annoit jotakin suurta, elämääni
en pysty sanoin sitä sanomaan
en kirjoittamaan
elämäni syvyys on sielussani
salaisuuksien kammiossa
hiljaisuus vaientaa äänet
niin syvällä on rakkauteni
sinulle
en pysty sanoin sitä sanomaan
en kirjoittamaan
elämäni syvyys on sielussani
salaisuuksien kammiossa
hiljaisuus vaientaa äänet
niin syvällä on rakkauteni
sinulle
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minun rakkauteni
on irrallaan
kaikesta mitä
ympärilläni tapahtuu
se tuntuu suruna
toteuttamattomuudessaan
toivoisin voivani irrottaa
sen ja heittää virtaan
mutta se on kasvattanut juurensa
minuun
uhraisin samalla itseni
elämäni jatkuu
sellaisena
kuin se on aina ollut
ja sinä minuun
juurtuneena
kukoistat?
Kiitos, huomannet, runosi herättää monenlaisia ajatuksia...
Runo herätti runosi.
Ristiin kasvaneet olemme.
Emme erotu itsestämme.
Irrallaan elämä jatkuu tosiaan.
Kukoistaa rakkaus sinuun.
Sen olen kääntänyt jotenkuten,
palannut kauneuteen kaikkeuteen
kautta sinun. Iloni, onnellisuuteni,
en jaksa jäykkä tosikko olla.
Paljon hiljaisuudessa, sielläkin sinä.
Minun voimani sinä.
Tällaisena kukoistan : ) välillä : (
on vaativa tapahtuma
iloa, surua ja suurta
hiljaisuutta
elämä voi muuttua
jos itse sitä haluaa
siis muuttukaamme
uuteen kukoistukseen, sinä
ja minäkin
kiitos, jos herätti sinutkin...
Näytit viattomuutesi
näytin haavoittuneisuuteni
Molemmat paljaana
kauniina
lisäämättä poisjättämättä
nyt meillä ei muuta
mahdollisuutta kuin
RAKASTAA
jonain päivänä on toisin
ja voi rauhassa
rakastaa...
kiitos!