Olen reilu 55 suomalainen mies, ei puutteita, ei vikaa. Tahdon sinut?
Tahdon Sinut itselleni
Suomalainen
111540
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 21 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Huisin hauska avaus :)))
Sinivalkoinen suometar, tätä olen aina unelmoinut. Siinä olet, näppylöitteni päissä. Siinä vielä lukee Logitec De´luxe. Missä aito?
Sininen todellakin on lempivärini ja valkoinen siinä virellä sinisyyttä kirkastamassa.
Sulla hyvä ote näppylöihin, jatka samaan malliin.
Aito Suometar asuu Karjalan kunnahilla, laulun laatijain syntysijoilla, siellä missä taivaskin on sinisempi ja kesät kuumemmat.
Miten on kevät edennyt etelässä?
miten jaksoit talven yli?
Mitä kesältä odotat etelännainen?
mitä mielesi tekevi, ajattelevainen?
on ollut ihan kesänlömpimät säätkin muutaman päivän nyt vähän lupasivat epävakaisempaa ja kylmempääkin tulevan . Tänän on kuitenkin lämmintä ja mukavaa ja ei tarvii kuin pikkukengät ulosmennessä ja ohut takki . No puihin on tullut lehdenalkua ja linnut laulaa niin kovasti jokapuolella huomaa että on kesä tulossa ,vaikka mistä sen vielä tietää vaikka talvisä yllättäis kun on vasta huhtikuun 20 päivä .
Jaa kyllä talven yli menee väkisin vaikka se pimeys on kaikken ikävintä tässä etelän talvessa
On kuin yö pimeää synkkää märkää jokapaikassa montakuukautta marraskuusta sinne tammikuunlopulle sitä on ihan väsynyt vain kun ei ole päivää ollenkaan. Lapissa ei ole niin pimeää koskaan kun siellä on se lumi ja kirkkaat yöt ja revontulet (ikävä kyllä en koskaan ole nähnyt niitä revontulia, nyt kun kävin lapissa taisi olla jo liian kevät että voisi niitä nähdä
taivaalla)Kyllä kesää odotan että ois edes lämmintä hiukkasen . töissä ne päivät menee ja jos voisin niin lähtisin varmaan sinne lappiiin lomalla mutta sekin on rahasta kiinni ja sitä ei ole varaa matkustaa sinne upeaan lappiin kun on hyvin kallista kaikki siellä eläminen asuminen turistina.
Kivaa kesää mä toivon suomettarelle ja suomalaiselle miehelle sinne maailmalle .Onnellista elämää ja mukavia tapahtumia ja nauttia luonnosta tunturituulista ja lämpimästä yöttömästä yöstä joka on myös upeaa.
Johan siellä on muutenkin pidempään valoisaa kuin täälä iltaisin ei ollut pimeää vielä kymmeneltä ja aamulla oli jo valoisaa ennen neljää .
Ajatuksia on monia ja paljon ja haaveita eikä ne edes kaikki varmaan koskaan toteudu eikä tarvitsekaan haaveet ja toiveet saa kuitenkin jatkamaan eteenpäin elämää ja pitää sitä toivonkipinää.
Elän vain tässä ja nyt ympärille katsellen ja hämmästellen elämää mitä se onkin nykyään .
Täälä etelässä olen vain pakosta työn vuoksi en muuten vaan muuttaisin kivikylästä muualle luonnonlähelle
Minäkin työelämäni ensiaskeleita kompuroin Helsingin seudulla.
Asuimme kerrostalolähiössä työsuhdeasunnossa.
En osannut hyväksyä silloista "lähiömeininkiä" mitä varsinkin viikonloppuisin jouduin todistamaan.
Jo perjantaina, kun töistä palasin, pakattiin ensimmäisiä rähinöitsijöitä osaa ambulanssiin osaa taas mustaan maijaan.
Meno alueella tuntui muualta muuttaneesta ja suojattua elämää siihen asti eläneestä nuoresta tytöstä ylitse ymmärryksen käyvältä.
Vasta kaksikymppisenä nuorikkona näin elämäni ensimmäisen kerran pultsarin, tyrmistykselläni ei ollut rajaa.
