailijoita kohtaan ei ole kuulunut ainakaan Alhojärven pelitapaan, kun he ovat röyhkeällä tavallaan pitäneet pintansa pudotuspelikamppailuissa.
Jos Alhojärven tilanne vaikuttaa säälittävältä, kun asiatietojen pohjalta keskustelua yrittää asiallisesti käydä, niin se on niiden asiatietojen vika, ei kirjoittajan.
Voi olla, että joku on remonttia vaatinutkin, mutta kaupungilla ei kuitenkaan ole pienintäkään aikomusta remonttia tehdä. Ei ole ollut tapana remontoida kouluja. Mitäs suotta, kyllä ne vielä kelpaavat ihan hyvin.
"Seppolan koululla ja kaikilla muillakin isommilla kouluilla on tehty uudistuksia ja peruskorjauksia."
Jos tämä pitää paikkansa, silloin on kyllä kolmen markan suutarit tehneet viiden markan vahingon.
Jossakin vaihessahan piti hommalle panna stoppi, ennenkuin Mattilan ja Kilpeläisen koululakkauttamo lakkauttaa kaikki kyläkoulut. Se nyt vain sattui Alhojärven kohdalle.
"Se nyt vain sattui Alhojärven kohdalle. "
Olipas varsinainen yhteensattuma.
JÄMSÄ NOUSUUN YHTEISTYÖLLÄ
Jämsän kaupunki on monin tavoin ihanteellinen paikka asua ja elää, mutta tällä hetkellä suurin osa voimavaroistamme menee talouden tilan parantamiseen. Tätä tilannetta ei helpota, että kaupunginjohtajamme ja muut johtavat viranhaltijat, jotka päivittäin tekevät töitä asioiden korjaamiseksi, saavat jatkuvaa julkista kritiikkiä työnsä hoitamisen johdosta.
Tällä hetkellä Jämsän kaupungin tärkein asia on ehdottomasti talouden tasapainottaminen ja elinvoimaisuuden turvaaminen. Mikäli epäonnistumme näissä kahdessa asiassa, emme pysty millään tavoin myöskään tarjoamaan niitä lakisääteisiä palveluja joita kunnan tulee tarjota ilman, että velkaannumme vuosittain huimasti lisää.
Kuntamme todellisen taloudellisen tilan huomioon ottaen me allekirjoittaneet luottamushenkilöt annamme kaupunginjohtaja Tapani Mattilalle ja muille johtaville viranhaltijoille täyden tukemme heidän työssään parantaa kuntamme taloutta ja pyydämme työrauhan antamista heille.
Terhi Jokinen ja Veli-Matti Valkeajärvi
valtuutettuja Alhojärveltä
Onko se Terhi Jokinen Mattilan haamukirjoittaja? Säästöpaketti I:sen aikaan Terhi ja Mattila kirjoittivat samaa tarinaa laajan kaupungin välttämättömästä tarpeesta keskittää palvelut suurempiin yksiköihin.
Nyt kun Terhin oman kyläkoulun palvelut pitäisi lopettaa ja tuottaa tehokkaammin keskustassa, kelkka kääntyy ja Mattila avaa keskustelua kouluverkon hajauttamisen puolesta. Iso ja hyväkuntoinen Jokivarren koulu pitäisi lakkauttaa ja järjestää lisäoppilaat ja miljoonaremontti Alhojärven koululle.
Jos talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa, niin eihän toimenpiteet parinvuoden välein voi päinvastaisia. Ensin säästetään keskittämällä ja säästämistä edelleenjatketaan hajauttamalla. Tuolle nauraa variksetkin. Jos kaupungin taloudessa ei ole yhtään löysiä, niin on löysää puhetta heittää ilmaan esityksiä miljoonakorjauksia vaativan turhan kyläkoulun pelastamisesta.
Koulujen lakkautuksella enempää kuin säilyttämiselläkään ei kaupungin taloutta ratkaista suuntaan eikä toiseen. Oppilaiden opettaminen maksaa aina, ilmaisiksi oppilaat ei muutu, vaikkla miten vekslaillaan koulurakennusten kanssa.
"kaupungin taloutta ratkaista suuntaan eikä toiseen. Oppilaiden opettaminen maksaa aina"
Jos on noin, niin sitten kaupungin toimilta voidaan hyvin vaatia johdonmukaisuutta, ja tasapuolisuutta opettajia, oppilaita ja eri kyläkuntia kohtaan.
