Perheelläni on yhteisomistuksessa loma-asunto veljeni perheen kanssa. Yhteiselon 10 ensimmäistä vuotta meni hyvissä ja sopuisissa merkeissä, mutta n. 3 vuotta sitten narsistin veljeni aiheuttamasta aivan mitättömästä riidasta välimme menivät poikki, vaikka olimmekin omalta osaltamme valmiita sovittelemaan. Noin vuoden päästä riidan alusta veljeni ilmoitti, että he haluavat luopua loma-asunnosta. Tähän päätökseen he olivat ajautuneet vähitellen, kun he eivät voineet (halunneet) enää hyödyntää loma-asuntoa yhtä vapaasti kuin ennen ja heillä ei ollut siellä enää seuraa - etenkään heidän lapsillaan meidän lapsista. Emme kuitenkaan halunneet luopua omasta osuudestamme, koska loma-asunto oli itse suunniteltu, rakennettu ja siihen oli jo kertynyt paljon tunnesidoksia. Myös veljeni ja minun vanhemmat vastustivat koko loma-asunnon myyntiä, vaikka eivät sen omistajia olleetkaan, mutta olivat työllään ja erilaisilla hankinnoillaan tukeneet sukukalleutemme rakentamista. Emme olleet kuitenkaan mitenkään esteenä sille, että he myyvät oman osuutensa, kunhan eivät koske meidän omistusoikeuteen millään tavalla.
Yhteisomistukseen ryhtyessämme sovimme suullisesti keskenämme, että myynti- ja ristiriitatilanteessa osakkaiden (neljä hlöä) äänten enemmistön mukaan tehdään päätökset. Tästä sopimuksesta huolimatta, kun rahanahneita ovat, he vaativat koko loma-asunnon myyntiä, koska osa-omistuksen myynti on hankalampaa ja siitä ei saa niin hyvää hintaa kuin kokonaisuuden myynnistä. Juuri samasta syystä myös laki on heidän puolellaan, minkä perusteella on myös pakkomyynti/-huutokauppa mahdollista.
Koska emme suostu vapaaehtoisesti luopumaan omasta osuudestamme, varsinkin kun emme ole syyllisiä loma-asunnon myyntiin johtaneisiin syihin, veljeni uhkasi viime syksynä viedä asian käräjille pakkomyynnin toimeenpanoksi. Toimenpide keskeytyi sattumalta sillä kertaa, kun isämme sai aivoinfraktin tämän veljesriidan aiheuttaman stressin seurauksena. Tämä keskeytys ei ollut veljelleni kuin hetkellinen - kuten jo edeltäkäsin arvelimmekin - ja nyt olemme taas pakkomyynnin uhan alla...:-(
Koska laki ei ole meidän puolella siitä huolimatta, että me olemme kokoajan olleet altavastaajia, miten voisimme tehdä loma-asuntomme myynnin veljelleni mahdollisimman hankalaksi laillisin keinoin? Narsitillehan ei läheiset ja toisten tunteet merkitse mitään. Vanhempamme on jo onneksi jo asettuneet aikoja sitten puolellemme ja nyt he ovat tekemässä veljestäni perinnöttömän. Silti mua vituttaa vielä niin paljon, että se ei riitä, vaan kaiken kokemamme jälkeen haluan tehdä loma-asuntomme myynnin tunteettomalle ja mieleltään sairaalle veljelleni mahdollisimman hankalaksi. Hyviä vihjeitä niin lakiasiantuntijoilta, psykologeilta kuin saman kokeneiltä?
Yhteisomistukseen ryhtyessämme sovimme suullisesti keskenämme, että myynti- ja ristiriitatilanteessa osakkaiden (neljä hlöä) äänten enemmistön mukaan tehdään päätökset. Tästä sopimuksesta huolimatta, kun rahanahneita ovat, he vaativat koko loma-asunnon myyntiä, koska osa-omistuksen myynti on hankalampaa ja siitä ei saa niin hyvää hintaa kuin kokonaisuuden myynnistä. Juuri samasta syystä myös laki on heidän puolellaan, minkä perusteella on myös pakkomyynti/-huutokauppa mahdollista.