En voinut käsittää silloin, miksi "kukaan ei tehnyt mitään heidän hyväkseen".
Totuus on kylläkin valjennut minulle myöhemmin.
Ei viehättänyt elämä etelässä, pois piti päästä mahdollisimman pian.
Opettavainen oli etelän reissu, osaa nyt antaa arvoa elämisensä laadulle ja tasolle täällä reuna-alueella.
Onhan se elämä koetellut täälläkin minua, en paisi ole jäänyt kovan maailman realiteettejä.
Helpommin vain luulen täällä selviävän elämän karikoista, kun ympäristö ei ole se mikä masentaisi.
Nyt kun katson elämääni taaksepäin, huomaan, että minulta ei ole mitään puuttunut.
Nuorena sitä vaan ei tajunnut.
Kaiken toivomani olen saanut muodossa jos toisessa.
Täytyy vaan olla kärsivällinen, luoja palkitsee kyllä.
Niitä puun simuja odotan tännekin puhkeavaksi, mikään tuoksu ei voita nuoren koivun tuoksua.
Keskustella kanssasi. Tämän palstan ylläpitäjä on minulle huomauttanut, että keskusteluni on liian syvällistä ja katkaissut yhteyteni esimerkiksi lauantaina ja sunnuntain. Olen joutunut käyttämään kiertoteitä voidakseni sanoa edest TERVE ystäväni. Jos Palstan vahti on tätä mieltä onko yleensä Suomi 24 keskustelupalstan arvoinen foorumi.
Siltä vain näyttä, tiemme on yhteinen. Kokemuksemme ovat samanlaiset. Asuin Joensuussa nuoruuteni, jossa näin asioita, joist itsekin kerrot. Elämän hyvät aisiat ovat lähellä, sellaisia kuin olet kertonut. Etenkin rantasaunan lämpö, puiden pilkkominen, yksin ähertäminen, ehkä verkonlasku kaveri on paikallaan. Ystävä, joka ei rähiste ja huuda. Elämä vain soljuu, ei ole kiirettä eikä meteliä. Sellaista sen pitää olla. Ei tässä tarvita mersuja ja yltäkylläisyyttä, hyvää ihmissuhdetta ja terveyttä. Eikö niin ystäväni.
Keskustellaan niistä näistä. Tahdon sinut mukaan.
Ota vyötäisiltäni kiinni, puhu ja pussaa. Kyllä mie vikisen, mutta perässä tuun.
Kuvittelisin palstavahdin poistavan sellaisia juttuja, jotka eivät enää kuuluisi kolmannen lukijan silmille/korville.
Mene tiedä.
Syvälliset keskustelut varmaan sallitaan, ellei ne sitten mene aivan asiattomuuksiin.
Perustuslakimmekin sallii meille oman mielipiteen ja sen julki tuomisen.
Eri asia sitten, jos mielipide/asia loukkaa jotain toista, olisi kohteliasta pitää mölyt hienotunteisesti omassa mahassaan.
Samansuuntaiset ehkä on tiemme olleet, mutta ei yhteiset.
Yhteinen oli tie kerran, mies ja perhe ja koti.
Ei miestä enää, lapsetkin maailmalla, kotini pienen jaan koirani pienen kanssa.
Ei ole mulla Mersua ei,
mutta punainen Mazda-vanhus löytyy.
Sen verran yltäkylläisyyttäkin löytyy,
että jos nyt kuolen, kuolen kylläisenä.
Ei ole nälässä tarvinnut värnöttää.
Rähisen ja huudan myös, kun oikein suututtaa.
Päästänyt sisäiset patoutumat ulos,
joskus helpottanut, joskus taas kaduttanut.
Kunnolla suuttunut en ole enää vuosiin.
Verkonlaskua....hmmmm...
Lihaa en syö, mutta vapaana uinutta kalaa kyllä.
Terveyteni olen saanut pitää, ei edes nuhaa koko talvena ole ollut.
Sukulaisia, työkavereita, tuttuja ja tutuntuttuja mulla paljon, mutta vain harva tosiystävä.
Kun tosiystävän oikean löytää, se yksikin riittää.