Onhan se nytkin ollut johdonmukaista. Lakkautetaan koulut sieltä, missä ei asu luottamusmiehiä ja missä arvoidaan vastustuksen olevan helpoimmin murrettavissa. Tätä suunnitelmaa on noudatettu erittäin johdonmukaisesti. Järkähän touhussa ei ole ollut hiukkaakaan, mutta se on taas toinen asia.
Johan on kumma, jos ei johtavia virkamiehiä ja heidän johtamistapaansa - salaile, hajoita ja hallitse - saa edes kritisoida! Mistäs lähtien työrauha on tarkoittanut arvostelun kieltämistä? Talous on saatava kuntoon, mutta tapa millä sitä on pyrytty hoitamaan, ei kestä tarkastelua ollenkaan.
Täysin käsittämätöntä on, jos valtuutetut vielä seisovat tämän "salaile, hajota ja hallitse" -politiikan takana!
Onko joku käynyt kaupungintalolla häiritsemässä virkamiesjohdon työntekoa, vai mistä on kysymys?
Tähän asti opetusta on haluttu keskittää niihin uudenaikaisiin kouluihin, jotka pystyvät tarjoamaan nykyaikaiset opetustilat lapsille. Mikä järki on alkaa pakottamaan lapsia vanhanaikaiseen yhdysluokkaopetukseen ja alkeelliseen oppimisympäristöön, missä ei ole turvallisia käsityötiloja ja sisätiloja liikkumiseen kura-aikana.
Suuri ei olekaan enää kaunista. Äärimmäisen tehokkuuden tavoittelun ei toivotut sivuvaikutukset johtavat lopulta äärimmäiseen tehottomuuteen.
Mitä se äärimmäinen tehokkuus on? Suuremmat koulutko?
Jos Jokivarresta lakkautetaan 230 oppilaan koulu ja heivät ripotellaan pienempiin ja huonokuntoisempiin kouluihin ympäri Jämsää bussilla, niin sitä minä kutsuisin ylitehokkuuden tavoitteluksi.
Suuremmassa monisarjaisessa koulussa tehokkuus syntyy ryhmien muodostamisen joustavuudesta. 48 oppilaan ikäluokka voidaan ensimmäisillä luokilla jakaa kolmeen 16 oppilaan ryhmään ja myöhemmillä luokilla kahteen 24 oppilaan ryhmään. Osassa kyläkouluista opetus on tuplahintaista isoon kouluun verrattuna ja osassa isoa koulua halvempaa, halvimmat ja tehokkaimmat on kuitenkin päätetty lopettaa.
Kyläkoululla 24 oppilaan yhdysluokan vetäjä on tehokas työn sankari, mutta kuka opettajista siihen suostuu.
Pienessä koulussa sijaistamisissa on olematon jouston vara.
Talousjohtaja Luostarinen ei pari vuotta sitten antanut mitään toivoa Alhon koulun korjaamisesta. Leikkauslistoja ja lomautuksia on vain lisätty sen jälkeen. Pitäs talousjohtajan puhaltaa pilliin kun taas hypitään aisan yli ja kehitellään ylimääräisiä "houkutuksia". Vai onko Vakeajärvi järjestänyt lupauksensa mukaan sen rahoituksen itse?
Vihro on aina vihannut yhdysluokkaopetusta ja vähätellyt sitä. Nyt kun se itse on taas vaihteeksi sivistystoimenjohtajana se sitten yhtäkkiä haluaa lopettaa Jokivarren koulun ja siirtää lapset kyläkouluun yhdysluokkiin opetettavaksi. Eihän tässä ole pentele mitään järkeä.
Soppa tulevaisuuden kouluverkosta saa vielä uusia ulottuvuuksia, jos Korkein Hallinto-oikeus purkaa aiemman päätöksen Ruotsulan ja Partalan koulun lakkauttamisesta palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Päätös voi tulla hyvinkin pian.
