Mikä olisikaan palstalaisten arvio eri linux-versioiden keskinäisen kilpailun merkityksestä linuxien kokonaisesiintymiseen tai käyttöön. Enkä nyt tarkoita sitä, että jos jakeluversiota A ja B kokeilee samassa koneessa, niin tilastoihin voisi tulla kaksi käyttäjää linuxeille yhteensä, vaan että onko runsaudesta enempi hyötyä kuin haittaa.
Itse olettaisin, että n. kymmenen henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettua erilaista versiota olisi opitimi määrä. Siitä yli menevä hajottaa enemmän kuin kokoaa ja erilaiset laitteistot huomioiden yhdelläkään ei ihan pärjänne. Ja tämän hetkinen tilanne olisi siis reilusti yli optimin.
Ehkä siis hieman vähemmän sotainen aihe, mutta ...
Itse olettaisin, että n. kymmenen henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettua erilaista versiota olisi opitimi määrä. Siitä yli menevä hajottaa enemmän kuin kokoaa ja erilaiset laitteistot huomioiden yhdelläkään ei ihan pärjänne. Ja tämän hetkinen tilanne olisi siis reilusti yli optimin.
Ehkä siis hieman vähemmän sotainen aihe, mutta ...
Vastaukset 11
Vanhimmat
WTF?
WTP?
Runsaus on toimiva henkivakuutus.
Toistaiseksi mikkis on ymmärtänyt ettei kaikkia voi ostaa pois. Ainoa merkittävä nujerrettu on Xandros.
......mutta kyllä te siitäkin sodan saatte aikaiseksi!
luulen että sitä tuttis vähän hakeekin.
Mitä ihmeen linux-versioita?
yhtyä!
on hyvätkin puolensa. Kenties tavista sellainen voi sekoittaa mutta tavisten kannattaakin pysyä mainstream-jakeluissa (Ubuntu sisarversioineen, Debian, Mint, Puppy Linux, Mandriva, Fedora, Suse, Open Suse). Ne erikoisjakelut taas on hyviä jos tarviit vaikka jotain "palomuuri-jakelua" eli olet valjastanut jonkun komerossa seisoneen koneen, pyyhkinyt pölyt päältä ja laittanut sen kiintolevyttömäksi palomuuriksi joka pyörii disketiltä ladatulla "palomuurijakelulla", esim. Coyote linux on juuri nimenomaan palomuurikäyttöön tarkoitettu ja disketiltä ajettava jakelu. Ei taviksen pidä siis sekoittaa päätään noilla pikkujakeluilla, ne pikkujakelut on tosiaan erikoiskäyttöön ja sellaisille jotka haluaa ja tietää mitä tekevät. Guruille on Gentoo ja se on juuri sellainen jakelu mistä noi wintrollit on saanut päähänsä että "säädetään ja käännellään kerneliä", se on hyvä guruille mutta ei se ole tavislinux.
Käytän itse nykyään pääasiassa Maccejä mutta sitä ennen tuli käytettyä Linuxia, Ubuntua ja Debiania. Myös SuSe tuli tutuksi.
Saan töihin aika ajoin harjoittelijoita, kaiken maailman datanomeja ja muutama insinöörikin on täällä pyörähtänyt.
Käytän tuota Gentoon Linuxia eräänlaisena testinä harjoittelijoille. Saavat asentaa sen sillä vaikeimmalla tavalla työasemaan. Jos onnistuuvat niin hyvä juttu, potentiaalia ja pääsee listaan jossa on henkilöt joita voidaan ehkö tulevaisuudessa palkata. Toisaalta jos kaveri ei edes yritä Gentoota asennella tai tappelee sen kanssa viikon pari saamatta mitään aikaan niin sitten voidaan sanoa että alalle ei kananta ehkä hakeutua.
Ei siksi että jokaisen pitäs osata Gentoon asennus vaan siksi että Gentoon asennus opettaa paljon Linuxin sielunelämää ja myös paljon ihan tietotekiikastakin.
