Eli, onko muulle käynyt vastaavaa syntymäpäivänä: lahjapaketista kurottelee unelmakoiranpennun pieni kirsu ja viuhtova häntä :)
Eli, täytin 14 muutama päivä sitten. "Innolla sitten availin lahjapaketteja", ja suurimman kohdalla olin lentää selälleni ja pyörtyä onnesta. Laatikosta kömpi pieni, valkoinen, pörröinen bichon frise pentu ja vanhempani virnuilivat iloisesti vieressä. (huom, koira ei joutunut olemaan paketin kannen alla kauaa).
Uskomatonta, ihan kuin elokuvista tai ulkomailta! Lapsi saa vanhemmiltaan lahjaksi koiranpennun perinteisessä paketissa, ja nyt tämä onni kävi kohdalleni :D Nyt Nuutiksi ristitty pikkuinen on 7 ja puoli viikkoa vanha ja nakertelee tuossa luutaan
Eli, täytin 14 muutama päivä sitten. "Innolla sitten availin lahjapaketteja", ja suurimman kohdalla olin lentää selälleni ja pyörtyä onnesta. Laatikosta kömpi pieni, valkoinen, pörröinen bichon frise pentu ja vanhempani virnuilivat iloisesti vieressä. (huom, koira ei joutunut olemaan paketin kannen alla kauaa).
Uskomatonta, ihan kuin elokuvista tai ulkomailta! Lapsi saa vanhemmiltaan lahjaksi koiranpennun perinteisessä paketissa, ja nyt tämä onni kävi kohdalleni :D Nyt Nuutiksi ristitty pikkuinen on 7 ja puoli viikkoa vanha ja nakertelee tuossa luutaan
Vastaukset 3
Vanhimmat
en saanut koiraa, vaan hiiren, ja 35 vuotta sitten.( olin kai vuosia hoidellut villihiiriä sangonpohjissa päivän parin jaksoissa, kunnes siimahännät päätyivät kissan poskiin) Asuimme maalaistalossa, joten ostohiiri, tosi jymy-yllätys isukilta joka sanoin " inhoanvansa " siimahäntiä. Niin, ja sitten tehtiin vielä häkkikin seulaverkosta yhdessä iskän kanssa, joten osattiin sitä ennekin
Minulle kävi melkeen samanlailla mutta kun olin haaveillu pienestä pitäen jotain jyrsijää sitten sain koiran tosin iskän metsästyskaveri eli saksanmetsästysterrieri no mä sit rupesin kattoo kaneja ja sillee paljonko maksaa ja sillee mut sit mun vanhemmat sano että ei voida ottaa kania kun meidän Koira (pimu nimeltään) niin se ei parjäis sen kanin kaa kun on metsästysvietti nii sit mun vanhemmat sano että mut tällänen voitaisiin sinulle synttärilahjaks kumminki ostaa käännyin ja näin koiran sitte me etittii rotuja ja päädyi Shelttiin
Olin jo toivonut hamsteria piiitkään, ja sitten eräänä päivänä koulusta kun tulin, isä vaa jtn. sano: "Ei kyllä osteta sitä hamsteria, kun haiseekin jo tänne asti..." Ja mä tietty aloin heti puolustella: "Nii mutta eihän se voi tänne haista, kun ei täällä oo hamsteria!" (öhöm, oli kyllä aika tyhmästi vastattu) Siinä sitten muut perheen jäsenet virnuilivat vieressä, ja tajusin vasta pienen hetken päästä, mikä se siellä tuolin takana on: Hevonen! No ei, hamsterin häkki! Ja sitten siellä oli se pieni valkoinen hamsteri, jota olinkin jo käynyt katsomassa eläinkaupassa. Että tälläinen ihana tarina jäi mieleeni