Uusien poliittisten tuulahdusten mukaan hajautettu ja monimuotoinen kouluverkko voisikin olla tavoiteltava. Koulujen jatkolle tai lopettamiselle pitäisikin olla yhdenmukaiset ja mitattavat kriteerit. Tutkijoiden mukaan lopettaminen on hyväksyttävissä vain jos:
- oppilasennuste on heikko ja aleneva
- koulurakennuksen kunto on huono
- koulurakennuksen säilymisellä ei ole suurta merkitystä kyläyhteisölle.
Tällöin lopetettavaa koulua ei voitaisi valita vain nimen Alhojärvi, Jokivarsi, Lahdenkylä, Partala tai Ruotsula perusteella.
Jämsän kaupungin ja Jämsänkosken kaupungin yhdistyminen
HALLINNON JA PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA
Hyväksyttävän koulun ylläpidon minimioppilasmäärän määrityksestä huolimatta kouluverkkoa tarkastellaan
kuitenkin kokonaisuutena, missä otetaan huomioon
1) oppilasennusteet
2) oppilaskohtainen resurssi, johon kuuluu palkkauskustannukset, kiinteistön ylläpidon
kustannukset, kuljetuskustannukset, oppilaan opetukseen liittyvät materiaalikustannukset
3) koulumatkaan käytettävä aika ja koulureitin turvallisuus
4) pedagogisesti perusteltujen opetusryhmien muodostuminen
5) koulukiinteistön edellyttämistä investoinneista aiheutuvat kustannukset.
Päivittäkää tuo palveluidenjärjestämissuunnitelma ennenkuin esitätte Alhojärven 1,8 miljoonan euron rempan vaativalle koululle jatkoaikaa. Kyllä valtuusto ymmärtää, että Alhojärven koululle pitää muotoilla muusta kunnasta poikkeavat toimintaperusteet. Vaikka näin:
Alhojärven koulun toimintaa voidaan jatkaa vaikka:
1) Oppilasmäärä ei ole vuosikausiin antanut perusteita toimia 3 opettajaisena kouluna ja oppilasennuste alenee edelleen.
2) Oppilaskohtainen kustannus on kyläkoulujen suurimpia, mutta koulunjohtaja Vihron mukan se on vaan ihan oikein.
3) Muihin kouluihin olisi kamalan pitkä matka. Kolme toimivaa koulua on melkein 10 kilometrin etäisyydellä.
4) Tietysti kouluavustaja pitää meidänkin saada, vaikka opetusryhmät on kunnan pienimmät.
5) Kunnan kouluverkkoselvityksessä Alhon koululle ilmoitettua 1,8 miljoonan euron peruskorjaustarpeesta ei kannata mainita. Pian koulukitisijät kertovat siitä päättäjille.
Lomautusten ja säästöjen aikakaudella pitää olla vaan röyhkeästi liikkeellä oman asian puolesta.
Minkä toiveajattelun perusteella Alhon kouluun panostamista oikein edistetään? Koulun kunto on huono, siitä ei kukaan väitä edes vastaan. Oppilasennuste on ollut kaiken aikaa aleneva, vaikka Alhojärven koulupiiriä on viime vuosien aikana laajennettu sekä Partalan, että Arvajan alueiden suuntaan. Kyllä nyt pitää jo kovakalloisimmankin uskoa, ettei kaivoon kannata vettä muualta ajattaa vuodesta toiseen, jos se ei itsekseen toimi. Alhojärven kellokkaat ovat vielä etunenässä olleet neuvomassa ylimääräisten pienten kaupungin palvelupisteiden lakkauttamista, jos niitä on lähekkäin.
Olen käynyt Alhojärven koululla, eikä se vaikuttanut sen huonokuntoisemmalta kuin muutkaan Jämsän koulut, joiden kaikkien ylläpidon kiinteistötoimi on laiminlyönyt.
Muistanpan minäkin kuinka Rastela esitti aikoinaan yhtenäiskoulua Jämsään, jolloin yläasteen opetus olisi ollut Vitikkalassa, Jokivarressa ja Kaipolassa. Ettei vaan olisi ollut yläasteen opettajat jotka saivat valtuuston torppaamaan ajatuksen. Kummasti vaan Hallissa toimii hyvin yhtenäiskoulu.
Yhtenäiskoulu olisi tehnyt uuden yläasteen rakentamisentarpeettomaksi, mutta ei olisi poistanut lakkautettavien koulujen ongelmaa. Muistakaa että väestö väheni 208 hengellä viime vuonna. Ja vähenee edelleen, samoin vähenevät oppilaatkin kouluista.
