"Velkaloukku väijyy yhä lähempänä
IS/Pekka Elomaa
Suomalaiset ovat jatkaneet velkaantumistaan entiseen tahtiin talouskäänteestä huolimatta. Palkat eivät enää nouse entistä tahtia, ja verojen kiristykset hillitsevät nimellisansioiden kasvua. Veloista onkin entistä vaikeampi selviytyä.
Outi Kokko
24.4.2010 06:01
Suomalaiset ovat ottaneet reippaasti velkaa kymmenen viime vuoden aikana, eikä finanssikriisi jarruttanut tahtia kuin hetkeksi. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste oli 60 prosenttia vuonna 1997, mutta nyt se on jo yli 113 prosenttia.
Tämä tarkoittaa, että keskimäärin kotitalouksilla menisi vuoden ja puolentoista kuukauden tulot velkojen maksuun. Koska luvussa on mukana myös velattomat, osa väestä on huomattavan velkaisia.
Palkkojen nousu ja verojen kevennykset ovat parantaneet velanhoitokykyä ja ruokkineet lainan ottoa. Nimellisansioiden kasvu näyttää Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Jaakko Kianderin mukaan hidastuvan ja verojen höllentämisen kääntyvän kiristämiseksi.
Kianderin mielestä harva kuluttaja osaa ottaa tätä huomioon: yhä useampi voi joutua vaikeuksiin, jos lainanottoa ei aleta jarruttaa.
– Velkaantumisaste ei saisi nousta enempää kuin keskimääräinen tulotaso, Kiander neuvoo.
Tanskan ennätysvelka
ei ole hyvä esimerkki
Suomalaiskotitalouksien velkataakka on eurooppalaisista keskitasoa, huoletonta meininkiä on aika ajoin perusteltu sillä, että muualla Länsi-Euroopassa lainaa on otettu vielä enemmän. Suomea on verrattu Tanskaan, jossa velkaantumisaste on peräti 320 prosenttia.
– Siellä on maailmanennätystaso, mikä ei tunnu kestävältä, Kiander huomauttaa.
Helsingin talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi on samaa mieltä.
– Tuollaiset ovat vaarallisia vertauksia, joilla manipuloidaan ja uskotellaan, että kaikki olisi hyvin, vaikka ei välttämättä olisikaan.
Velasta aiheutuvaa taakka kasvaa, varsinkin jos korot alkavat nousta nopeasti. Moni suomalainen tuntee sen heti menoissaan – toisin kuin useissa muissa maissa, täällä pääosa veloista on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin.
Korkotason arvioidaan yleisesti lähtevän nousuun viimeistään ensi keväänä."
http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2010/04/24/velkaloukku-vaijyy-yha-lahempana/20105644/139
IS/Pekka Elomaa
Suomalaiset ovat jatkaneet velkaantumistaan entiseen tahtiin talouskäänteestä huolimatta. Palkat eivät enää nouse entistä tahtia, ja verojen kiristykset hillitsevät nimellisansioiden kasvua. Veloista onkin entistä vaikeampi selviytyä.
Outi Kokko
24.4.2010 06:01
Suomalaiset ovat ottaneet reippaasti velkaa kymmenen viime vuoden aikana, eikä finanssikriisi jarruttanut tahtia kuin hetkeksi. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste oli 60 prosenttia vuonna 1997, mutta nyt se on jo yli 113 prosenttia.
Tämä tarkoittaa, että keskimäärin kotitalouksilla menisi vuoden ja puolentoista kuukauden tulot velkojen maksuun. Koska luvussa on mukana myös velattomat, osa väestä on huomattavan velkaisia.
Palkkojen nousu ja verojen kevennykset ovat parantaneet velanhoitokykyä ja ruokkineet lainan ottoa. Nimellisansioiden kasvu näyttää Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Jaakko Kianderin mukaan hidastuvan ja verojen höllentämisen kääntyvän kiristämiseksi.
Kianderin mielestä harva kuluttaja osaa ottaa tätä huomioon: yhä useampi voi joutua vaikeuksiin, jos lainanottoa ei aleta jarruttaa.
