YHTEISHUOLTAJUUS EI OLE MUUTA KUIN ERONNEIDEN VALTATAISTELUA LAPSESTA.
JOO
HKKKK
10256
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
MIEHEN SUHDE VÄKISN TUNKEE SÄÄTÄÄ. JOS OSAISI PYSYÄ POISSA, ONGELMIA EI OLISI.
yhteishuoltajuus voi olla hyvästä, mutta itselleni ei tullut tämä vaihtoehto mieleenikään kun erottiin miesystäväni kanssa. Meillä on ollut todella riitaiset välit, monista eri syistä ja vähiten haluan että lapseni tästä kärsii. Helposti lapsesta tulee pelinappula aikuisten typeriin riitoihin.
No yksinhuoltajuushan tarkoittaa sitä ettei lapsen isä saa tietoja lapsesta tai päättää sen asioista. Siitäkö lapsi ei kärsi? Jos et haluaisi lapsesi kärsivän niin yhteishuoltajuus on paras vaihtoehto, varsinkin jos isä tapaa lastaan. Yksinhuoltajuus on sinun omaa valtataistelua exääsi vastaan, ei ole lapsen etua.
mietippä vähän pidemmälle. Jos isä on alkoholisoitunut, muutenkin sossupummi jne. Niin sellaisen ihmisenkö kanssa minun pitäisi yhteishuoltajuus ottaa?? Joopa joo, ei ne asiat ole niin yksinkertaisia kuin kuvittelet, lapseni etua minä nimenomaan ajattelen. Ja tuskinpa sosiaalivirastosta henk.koht. lastenvalvoja olisi minulle sanonut, että yksinhuoltajuus on tässä tilanteessa parempi. Hän ei edes tiedä kaikkea! Joten jos olisin sinä, pitäisin suuni supussa asioista joista sinä et voi mahdollisestikaan mitään tietää!
Yhteishuoltajuus on pelkkä sana.
Kaikki tapahtuu lähivanhemman ehdoilla ja armosta. Amen.
Yhteishuoltajuus
Lapsen huolto tarkoittaa huolenpitoa ja vastuun kantamista lapsesta ja lapsen hyvinvoinnista sekä päätöksenteko-oikeutta lasta koskevissa asioissa. Lapsen huoltoa koskevia asioita säädetään Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/83) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1983/19830361 ja sen 1 §:ssä on määritelty lapsen huollon tarkoitus. Huoltajan tehtävänä on turvata tässä pykälässä mainittujen tavoitteiden toteutuminen.
Jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa, he molemmat ovat lapsen huoltajia. Jos vanhemmat eivät ole naimisissa tai eroavat, voidaan päättää joko toisen vanhemman yksinhuoltajuudesta tai yhteishuoltajuudesta. Huoltajuudesta voidaan sopia yhdessä kirjallisesti ja päätös vahvistutetaan sen kunnan sosiaalilautakunnalla, jossa lapsella on asuinpaikka tai päätös voidaan hakea oikeusistuimelta. Yhteishuoltajuus on nykyään yleisin huollon muoto. Lain 10 §:n mukaan lapsen huoltoa koskeva asia on ratkaistava lapsen edun mukaisesti, eli on etsittävä kunkin lapsen yksilöllisiä tarpeita parhaiten vastaava ratkaisu.
Lapsella on periaatteessa oikeus saada huoltoa kummaltakin vanhemmaltaan (1 §). Lain 5 §:ssä on huoltajien yhteistoimintaa koskeva säädös. Yhteishuolto edellyttää vanhemmilta laajaa yhteisymmärrystä ja yksimielisyyttä lasta koskevissa päätöksissä. Huoltajat vastaavat tällöin lapsesta yhdessä ja tekevät päätökset yhdessä. Huollosta erotetulla vanhemmalla on vähän oikeuksia suhteessa lapseen eikä välttämättä esim. oikeutta saada tietoa lapsesta vaikkapa päiväkoti- tai kouluasioissa.
Huollolla ei ole suoranaista kytkentää asumiseen eikä tapaamisoikeuteen, vaan nämä kysymykset ratkaistaan erikseen. Lapsen asumisesta voidaan määrätä sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus, käytännössä vastuun lapsesta kantaa se vanhempi, jonka luona lapsi kulloinkin on, ellei kyse ole erityisen merkittävästä asiasta, jolloin siitä on yleensä PÄÄTETTÄVÄ YHDESSÄ: Tällaisia asioita ovat lapsen 1. ASUINPAIKKA 2.KOULUTUSPAIKKA 3.TERVEYDENHUOLLOLLISET TOIMENPITEET 4. SUKUNIMI 5. KIELI 6. USKONTOKUNTA 7. PASSINHANKINTA.
Yhteishuoltajuudessakaan vanhemman ei tarvitse luovuttaa lasta toiselle vanhemmalle jos tilanteessa ilmenee lapsen kannalta joitain erityisiä uhkia. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin jos lasta noutava vanhempi on vahvasti päihtynyt tai käyttäytyy uhkaavasti, tai jos lapsi on sairas. Jos yhteishuoltajuus käy riitaiseksi, huollon voi purkaa.
http://www.valt.helsinki.fi/yhpo/sosweb/sivut/sanasto/yhteishuoltajuus.htm
MENKÄÄ MUSTIKKAANKOKO SAKKI,JA HUUTAKAA METSÄSSÄ NIIN PALJO KUN SIELU SIETÄÄ!!
Vaikuttaa siltä, että olet ottanut vahingossa tuplat Antabukset!
et käsitä sitä että vaikka vanhemmat eivät enää halua olla yhdessä he molemmat rakastavat lastaan/lapsiaan. vai meinaatko että toisen vanhemman (yleensä isän) pitäisi katkaista välit lapsiin kun on erottu? lievästi sanottuna helvetin typerä ajatus.
omalla kohdalla suurin suru tuli juuri siitä etten näe lapsiani joka päivä. vielä vuosi eron jälkeen pienin meni piiloon kun piti lähteä äidin luokse takaisin. siinä oli niin vaikeaa pukea väkisin kolmevuotias ja sanoa
että sun on pakko lähteä vaikka itseäkin itketti. ei auttanut kuin pukea ja antaa kyyneleiden tulla vasta sen jälkeen kun oli yksin.
kun puhutaan eroista niin lasten etu on tietysti tärkein, se on selvää ja niin pitääkin olla. toisena ellei
paremmin tuetaan äitejä, niin rahallisesti kuin moraalisesti. isä sen sijaan on lähes poikkeuksetta se syyllinen, hänen pitäisi mielellään kadota tai muuttua epähenkilöksi.
se että isä ja lapset rakastavat toisiaan ja haluavat olla toistensa seurassa voidaan äidin niin halutessa tehdä hyvin vaikeaksi. suomen tasa-arvon läpinäkyvyys tulee hyvin ilmi jos ja kun isä ihan lasten pyynnöstä
yrittää saada lähi-omaisen statuksen. se ei onnistu lasten ollessa pieniä kuin niissä tapauksissa joissa on selvää näyttöä äidin kyvyttömyydessä hoitaa lapsia.
tästä aiheesta minulla olisi paljon enemmän sanottavaa mutta olen sanonut jo nytkin liikaa noin typerään
avaukseen nähden.
Meillä itkettiin myös äidin rappukäytävässä monet itkut, sekä minä että 5-vuotias.
Lapsen äiti kielsi minua itkemästä, koska se lisäsi hänen mielestään lapsen eroahdistusta.
Isän tuntemasta ahdistuksesta nyt ei kukaan välittänyt. Eikä välitä vieläkään.