"Kummasti vaan Hallissa toimii hyvin yhtenäiskoulu."
JÄMSÄN KAUPUNKI T I L I N P Ä Ä T Ö S T A S E K I R J A 2009
Oppilaskohtainen kustannus
Kuoreveden koulu 8 297
Jokivarren koulu 5 397
Kankarisveden koulu 7 447
Seppolan koulu 6 401
Vitikkalan koulu 6 088
Mitä tuo kummasti toimiminen sitten pienessä yhtenäiskoulussa sitten tarkoittaa. Ainakin kummallisia aineyhdistelmiä opettajille, jotta heille löytyisi riittävästi tunteja. Vaikea saada pätevää opettajaa opettamaan aineyhdistelmää liikunta - uskonto -kemia. Valinnaisaineiden pienten ryhmien pitäminen on myös kallista.
Hallin pienessä yhtenäiskouluissa opetuksen järjestäminen näyttää tulevan kolmanneksen kalliimmaksi kuin Jämsänkosken ja Jämsän kouluissa. Jos sama yhtenäiskoulu monistetaan koko Jämsään tulee lisälaskua jo miljoona euroa vuodessa.
Kuinka sää vertaa yhteisen ylä-alakoulun kustannuksia pelkän ala- tai ykäkoulun oppilaskohtaisiin kustannuksiin? Entäs jos oltaisiin tehty suurempi yhtenäiskoulu, olisiko kenties kustannukset pudonneet ja aineyhdistelmät muuttuneet helpommiksi?
Vähemmän kouluja, pienemmät kulut eikä uutta yläkoulua tarvittaisi lainkaan, laskepas ope siitä kustannukset.
Alakouluopetus on yläkouluopetusta halvempaa. Pitäisi siis yhtenäiskoulun olla yläkouluopetusta halvempaa. Hallin tapauksessa ei ole.
Suuremmissa kouluissa tulee enemmän säätövaraa ryhmien muodostukseen, ja yleiskustannustenkin kautta opetus per oppilas on edullisempaa. Siinäkin mielessä on outoa jos säästöpaineessa oleva kunta lopettaa kuväkuntoisen ison koulun ja ajattaa lapsia autolla rempan tarpeessa olevaan pieneen kouluun.
"Siinäkin mielessä on outoa jos säästöpaineessa oleva kunta lopettaa kuväkuntoisen ison koulun ja ajattaa lapsia autolla rempan tarpeessa olevaan pieneen kouluun."
Mikä täällä ei olisi outoa?
"Jämsän parempi tulevaisuus 2020 - strategia
Laadukkaasta strategiasta sanotaan, että se ohjaa koko kaupungin päätöksentekoa, johtamista ja käytännön toimintaa."
Luin valtuuston juuri hyväksymän tulevaisuusstrategian josko selitys kouluverkon hajautusajatuksiin löytyisi sieltä. Ei löydy. Kun strategian pitäisi ohjata johtamista ja päätöksentekoa, niin jokin vielä sitäkin korkeampi voima on nyt saanut Mattilan haluamaan keskustan oppilaiden kuljettamista kyläkouluihin.
"Koulusodan henki" saadaan puhallettua esiin kun strategian vastaisesti rikotaan kaikki kahden vuoden takaiset yhdessä sovitut asiat. Luottamuksellisen toimintakultturin irvikuva.
Kylien kehittämisessä strategia puhuu esitemainoksen tekemisestä. Panostuksessa on eroa, jos Ruotsulan nimi mainitaan (ehkä) tehtävässä esitteessä, ja vastaavasti kaupunki keskittää Alhojärvelle miljoonaluokan panostukset.
Palveluiden keskittämisen tarkoituksenmukaisuus ja tehokkuus toiminevat samoin päin nyt kuin aiemminkin. Tuhansien käyttäjien terveyskeskusasiassa päätelmät olivat selkeitä. Strategia mainitsee palveluiden siirtämisen pyörien päälle, mutta tuskin Jämsän keskustan valtuutetut ymmärsivät sen voivat tarkoittaa lasten kuljettamista keskustasta kyläkouluihin.
Strategia mainitsee myös yhdyskuntarakenteen tiivistämistarpeen, jonka vastaista haja-asutusalueelle panostaminen kaupungin taholta olisi. Alhojärvi ei myöskään ole rantarakentajia kiinnostava alue.