– Velkaantumisaste ei saisi nousta enempää kuin keskimääräinen tulotaso, Kiander neuvoo.
Tanskan ennätysvelka
ei ole hyvä esimerkki
Suomalaiskotitalouksien velkataakka on eurooppalaisista keskitasoa, huoletonta meininkiä on aika ajoin perusteltu sillä, että muualla Länsi-Euroopassa lainaa on otettu vielä enemmän. Suomea on verrattu Tanskaan, jossa velkaantumisaste on peräti 320 prosenttia.
– Siellä on maailmanennätystaso, mikä ei tunnu kestävältä, Kiander huomauttaa.
Helsingin talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi on samaa mieltä.
– Tuollaiset ovat vaarallisia vertauksia, joilla manipuloidaan ja uskotellaan, että kaikki olisi hyvin, vaikka ei välttämättä olisikaan.
Velasta aiheutuvaa taakka kasvaa, varsinkin jos korot alkavat nousta nopeasti. Moni suomalainen tuntee sen heti menoissaan – toisin kuin useissa muissa maissa, täällä pääosa veloista on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin.
Korkotason arvioidaan yleisesti lähtevän nousuun viimeistään ensi keväänä."
http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2010/04/24/velkaloukku-vaijyy-yha-lahempana/20105644/139
Vastaukset 9
Vanhimmat
koska minulla on 200tonnia lainaa.
Miten pääsisi vuokralle? Halpoihin vuokra-kämppiin ei näillä tuloilla ole asiaa, vapailta markkinoilta saan ja vuokra on kohtuulliset 18€/m2
Ostakaa joku tää talo, ÄKKIÄ
Noh, sitten heräsin todellisuuteen, minullahan on vaimo kanssa, sekin on töissä ja lainahan lyhenee sikanopeaan.
HUH
On siinä taas asiantuntijoita kuultu. Velkaantuminen on huolestuttavaa, mikäli velan panttina ei ole omaisuutta. Kulutusluotot ovat hyvä esimerkki tuollaisesta velkaantumisesta. Kulutusluottoja pitää kuitenkin olla ihan älyttömästi, jotta sillä alkaisi olla merkitystä. Tällaisen normikulkijan 200-300 euron kuukausittainen Visa-lasku ei taida oikein riittää vaikeuksiin?
Sen sijaan on aivan samantekevää, kuinka paljon on velkaa, jos omaisuutta on realisoitavaksi vähintäin velan määrän.
Jos minä nyt otan miljoonan velan ja ostan rahoilla Fortumin osakkeita, niin olenko kusessa? Olen kusessa vain, jos Fortumin kurssi laskee pitkäksi aikaa paljon yli 10 prosenttia, eikä yhtiö jaa osinkoja lainkaan.
Jos otan 250000 velkaa asuntoa varten, niin olenko kusessa? Olen kusessa vain, jos en ehdi lyhentää lainaa lainkaan, tulot romahtavat niin, etten selviydy lyhennyksistä ja asunnon hinta romahtaa sen kuuluisan 70 prosenttia.
Sitten lyhyt kansantalouden peruskurssi: Kansantalouden kannalta on huolestuttavinta, jos kansalaiset velkaantuvat ulkomaille. Samoin mikäli kulutus suuntautuu ulkomaisiin tuotteisiin, eli kauppataseeseen muodostuu alijäämää.
Tuhnu-propagandan eräs väite on, että asuntovelkaantuminen tappaa kulutuksen. Huvittava väite. Kun kansalainen A ostaa omakotitalon hintaan 300000 euroa, saa kansalainen B vastaavan summan taskuunsa. Sieltä taskusta se lähtee jälleen kiertoon, ei suinkaan katoa universumin mustaan aukkoon.