Koska emme suostu vapaaehtoisesti luopumaan omasta osuudestamme, varsinkin kun emme ole syyllisiä loma-asunnon myyntiin johtaneisiin syihin, veljeni uhkasi viime syksynä viedä asian käräjille pakkomyynnin toimeenpanoksi. Toimenpide keskeytyi sattumalta sillä kertaa, kun isämme sai aivoinfraktin tämän veljesriidan aiheuttaman stressin seurauksena. Tämä keskeytys ei ollut veljelleni kuin hetkellinen - kuten jo edeltäkäsin arvelimmekin - ja nyt olemme taas pakkomyynnin uhan alla...:-(
Koska laki ei ole meidän puolella siitä huolimatta, että me olemme kokoajan olleet altavastaajia, miten voisimme tehdä loma-asuntomme myynnin veljelleni mahdollisimman hankalaksi laillisin keinoin? Narsitillehan ei läheiset ja toisten tunteet merkitse mitään. Vanhempamme on jo onneksi jo asettuneet aikoja sitten puolellemme ja nyt he ovat tekemässä veljestäni perinnöttömän. Silti mua vituttaa vielä niin paljon, että se ei riitä, vaan kaiken kokemamme jälkeen haluan tehdä loma-asuntomme myynnin tunteettomalle ja mieleltään sairaalle veljelleni mahdollisimman hankalaksi. Hyviä vihjeitä niin lakiasiantuntijoilta, psykologeilta kuin saman kokeneiltä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
missään asiassa. Jos saisit asianajajien uskomaan veljesi narsismiin niin siltä suunnalta voisi jotain asennetta löytyä. Usein käy myös niin että, kun yrittää toiselle kuoppaa kaivaa niin itse siihen lankeaa. Se vanha sanonta valitettavasti pitää edelleen paikkansa.
Eikö vanhempasi tai joku tuttu voisi ostaa sitä puolikasta? Tai miksi sinä et sitä voi ostaa vai onko liian kallis? Se veto voisi ajan mittaan alkaa todella harmittaa psykopaattiveljeäsi.
tule laillista viivyttelykeinoa mieleen.
Mutta yksi juttu tulee mieleen. Annat mennä pakkohuutokauppaan, ja huudat sen sieltä itsellesi. Silloin saat veljesi puolikkaan halvimmalla mahdollisella tavalla.
IKINÄ ei pidä lähteä mihinkään "kolhoosi"-kesämökkeihin osakkaaksi. Se ei pidemmän päälle toimi.
Aika rohkeaa mennä muuten diagnosoimaan toista ihmistä narsistiksi tai mielisairaaksi ilman psykologin tai psykiatrin koulutusta. Vastapuolella on varmaan yhtä mielenkiintoisia ja asiantuntevia diagnooseja aloittajasta :-) Kirjoitus ei välttämättä ole aivan puolueeton ja objektiivinen.
Olis kannattanu tehdä hyvän sään aikana hallinnanjakosopimus,
niin noiltakin ongelmilta olis vältytty.
http://www.laki24.fi/aski-kiinteistokauppa-hallinnanjakosopimus.html
"Omistamme yhdessä kiinteistön. Kannattaako hallinnanjakosopimuksen laatiminen?
Kiinteistön omistus jakaantuu toisinaan usealle. Osaomistajat voivat vapaasti sopia kunkin käyttöön kuuluvasta alueesta. Kiinteistön tontti saattaa olla yhteisessä käytössä tai se on saatettu jakaa osaomistajien omaan käyttöön. Joskus tällaisten omien alueiden jaottelu on hyvin ongelmallista ja ne aiheuttavat rajuja riitoja. Omista alueista kannattaa sopia etukäteen kirjallisesti. Tällaisesta kirjallisesta sopimuksesta käytetään yleensä nimitystä, hallinnanjakosopimus."