"Jämsän parempi tulevaisuus 2020 - strategia ---->
POSITIIVINEN TOIMINTAKULTTUURI JA YHTEISHENKI
Kun uuteen Jämsään saadaan puhallettua oikeanlainen ”talvisodan henki”, pystyvät jämsäläiset voittamaan kaikki muut paremman tulevaisuutensa rakentamiseen liittyvät haasteet yksituumaisina, yhteistyökykyisinä ja päämäärätietoisina."
"Näillä toimenpiteillä positiivista toimintakulttuuria ja yhteishenkeä rakennetaan:
Tuolta sen strategian voi lukea
http://www.jamsa.fi/blogi/.kaupunginjohtaja.html/12730.pdf
Tässä joitain leikkeitä kuitenkin sieltä:
POSITIIVINEN TOIMINTAKULTTUURI JA YHTEISHENKI
Kun uuteen Jämsään saadaan puhallettua oikeanlainen ”talvisodan henki”, pystyvät jämsäläiset voittamaan kaikki muut paremman tulevaisuutensa rakentamiseen liittyvät haasteet yksituumaisina, yhteistyökykyisinä ja päämäärätietoisina."
"Näillä toimenpiteillä positiivista toimintakulttuuria ja yhteishenkeä rakennetaan:
Strategian 2020 mukaan
"Jämsän yhdyskuntarakennetta tiivistetään kaavoittamalla ja rakentamalla keskeiset taajamat yhteen. Aluerakenteen tiivistämisen kärkenä toimivat Seppolan ja Jämsänkosken taajamien välisen alueen
kehittäminen sekä Himoksen ja Seppolan taajamien yhdistäminen ja roolitus kaksoiskaupunkiajattelun mukaisesti. Yhdyskuntarakenteen tiivistämisessä hyödynnetään Jämsänjoen molempia puolia
Päijänteelle saakka."
Seppolan ja Jämsänkosken taajamien yhteenrakentaminen tuo asukaspohjaa Jokivarren koululle. Samoin kuin Pietilän ja Kääpälän alueiden laajennukset.
Ruotsulan koulu olisi palvellut Seppolan ja Himoksen taajamien yhdistämistä.
Alhojärven kouluun panostaminen on täysin ristiriidassa strategiassa esiteltyjen kärkihankkeiden kanssa.
Jämsän nousulle on luotu uskoa ja laadittu strategia, jonka avulla uuteen nousuun päästään. Strategiasta ei löydy selitystä miksi kouluverkko pitäisi jo ennalta sopeuttaa entisestäänkin kiihtyvän väestökadon varalta. Jos Jokivarren koulu lakkautetaan hylkää kaupunginvaltuusto puolessa vuodessa kasvuun tähtäävän strategiansa. Puolessa vuodessa talouden näkymät ovat pikemminkin kirkastuneet kuin synkentyneet. Miksi väistyvä kaupunginjohtaja viimetöikseen maalaa piruja seinälle Jämsän tulevaisuudesta. Huonot ennusteet saadaan toteuttamaan itseään.
2020 strategiasta:
Jämsä houkuttelee proaktiivisesti uusia yrityksiä ja asukkaita asettumaan kaupunkiin. Nopealla reagointikyvyllään ja yritysten yksilöllisiä tarpeita huomioivalla palveluasenteellaan Jämsä on löytänyt paikkakunnalle useita uusia työllistäjiä. Hyvä sijainti, toimivat liikenneyhteydet sekä viihtyisä
asuinympäristö vesistöjen ja luonnon äärellä ovat houkutelleet Jämsään runsaasti uusia asukkaita. Moni jämsäläinen käy myös vaivattomasti töissä Jämsän ulkopuolella.
Viihtyisää ja vetovoimaista Jämsää markkinoidaan tuloshakuisesti, järjestelmällisesti ja päämäärätietoisesti uusien asukkaiden houkuttelemiseksi.
-Markkinointi on monikanavaista ja sähköisiä medioita monipuolisesti hyödyntävää.
-Imagomarkkinoinnissa korostetaan Jämsän luontaisia vahvuuksia, tuoden esiin esimerkiksi ekologisuutta, turvallisuutta ja ympäristöarvoja.