Asunnon ostaminen onkin useimmiten mitä isänmaallisin teko. Asunnosta maksettu summa ei valu ulos kansantaloudestamme, jollei seuraava rahanhaltija sitä sinne työnnä. Toisin on lurkin Saksasta ostetun käytetyn 316-Bemarin kohdalla. Joka lati valuu lurkkia kusettaneen saksalaisen autokauppiaan taskuun.
niin, ongelma ne ovat oikeastaan vain siinä tapauksessa, kun asuntojen hinnat laskevat. Tätä yleensä edeltää korkeasuhdanne ja hintojen jonkin asteinen kuplaantuminen, toki hinnat voivat periaatteessa laskea myös ilman kuplaakin, jos ostajien mahdollisuudet ostaa jostain syystä heikkenevät. Hintojen laskun seurauksena kaikkein velkaantuneimmat eivät saa enää asunnosta riittävästi rahaa myydessään sen vaan heille jää velkaa ja mikäli velalliset eivät maksa velkojaan tulee pankeille luottotappioita. Tuo on ongelmatilanne, jonka maksumiehiksi viime kädessä joutuvat kaikki veronmaksajat pankkituen muodossa.
Kuten sanoin: "Jos otan 250000 velkaa asuntoa varten, niin olenko kusessa? Olen kusessa vain, jos en ehdi lyhentää lainaa lainkaan, tulot romahtavat niin, etten selviydy lyhennyksistä ja asunnon hinta romahtaa sen kuuluisan 70 prosenttia."
Kuka muuten uskoo, että merkittävä määrä suomalaisia ajautuisi tuohon karrikoituun skenaarioon?
Viime laman pankkituista erittäin suuri osa johtui ihan pankkien omista kikkailuista ja kasinopeleistä, SKOP oikein malliesimerkkinä. Varsinaisille asuntovelallisille jäi lähinnä maksumiehen osa. Pankkituista jääneistä noin 9 miljardin euron persnetoista ei juuri mitään jäänyt asuntovelallisen taholta. Suurin osa heistä on hammasta purren maksanut velkojaan, osa näihin päiviin asti.
Pankit realisoivat myös täysin maksukykyisten omaisuutta hankkiakseen kassavaroja sekä myöskin yksittäisten pankkimiesten rikollisen hyödyn tavoittelemiseksi. Onneksi lait ovat noilta osin muuttuneet. Kenenkään omaisuutta ei enää voi mielivaltaisesti pilkkahinnalla realisoida pankinjohtajan veljelle jollain hämärähuutokaupalla. Tuo mielivaltaisuus romahdutti nimenomaan asuntojen hinnat ja johti itseään ruokkivaan kierteeseen, eli yhä useampi joutui kuseen niiden kuuluisien lisävakuuksien tähden.
Sen lisäksi pankki saattoi realisoida mielivaltaisesti myös takaajan omaisuuden, joka taas ruokki kierrettä. Nykyisin on toisin. Takaajalla on etuosto-oikeus, eli mikäli maksuvaikeuksia syntyy, takaaja voi ottaa taattavan velan kontolleen ja saa sen myötä oikeuden myös panttiin.
Kun itse ostin talon helmikuussa 2002, otin takaajaksi isäni. Mikäli maksuvaikeuksia olisi tullut, isälläni ei olisi ollut ongelmia ryhtyä velan maksuun ja kenenkään omaisuus ei olisi mennyt vasaran alle. Viime lamassa olisi käynyt niin, että pankki olisi sanonut lainan irti, myynyt talon pilkkahinnalla ja sen jälkeen täräyttänyt loppulaskun isäni maksettavaksi muutaman kuukauden varoajalla. Helposti se olisi tarkoittanut sitä, että myös isäni omaisuutta olisi mennyt vasaran alle pilkkahintaan.