Miellä ylläpidetään paria tusinaa Linux ja Solaris servereitä ja en halua että niitä alkaa microsoft datanomit ronkkimaan joilla ei ole mitään kunnollista kokemusta Linuxista.
Usein kun kysyn että mitä kokemusta on Linuxin kanssa niin vastaus on: "Koulussa asennettiin Ubuntu mutta ei sitä sitten käytetty, asennettiin vaan"
Ubuntu taitaa olla se helpoin Linux asentaa, levy sisään ja pari kertaa next next joojoo.
Suomen kouluisssa on se ongelma että sielä ei oikeasti opeteta mitään käytännöllistä. Mullakin on ollut muutamia jannuja töissä jotka osaavat kyllä laskea kaikki mahdolliset sähkötekniset jutut mutta paljonpa niistä on apua jos pitäs tehdä vaikka kuuden LAMP koneen klusteri.
Yksi insinöörikin oli töissä hetken, siis tietotekniikan inssi joka sitten EI osannut tehdä windows 2003 toimialueenohjauskonetta.....
Jokaisessa koululaitoksessa joka väittää opettavansa tietotekniikkaa pitäs käydä tuota tietotekniikkaa läpi enemmän ruohonjuuritasolla, jättää se ruosti, äidinkielen pilkkusäännöt ja ylimääräinen matematiikka vaikka valinnaisaineiksi. En tunne ketään joka olisi tarvinnut sähkötekniikan oppeja palvelimia ylläpitäessään. Riittää että osaa laskea sopivan UPSin konehuoneeseen!
>Käytän itse nykyään pääasiassa Maccejä mutta sitä ennen tuli käytettyä Linuxia, Ubuntua ja Debiania. Myös SuSe tuli tutuksi.<
Nyt kuulostan M-karilta varmaan mutta mikä ihmeen jakelu on Linux?? Ubuntu, Debian ja Suse ovat linux-jakeluita, sen nimistä jakelua kuin Linux, ei ole olemassa. ;)
Eli jos joku sanoo että käyttiksenä on Linux, niin se on väärin sanottu. Linux-sanaa voi kyllä käyttää jakelun nimen yhteydessä, esim. Ubuntu linux mut ei yksinään isolla L-kirjaimella kirjoitettuna.
Eli siinä mielessä oon samaa mieltä M-karin kanssa jota jaksetaan aina ilkkua tuosta "pilkunnussimisesta" mutta onhan mies oikeassa kyllä tossa asiassa ettei sitä Linux-nimistä jakelua ole olemassakaan. Pelkkä "Linux" on se ydin.
>Jokaisessa koululaitoksessa joka väittää opettavansa tietotekniikkaa pitäs käydä tuota tietotekniikkaa läpi enemmän ruohonjuuritasolla, jättää se ruosti, äidinkielen pilkkusäännöt ja ylimääräinen matematiikka vaikka valinnaisaineiksi. En tunne ketään joka olisi tarvinnut sähkötekniikan oppeja palvelimia ylläpitäessään. Riittää että osaa laskea sopivan UPSin konehuoneeseen!<
Olen kyllä samaa mieltä että pakkoruotsin voisi jättää tosiaan pois, mutta äidinkielen pilkkusäännöt on hyvä osata koska se kuuluu yleissivistykseen. Se matematiikka voisi taas olla sellaista käytännönläheistä josta on hyötyä oikeassa elämässä, tuskin kovinkaan moni tarvitsee cosineja tms. vaikka niihin voi joskus törmätä sähkötekniikan teoriassa. Sähkötekniikan perusopit on kyllä aina hyvä osata, edes kotitarpeiksi.
Tosin eipähän tuo meikäläistä koske, ajattelin vain näin jälkeenpäin että mitä jos silloin kun itse olin koulussa, olisi opetettu järkevämmin asioita.
Pitää tehdä seuraavaksi sen niminen jakelu kuin Linux. Se saa varmasti kauhean suosion, kun sitä on nyt jo kaikki käyttäneet.