"Huonot ennusteet saadaan toteuttamaan itseään."
Nimenomaan. Miksi siis lakkautetaan koulut kaiken varalta jo etukäteen, ennenkuin edes nähdään, laskevatko oppilasmäärät vai ei. Arvajasta se alkoi ja näyttää jatkuvan. Positiivista ajattelua perätään, mutta toinen käsi harjoittelee jo valojen sammuttamista, kun se jää viimeisenä lähtevän tehtäväksi. Tunnustetaan siis jo heti alkuun, ettei tästä mitään tule kuitenkaan. Mitäs positiivisuutta tämä muka on?
Sinä se vaan jaksat niitä valoja sammutella vuodesta toiseen. Menestystä vaan valitsemallasi tiellä! :-D
Oli se positiivaria kun kaikki terveet kyläkoulut lakkautettiin ja sairaalle Seppolan koululle tuotiin miljoonien eurojen arvosta parakkia. Olisi se olut niin väärin jos sairain koulu olisi lopetettu ensin.
Kaikilla Jämsän kyläkouluilla olen käynyt. Kaikki ovat vanhoja ajastaan jälkeen jääneitä rötteloitä, joihin vielä 10-15 vuotta sitten vaadittiin isoja remontteja. Sitten niistä yhtäkkiä alkoi tulla vallan erinomaisessa kunnossa olevia, vaikka niitä remontteja ei tehty. Tapahtui siis ihme. Edellisistä ihmeistä taitaakin olla jo aikaa reilut pari tuhatta vuotta.
Ihmettelisit mieluummin sitä ristiriitaa, kun toisaalta teetetään isolla rahalla konsulttityönä positiivisuutta uhkuva tulevaisuustrategia, ja toisaalta, vaikka strategia toimisi ja muuttovirtakin kääntyisi, varmistetaan etukäteen, että takuulla ei ainakaan ole kouluja Jämsään muuttavien uusien lapsiperheiden tarpeisiin. Melkoisen lyhytnäköistä toimintaa.
Koulukiistoille ei Jämsässä näy loppua. Ennenkuin edellinen kierros on saatu lainvoimaiseksi, alkaa jo seuraava. Taisteluissa kuiville pelastuvat ne koulut, joiden ympäristössä asuu poliittisen vaikuttamisen kiemurat tuntevaa väkeä. Sama ilmiö esiintynee myös muiden yhteiskunnan järjestämien palveluiden osalta; poliitikot tekevät päätöksiä niiden hyväksi, jotka osaavat palveluitaan puolustaa. Jonkinmoinen totuuskomissio olisi totisesti tarpeen, joka selvittäisi miksi lakkauttamisia on valmisteltu täysin yhdessä hyväksytystä ja huolellisesti laaditusta tuoreesta Jämsä-Jämsänkoski kouluverkkoselvityksestä poikkeavalla tavalla. Virkamiesten virkavastuun mukaista ei ole poiketa ennalta yhdessä sovituista periaatteista.
Kun keskustelu avataan vaikutusvaltaiselta taholta tiettyyn suuntaan ilman asiaa tukevia laskelmia ja kampanjaa tuetaan aktiivisesti siitä etua saavilta tahoilta on luottamusmiesten vaikea saada kysymystä oikeisiin mittasuhteisiin. Painaako kymmenen yhteydenottoa pienryhmästä enemmän kuin yksi yhteydenotto suurelta enemmistöltä. Kun päätöksen epäedullisista vaikutuksista kärsimään joutuva passiivinen enemmistö pääsee hajulle mitä on tapahtumassa, on usein jo aivan liian myöhäistä vaikuttaa päätökseen. Tässäkin yhteydessä pitää vielä vaatia avoimuutta päätöksentekoon. Kuntalaisten osallistumisen ja palautteen pitää ehtiä vaikuttamaan päätöksen valmisteluun. Jokivarren lakkauttamisen osalta kuntalaisille ei ole annettu vielä edes työkaluja ja eväitä asiallisen keskustelun aloittamiseksi ja onko väistyvä kaupunginjohtaja todella oikea ainoa henkilö kaupungin puolelta, joka yksinään tekee johtopäätökset henkilökohtaisesti saamastaan palautteesta. Jämsäläiset ansaitsisivat parempaa.