Maailma muuttuu ja virheistä on opittu. Olen vakaasti sitä mieltä, että viime laman kusetus tehtiin valtiovallan hyväksynnällä. En usko, että moraali olisi tuosta kehittynyt, mutta seurannaisvaikutuksineen homma tulikin niin kalliiksi kansantaloudelle, että lakeja on ollut pakko muuttaa.
lamassa (todellisessa lamassa, meillä ei vielä ole) omaisuus vaihtaa omistajaa, rikkaimmat parantavat suhteellista asemaansa aina eniten huonoina aikoina, miksiköhän? Oletko sinä se jonka kustannuksella rikkaat taas pian rikastuvat entisestään?
aattelen näin että jos velkaannun neljä kertaa enemmän kuin tienaan niin se on liikaa.Nyt tämä yhteiskunta tai kunta on ottanut velkaa ja mä olen ainaskin 1500 e euroo velkaa apua enkä oole edes suostunut siihen.Ja sitten jos tienaavat tuttavat neljä kertaa enemmän kuin mä se on liikaa.....ei rahaa tartte niin paljon kohtuullisesti vain.
Tunnen kyllä ihmisiä, jotka tienaavat yli neljä kertaa sen, mitä minä. Sitä vain en käsitä, miten se on minulta pois? Miksi joku ei saisi tienata niin paljoa kuin kykenee? Vaikka olenkin nettoveronmaksaja, niin on ainoastaan positiivista, että on olemassa vielä suurempia nettoveronmaksajia. Se helpottaa huomattavasti omaa verotaakkaani.
Mitä tulee valtion tai kunnan velkaantumiseen, hyväksyn narinan siinä tapauksessa, että sitten myös kieltäytyy kaikista palveluista, jotka julkisilla varoilla tuotetaan. Ei taida löytyä montaa, jotka pärjäisivät ilman. Ei edes niistä rikkaista. Se, mitä palveluja pitäisi tuottaa, on tietysti subjektiivista. Joku opiskelija voi tietysti narista suurten ikäluokkien eläkkeistä, mutta on kuitenkin toinen käsi ojossa vastaanottamassa opinto- ja asumistukea. Joku sinkku voi narista lapsilisistä, mutta paahtaa sitten mielellään valtion rakennuttamalla tieverkolla Luostolle lystin pitoon.
mitään kriittisyyttä systeemiä kohtaan ja sen painotuksia kohtaan ei sallita. Tuolla tavalla ajattelevaa kansaa on kyllä helppo hallita ;)
Mitä tulee kansan hallintaan, helpointahan teitä on hallita vastakkainasettelulla. Se tarkoittaa sitä, että kun joku saa jonkun etuuden, joka ei koske viiteryhmääsi, viiteryhmäsi alfat alkavat hokea kuinka väärin se teitä kohtaan onkaan. Kuvaan kuuluu se, että omat saadut etuudet pyritään aktiivisesti unohtamaan.
Esimerkki: Michael Moore, tuo USAn oma hannu karpo osuu suomalaisen vastineensa tavoin toisinaan myös napakymppiin. Muistanet Newt Gingrichin, patavanhoillisen republikaani-poliitikon, jonka tapana oli aina messuta siitä, kuinka liittovaltio ryöstää osavaltion rahat ja hassaa ne jonnekin. Moore sitten tutki Gingrichin kotiosavaltion saamat liittovaltion tuet ja kuinka ollakaan, se oli yksi suurimpia nettosaajia mitä tuli liittovaltion rahoitukseen. Siitä huolimatta Newt hoki ja hokee edelleen mantraansa ja typerät kannattajat uskovat jutut fanaatikkojen tapaan. Alfa-Newt siis ammentaa valtansa sillä kaikkein perinteisimmällä tavalla, luomalla mielikuvia isoista pahoista möröistä, joilla ei ole oikein mitään tekemistä tosielämän kanssa.
Täsmälleen samalla tavalla homma toimii myös Suomessa ja erityisesti Suomessa. Väitän, että mikäli valtio ei tässä taloustilanteessa ottaisi velkaa, kaikki asiasta nurisevat tuntisivat nahoissaan paljon pahemmat seuraukset kuin mitä velanotosta aiheutuu. Velkahanojen sulkemisen aiheuttamat suorat ja välilliset seuraukset olisivat aika järkyttäviä ja koskisivat todellakin aivan kaikkia, köyhistä kaikkein rikkaimpiin. Toisin sanoen, niin kauan kuin nautit velanoton hedelmistä, pidä turpasi kiinni.