Seuraavan Jämsän johtajan pitäisi olla sellainen, että se ajattelee tosissaan kunnan kehittämistä eikä vain omaa uraansa.
Nykyisen johtajan hajota-hallitse johtamistapa ei ole tätä päivää. Joutaa siis mennä.
Asunmaa johti kaupunkia omaisuuden ja rahavarojen täydellisen tuhlaamisen linjalla.
Sitten tuli Mattila kaupunginjohtajaksi.
Alkoi täydellinen toimintojen alasajo. Kaikki piti lopettaa jota ei välttämättä tarvittu. Henkilökunta piti lomauttaa kun ilmankin tultiin toimeen.
Mistä löytyisi se uusi kaupunginjohtaja joka aloittaisi noiden tuhoajien raunioilta uuden Jämsän kehittämisen ?
Ei löydy semmoista johtajaa mistään, joka tällä palstalla kiitosta saisi.
Olis edes sellainen, ettei sitä talousasioissa pystyis viemään kun pässiä narussa.
Ei kukaan pelkkää kiitosta saa, mutta Mattilaa parenpi, sellainen joka ei syö sanojaan heti kättelyssä, löytyy aivan varmasti.
Lyön 1000 euroa vetoa, että ennen kuin puoli vuotta uuden kaupunginjohtajan virkaanastumisesta on kulunut, täältä löytyy jo ensimmäiset haukkumakirjoitukset.
Tauno on oikeassa. Palstan änkyröille kelpaa vain sellainen kaupunginjohtaja, joka palauttaa kyläkoulut, laskee veroprosenttia, perii Patalahden kanavarahat takaisin ja täyttää kanavan, ostaa Tuomisen tontin, rakentaa Seppolan koulun johonkin hevonkuuseen tai ei ollenkaan, remontoi Jämsänkoskelle upean terveyspalatsin jotta kaikki pääsevät kävellen lääkäriin, lahjoittaa Kuhmoisen Lahdelle runsain myötäjäisin sekä tuo mukanaan niin ison potin rahaa josta riittää sekä kylpylän rakentamiseen Himokseen että kaikkiin hiihtokeskuksen toiveiden täyttämiseen. Ja sittenkin alkaa ennen pitkää haukkuminen.
Ei tuosta kukaan vetoa lyö, sehän on täysin varma asia, että joku on aina tyytymätön.
Kun nyt tulisi edes sellainen rehellinen, avoin ja fiksu kaupunginjohtaja (ei siis vain fiksun oloinen), joka ei pettäisi suuria lehdessä annettuja lupauksiaan heti ensimmäisen puolen vuoden aikana, ja panisi kaupungin edun edes viideksi vuodeksi oman urakehityksensä edelle, niin minä ainakin olisin oikein tyytyväinen.
Höpö höpö. Selvää on, että sellaista joka kaikille kelpaa, ei olekaan. Yhtä selvää on, että noin karkeita virhearvioita, mitä Mattila on tehnyt, ei kokeneen kuntajohtajan olisi pitänyt tehdä.
Parempia aikoja odotellessa...
Olette vaiti vaikka nyt pitäisi olla mukana suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Suunitelmissa on toisen "yhtenäiskoulun" lopettaminen ja yhden yhtenäiskoulun toimintaan jättäminen Jämsänkoskelle. Jämsänkoskella on keskustassa hyvät koulut ja kun niiden vuosihuollot ja tarvittavat uudistukset hoidetaan niin ne ovat kilpailukykyisiä kouluja.
Oppilaita voi kuljettaa lisää vanhan jämsän alueelta. Hyvät kulkuyhteydet Juokslahdelta ja Hopsun suunnasta.
Jämsän kaikki vanhat koulut voi lopettaa jos niihin ei ole riittävästi oppilaita. Uuden yläasteen koulun rakentaminen on täysin tarpeeton suunnitelma. Näin säästyisi alkuperäisten suunnitelmien mukaan viitisen miljoonaa euroa ja kun arvioidaan lopullinen yläkoulun rakennuskustannus niin säästöjä tulee miljoonia euroja lisää.
Ei enää sanansa syövää ja vaikeita asioita väistelevää kaupunginjohtajaa.
kuka oletkaan? hyvin sanottu.
Tykkäisitkö minusta
Just sellainen on Mattila. Pois vaan ja äkkiä.